Meillä mies on todella herkkäuninen ja ja herää monesti ähinöihin jo ennen minua. Tämä huomattiin nyt kun minulla oli tuo käsi kipsissä sen 5 viikkoa enkä voinut nostaa poikaa. Mies hoiti kaikki syötöt öisin sekä päivisin ainakin kolmen viikon ajan. Mutta omaksi häpeäkseni (?) täytyy sanoa, etten raaskinut nukkua sitä viittä viikkoa niinkuin mies normaalisti nukkuu. Heräsin aina lämmittämään pullon, passaamaan molempia ja siivoamaan jäljet - ja ennenkaikkea katselemaan kun miehet touhusivat keskenään :) Jotenkin minusta tuntui myös että on epäinhimillistä antaa miehen hoitaa
kaikki ihan yksin jos itse vain nukkuisi. Ja tämähän on ihan puppua :) - eihän
se minunkaan valvominen hänestä ole tuntunut tähän mennessä
epäinhimilliseltä!! Ja sitten vielä se huonoäiti-kortti eli enhän voinut "hylätä" lastani viideksi viikoksi. Mutta samalla huomasin, että jaettu vastuu ei väsytä niin paljon vaikka valvomisen määrä olisikin lähes sama. Viisi viikkoa yhteistä aikaa teki todella hyvää sekä isälle että pojalle ja nyt meillä on aika tasa-arvoinen suhtautuminen kaikkeen lapsen hoitoon liittyvään. Normaalitilanne meillä on, että viikolla mies nukkuu toisessa huoneessa, jotta saa levätä tarpeeksi pitkää työmatkaa ja työpäivää varten.
Tämän viiden viikon aikana Vaavisänky piti palauttaa (oli aina mun sängyn vieressä käden ulottuvilla) ja poika siirtyi nukkumaan vaunun koppaan. Mutta kun mies ei saanut nukuttua kunnolla pienten äänien takia, siirrettiin vaunut olohuoneen puolelle oven taakse. Ja kas! Poika aloitti nukkumaan n. 7 tunnin unia putkeen yleensä välillä 23-6. Koppaan harvoin nukahtaa itsekseen. Yleensä kun iltakiukku iskee, otan pojan rintareppuun rauhoittumaan. Kävely auttaa ja myös ison jumppapallon päällä istuminen ja siinä keinuttelu/rauhallinen pompottelu. Nyt huomasin myös, että kun laitan harson kulman silmille, niin nukahtaa todella nopeasti kunhan on tarpeeksi väsynyt.