Liitoskipuja? Kasvukipuja? Kaikkea ihmeellistä ja jännittävää odotellen...
Työssä jaksaminen
- Ketjun aloittaja iLa
- Aloituspäivämäärä
Päpämama85
Oman äänensä löytänyt
Joo nuita ootellessa. Jospa tässä välissä ois ees hetken kivutontaki aikaa..
Muakin jännittää ja stressaa työasiat tämän raskauden kohdalla. Oon tällä hetkellä vielä hoitovapaalla edellisestä, helmikuussa oli tarkoitus palata töihin ja nyt raskaustesti näytti plussaa. Kiva mennä töihin kertomaan että oon muuten taas raskaana ja jään äitiyslomalle kesällä. :D
Mun työ on melko raskasta fyysisesti ja henkisesti, ja ennen raskaustestiäkin jännitti miten jaksan, kun kotonakin olisi hyvä olla läsnä esikoisen kanssa eikä vain koomata sohvalla. Lisäksi mun työssä on väkivallan riski ja raskaus määrittelee mitä tehtäviä voin tehdä ja keiden asiakkaiden kanssa toimia. Olen siis erityispuolen kuntoutuksessa töissä ja meillä on haastavia asiakkaita. Viimeksi se onnistui kyllä, mutta ei parhaiten ja vikana työpäivänä ennen äitiyslomaa jouduin vaaratilanteeseen. Jos olisin tiennyt olevani taas raskaana kun sovin töihin palaamisesta, en ehkä olisi vielä palannut tuossa välissä. Mutta se on sovittu jo aikaa sitten. Muuten olisi ihan kiva palata töihin, vaikka raskaanakin, jos vaan olisi siisti ja "helppo" sisätyö :) Vaikka onhan varmasti kaikissa töissä omat kommervenkkinsä raskaana!
Just nyt tää töihinpalaaminen ei vaan tunnu hyvältä.
Mun työ on melko raskasta fyysisesti ja henkisesti, ja ennen raskaustestiäkin jännitti miten jaksan, kun kotonakin olisi hyvä olla läsnä esikoisen kanssa eikä vain koomata sohvalla. Lisäksi mun työssä on väkivallan riski ja raskaus määrittelee mitä tehtäviä voin tehdä ja keiden asiakkaiden kanssa toimia. Olen siis erityispuolen kuntoutuksessa töissä ja meillä on haastavia asiakkaita. Viimeksi se onnistui kyllä, mutta ei parhaiten ja vikana työpäivänä ennen äitiyslomaa jouduin vaaratilanteeseen. Jos olisin tiennyt olevani taas raskaana kun sovin töihin palaamisesta, en ehkä olisi vielä palannut tuossa välissä. Mutta se on sovittu jo aikaa sitten. Muuten olisi ihan kiva palata töihin, vaikka raskaanakin, jos vaan olisi siisti ja "helppo" sisätyö :) Vaikka onhan varmasti kaikissa töissä omat kommervenkkinsä raskaana!
Just nyt tää töihinpalaaminen ei vaan tunnu hyvältä.
Mä oon vielä jaksanut olla töissä tosi hyvin muuten, mutta jatkuva nälkä tekee öklötystä. Pelottaa vaan jo valmiiksi töihin paluu joululoman jälkeen. Sillon on viikkoja 7+0 ja onkohan pahoinvointi jo ihan kaameaa siitä vaiheessa. En haluaisi vielä sillon paljastaa töissä, mutta tuskin pystyn salaamaankaan jos on ihan kauhea olo.
Olen nyt ollu 3kk osa-aikaisesti töissä 4 iltaa viikossa 6-4h kerralla, ihan harkittu työ ku aamupäivisin on pystynyt käymään lapsettomuushoidoissa.
Vielä on ainakin ollut helppoa ku lähinnä istun ja seuraan mitä muut tee. Tällä tavalla mennään huhtikuun loppuun ja jos pahoinvointi on kuin esikosta niin ei tulekkaan ongelmia ku saa aamupahoinvoinnit kärsiä kotona ennen töihin tuloa. Sitten toukokuu vähemmillä tunneilla ja kesäkuussa pitäisi pitää muutama päiväleiri lapsille. Silloin alkaa jo mahakin oleen tiellä välillä mut jos esikon raskauteen vertaa niin ajelin tuolloin vielä moottoripyörällä eikä maha ollu tiellä lainkaan, potkuja sateli vaan jos liian hiljaa ajoi :D Sitten loppuukin tämä ja 3vkoa niin alkaa äippäloma.
