Joo, nyt olen alkanut huutaa/"itkeä" kun poika joko puree tai tarraa kiinni ja hetken päästä poika alkaa ulista. Ei itke, mutta selkeästi on surullinen. Jos en tee sitä riittävän uskottavasti, se aiheuttaa vain naurua ja uuden yrityksen.
Meille on pesiytynyt sitkeä flunssa, joten nää unijutut on nyt mitä on, ja tuskin saadaan hetkeen selvyyttä, mikä johtuu mistäkin. Joudutaan ottamaan aamuyöstä viereen, mutta toisinaan öinä saattaa nukkua semmosen 4 tunnin pätkän sitä ennen, välillä on sitä 2,5 tuntia. Jos on nälkäinen ja maitoa ei anna, herää kokonaan ja sitten ei välttämättä suostu sinne sänkyyn jäämään. Ekalla kerralla ei välttämättä maitoa tarvi jos maha on täynnä ja on sopivan väsynyt.
Nyt sit tää läheisyydentarve.... Silloin ei välttämättä tarvita maitoa. Mutta syliin pitää ottaa, ja kun on rauhoituttu, ei saa enää jättää yksin. Koska kyse on pienestä lapsesta, en edes yritä "nukuttaa väkisin" yksin omaan huoneeseensa.
Unet tahtoo olla vähän huonot aamuyöstä, koska poika rohisee ja kuorsaa aika paljon. Hmmm. Täytyy nyt seurailla noita vointeja.