Ihanaa lukea muiden vauva-arjesta! :)
Meillä ollaan tällä hetkellä ihan kauheassa flunssassa, kumpikin lapsukainen ja minä ollaan ihan tukossa. Pari yötä ollaan tytön kanssa nukuttu sohvalla puoli-istuvassa asennossa että happi edes jotenkin kulkee. Makkarissa nimittäin on niin kuuma. Ihana helpotus oli eilen kun luin yhtä vauvaopasta jossa neuvottiin laittamaan suolaa veteen ja sitä nenään tippoina, se jonkun verran aukasee tukkoista nenää. Noinkin yksinkertainen juttu muttei tullu mieleen itelle :D Toissailtana oksensi limaa juuri saadun tissimaidon kanssa, kyllä säikähdin kun tuntui ettei se happi ala kulkea ollenkaan. Tänään onneksi jaksoi olla lattiallakin ja leikkiä leluillaan.
Meillä ryömitään, ehkä noin pari viikkoa on nyt ryöminy silleen että sitä voi sanoa ryömimiseksi. Kovasti harjottelee nousua konttausasentoon. Tänään löysi peililiukuovet joista näkee itsensä, kovasti hälle jutteli ja yritti kädellä läpsytellä. :D Veljen touhuja seuraa koko ajan ja todella tarkasti. Ja jos veli tekee jotain hassua, alkaa hirvee naurun rätkätys. :D Ja veli siitä innostuu ja alkaa naurattamaan lisää vauvaa :D
Soseita menee meillä 4 kertaa päivässä, paitsi nyt kun ollaan kipeitä, ei ruoka maistu ollenkaan enkä ole siitä stressiä ottanut ,pääasia että maitoa suostuu tissistä juomaan. Illalla syödään veljän viljan puuroa, ihan hiutaleista tehtyä, hyvin uppoaa neidille, siitä hän kyllä tykkää.
Puuron saa illalla ja sen jälkeen syö vielä iltatissin jonka jälkeen nukahtaa 21-22 välillä. Aamulla herätään siinä 8-9 maissa. Yöllä syö sen kaksi kertaa, paitsi nyt kun kipeitä ollaan, useammin heräilee. Päivisin nukutaan parit pitkät unet ja yhdet lyhyet. Joku päivä tosin saattaa olla ettei nuku kuin yhdet unet. Riippuu ihan päivästä.
Meillä myös on alettu vierastaa. Jos laittaa vaikka lattialle ja joku oudompi ihminen on lähellä, kääntyy heti äitiin päin ja vaatii syliin, alkaa myös lohduton itku. Sama jos joutuu vaikka väsyneenä jonkun vieraamman ihmisen syliin, itku tulee. Onneksi mummot ja ukit ja lähimmät ihmiset saa ottaa hänet syliin jne...
Viveca hurjalta kuulosti tuo teidän sairastelu ja sairaalareissu. Varmaan olette olleet todella huolissaan ennen sitä kun saitte selville oikean diagnoosin. Kauheata tuo tajunnan menetys... Hui, en tiedä edes miten itse reagoisin vastaavaan... Onneksi kuitenkin selvisitte "säikähdyksellä" ja poika on taas kunnossa.
ammy, kuulosti niin ihanan tutulle nuo omat mielipiteet vauvalla, auta armias jos väärällä hetkellä karkaat hänen vierestä lattialta, alkaa kauhea huuto. :D Ja sitten nuo kaikki kiehnäämiset sun muut hellyydenosoitukset vauvalta, voiko mikään enää ihanempaa olla. <3 Tietää ainakin että on tärkeä ihminen vauvalle ja sekös ainakin itselle on ollut todella tärkeää että vauva tietää ja tuntee oman rakkaimman ihmiset/ihmiset hyvin.