Vielä on ainakin ollut helppoa ku lähinnä istun ja seuraan mitä muut tee. Tällä tavalla mennään huhtikuun loppuun ja jos pahoinvointi on kuin esikosta niin ei tulekkaan ongelmia ku saa aamupahoinvoinnit kärsiä kotona ennen töihin tuloa. Sitten toukokuu vähemmillä tunneilla ja kesäkuussa pitäisi pitää muutama päiväleiri lapsille. Silloin alkaa jo mahakin oleen tiellä välillä mut jos esikon raskauteen vertaa niin ajelin tuolloin vielä moottoripyörällä eikä maha ollu tiellä lainkaan, potkuja sateli vaan jos liian hiljaa ajoi :D Sitten loppuukin tämä ja 3vkoa niin alkaa äippäloma.
Lumikki1
Vauhtiin päässyt keskustelija
Iltavuorossa on aika tuskaa olla kun vatsa turpoaa illalla ihan palloksi...onneksi työvaatteet on sen verran väljät ettei sitä pullotusta huomaa, pitäisi kuulemma vkolla 11 helpottaa turvotus? Työskentelen asiakaspalvelutyössä ja olen todella kiitollinen, etten pode minkäänlaista pahoinvointia :) En kuitenkaan vielä halua työporukan tästä tietävän.
Mä oon toimistossa töissä eli jos pystyn istumaan niin varmaan voin tehdä töitäkin ihan loppuun asti. 
Tai jos istuminen ei enää tunnu hyvältä niin voin aina ruinata itselleni seisomapöydän, eli vain vuodelepo taitaa olla esteenä. Työ on myös vakituinen eli sen puolestakaan ei ole mitään ongelmaa. Vaikeinta onkin sitten pitää motivaaiota yllä. Tuntuu että saman tien plussan jälkeen pää on ollut ihan sumussa ja keskittyminen on hankalaa mikä syö motivaatiota vielä enemmän. Tämän viikon kun melkein koko toimisto on ollut lomalla niin kolmena päivänä en edes jaksanut mennä töihin asti vaan tein kotoa pakolliset hommat pois ja laiskottelin lopun ajan. Tää ei todellakaan ole normaalia käytöstä mulle, sillä yleensä paahdan ylimääräisiä hommia minkä kerkeän ja en ole hetkeäkään toimettomana töissä. Toivottavasti tämä on vaan joku alkuraskauden huuru joka menee ohi.
Muita jotka laskee päiviä äitiyslomaan jo nyt?
Tai jos istuminen ei enää tunnu hyvältä niin voin aina ruinata itselleni seisomapöydän, eli vain vuodelepo taitaa olla esteenä. Työ on myös vakituinen eli sen puolestakaan ei ole mitään ongelmaa. Vaikeinta onkin sitten pitää motivaaiota yllä. Tuntuu että saman tien plussan jälkeen pää on ollut ihan sumussa ja keskittyminen on hankalaa mikä syö motivaatiota vielä enemmän. Tämän viikon kun melkein koko toimisto on ollut lomalla niin kolmena päivänä en edes jaksanut mennä töihin asti vaan tein kotoa pakolliset hommat pois ja laiskottelin lopun ajan. Tää ei todellakaan ole normaalia käytöstä mulle, sillä yleensä paahdan ylimääräisiä hommia minkä kerkeän ja en ole hetkeäkään toimettomana töissä. Toivottavasti tämä on vaan joku alkuraskauden huuru joka menee ohi.Muita jotka laskee päiviä äitiyslomaan jo nyt?
Mulla jotenki hävettää taas jäädä äitiyslomalle. Vasta siis palasin lokakuussa töihin.. Ei siinä muuten mitään mutta itestä tuntuu että mitäköhän työnantaja ajattelee kun taas oon jäämässä pois...
Mua ahdistaa vähän kanssa, vaikka ensimmäinen onkin. Sain vakituisen paikan vasta lokakuussa, joten tämähän näyttää ihan laskelmoidulta.. Lisäksi kun haluaisin kauheasti olla lapsen eka vuoden kotona (jos mies saa töitä apurahapätkän jälkeen ja ei voi olla), mikä voi olla pienelle firmalle aika pitkä pätkä..
Teen kanssa toimistotyötä, ja on seisomapöydät ja kaikki. Silti tuntuu että kello 13 on jo täysin puhki eikä pysty mihinkään. Oksentaa, huimaa ja väsyttää niin paljon, että muutkin ovat huomanneet. Ei auta, että pulssi on jossain 110 pinnassa kun keittää edes iltapäiväteetä.. Ahdistaa vähän, että jos tämä on jo nyt tätä, miten jaksan loppuun asti. Nyt siis viikko 6.
Teen kanssa toimistotyötä, ja on seisomapöydät ja kaikki. Silti tuntuu että kello 13 on jo täysin puhki eikä pysty mihinkään. Oksentaa, huimaa ja väsyttää niin paljon, että muutkin ovat huomanneet. Ei auta, että pulssi on jossain 110 pinnassa kun keittää edes iltapäiväteetä.. Ahdistaa vähän, että jos tämä on jo nyt tätä, miten jaksan loppuun asti. Nyt siis viikko 6.
Kyfi3236340
Vauhtiin päässyt keskustelija
No mie oon ollu jo vakkarina yli 6 vuotta samas firmas ja asiakaspalvelutyötähän se on ja joutuu paljo myös käppäilee ja nostelee painavia, ni saa nähä kuin kauan ite jaksaa.. Ja vähän on alkan jo työvaatteet kiristämää, toivotaa et ne mahtuu niin kauan enneks töissä kerron raskaudest :D ja tosiaa mulle kans iltavuorot on vaikeempia ku on kauhee turvotus :D ja kiukku on hurja melkei kokoaika ni kaikki asiakkaatki ärsyttää..
Et sattumoisin tee ravintola hommia?
Itse kun niitä tekee niin tää kuulostaa kovin tutulta :D
Kyfi3236340
Vauhtiin päässyt keskustelija
En tee ravintolahommia :D ruokakaupas olen töissä, mut teen kaikkee muuta ku pelkkää kassal istumist..
Mä teen yhdistelmätyötä koulun keittiössä ja siivouksessa. soppari loppuu 4.6. Huomenna tarttis mennä loman jälk. taas töihin..plaah, motivaatio hukassa, mutta kai se tästä taas. mä luulen etten tän kaksosraskauden kanssa jaksa kovin pitkään noita hommia. rv nyt 9+0 ja kohtu on kasvanu ihan hirveesti ja painaa tuonne alas ikävästi. enemmällä rasituksella kohtu kovettuu ja tuntuu epämukavalta. turvotus on niin kauhee, että luulis mun olevan jo yli puolenvälin. ei taida työvaatteetkaan enää mahtua. eipä tätä enää taideta salassa pitää..anskattoo kauanko menee, että eka kertaa saikkua heilahtaa 
Mä oon tutkijana lääketieteellisessä tutkimuskeskuksessa. Töissä joudun mahdollisesti käsittelemään haitallisia aineita, mikä vähän huolettaa. En kuitenkaan tällä kertaa läheskään niin paljon kun viime kesän projektissa km raskauden aikana. En usko että km silloinkaan johtui siitä, sillä tottakai suojaudun asianmukaisesti raskaana tai ei ja raskaana vielä huolellisemmin. Nyt saan olla aika kevyin mielin, sillä projekti on tällä kertaa sellainen ettei sisällä juuri haitallisilla kemikaaleilla pelaamista. Solulinjatkin on sammakon soluja, niistä ei taudit ihmiseen tartu jos sellaisia olisi. Mietin kuitenkin missä vaiheessa muille kertoisin, en vielä haluaisi mutta heiltä varmaan löytyisi vinkkejä miten toimia.
Giljan, kuulostaa ekasta raskaudesta niin tutulta! Oli tosi vaikea keskittyä töissä kun motivaatio tuntui yhtäkkiä kadonneen ja ajatukset oli vaan raskaudessa ja elämänmuutoksessa. Kyllä se siitä ajan kanssa helpotti, ja äitiysloman alkaessa oli vaikea päästää töistä irti.
Nyt oon vasta helmikuussa palaamassa töihin ja hauska aloittaa työt heti kertomalla että oon taas raskaana :) Mutta toisaalta sellaista elämä on. Ei kaikkea aina voi laskelmoida ja ennustaa (vaikka raskautta voikin suunnitella, mutta kun ei kaikki ole aina itsestä kiinni), eikä raskaaksi tulla ainoastaan useamman vuoden vakipestin jälkeen, vaan se voi olla ajankohtaista koska vain. En tiedä saiko kukaan ajatuksestani kiinni :) Mutta ihan varmasti työnantaja ymmärtää, se on vain osa elämää.
Nyt oon vasta helmikuussa palaamassa töihin ja hauska aloittaa työt heti kertomalla että oon taas raskaana :) Mutta toisaalta sellaista elämä on. Ei kaikkea aina voi laskelmoida ja ennustaa (vaikka raskautta voikin suunnitella, mutta kun ei kaikki ole aina itsestä kiinni), eikä raskaaksi tulla ainoastaan useamman vuoden vakipestin jälkeen, vaan se voi olla ajankohtaista koska vain. En tiedä saiko kukaan ajatuksestani kiinni :) Mutta ihan varmasti työnantaja ymmärtää, se on vain osa elämää.
Mulla vakkarityö ja tämä vk vielä lomaa. Pelottaa pahoinvointien takua miten jaksan fyysistä työtä. Motivaatiokin varmaan ihan hukassa jo ja pää sumussa vauvamietteissä.