Työssä jaksaminen

iLa

iLa

Puuhakas puhuja
Elomammat 2017
Tämmönen aihe mikä koskettaa varmaan aika montaa..

Itse teen ravintola-alan töitä. Yksi vakituinen paikka mihin jo jännitän kertoa raskaudesta kun täälä on niin pieni työyhteisö. Kaiken lisäksi otin vasta tämän öaikan vastaan ja koe aikaakin on vielä joulukuun loppuun asti.
Ja tuon lisänä teen kahdelle eri vuokrafirmalle keikka hommia.

Nyt oon jaksanut ihan hyvin mennä ja tulla vaikka työ onkin ilta, yö ja viikonloppu painotteista. Mahdollisimman pitkään haluisin olla töissä mutta mietityttää vaan mitrn jossain kohtaa käy kun viikolla ollaan yleinsä yksin töissä..


Mites teillä muilla?
 
Mä olen hyvin jaksanut kaikissa raskauksissa olla töissä loppuun asti. Ekan kohdalla tein kymmen tuntista päivää viitenä päivänä viikossa. Tein vielä pari ekstra päivää jo loman alettua. Kahden viimeisen kohdalla ole tehnyt lyhennettyä viikkoa, eli sen osalta ollu ihan helppoa olla töissä. Mulla on myös onneks raskaudet menneet muutenkin helposti ilman mitään kipuja ja kolotuksia, että täytyy olla siitä hyvin kiitollinen [emoji4]
 
  • Tykkään
Reaktiot: iLa
Mulla pukkaa todella paljon stressiä töistä ja epävarmasta tulevaisuudessa. Olen töissä keskueuroppalaisessa yrityksessä ja olen ainoa Suomessa työskentelevä. Pohdin mitä mun työlle tapahtuu kun tulee kesä ja minä jään kesälomalle/äitiysvapaalle.

Sen olen päättänyt että asiasta saa ekana kuulla HR... sitten tiedän että asiat etenevät lain vaatimalla tavalla.

Kamalaa vaan ajatella että kaikki kova duuni mitä tehnyt valuis hukkaan jos ei sijaista oteta... :sad001
 
Just tulin työreissusta Tallinnasta jossa yhden päivän aikana 2 kpl asiakastapaamisia kolmen lajin aterian yhteyhdessä, oli kamalaa piinaa! :wtf:

Tsemppiä meille kaikille työssä käyville ja tosi kiva tää aihe, voi marmottas täällä jos ei kotona täysin ymmärretä :)
 
  • Tykkään
Reaktiot: iLa
Toivottavasti väsymys hellittäisi 1/3 jälkeen, nyt on täyttä viikkoa töissä vaikeeta jaksaa. Ei jaksa keskittyä ja työt vaatis sitä paljon. Onneks on pyhiä ja lomapäiviä jolloin ei tarvi olla töissä.
 
Itseä vähän pelottaa tuo huominen sairaslomalta töihin palaaminen, kun mukaan on tullut tämä pahoinvointi. Teen töitä sairaalassa, jossa ei aina ole hajumaailmaltaan mikään ruusuisin paikka. Ja potilastyössä on hankala kesken kaiken rynnätä oksentamaan, varsinkin jos on tekemässä juuri jotain vaativampaa potilassiirtoa. Siis ihan käytännön työ pelottaa, mutta huomennapa tuon näkee miten selviän. Taskuun on varmaan otettava yksi oksennuspussi jostain huoneesta.
 
Väsyttää kyllä niin karmeen paljon työpäivän jälkeen että ei meinaa pää toimia yhtään. Teen vieläpä seitsemän päivästä viikkoo tällä hetkellä, seuraava vapaa joulupäivänä ja tuntuu että siihen on vielä ikuisuus... puuuh. Onneks mies oli käyttäny lapset ulkona niin ei tarvii enää lähtee pihalle. Oksettava olokii on. Olipas positiivinen kirjotus.
 
Mä oon siis opettaja ja oon nyt jo lomalla kun loppui lukukausi hyvissä ajoin.. joten päätin jo ennen raskautumista että otan vähän extraduunia joulukuulle ja nyt onkin päällä 9 pvn yövuoroputki seisomatyössä. Eilen oli eka yö ja oli vähintäänkin mielenkiintoista kun alaselkää alkoi vihlomaan ihan huolella.
Noh, reilun viikon kyllä jaksaa vaikka päällään seisten, sen mä olen päättänyt. Sit on kuitenkin vielä 3 viikkoa lomaa ennen kevätlukukauden alkua. Että jos tää ei ihan kamalaks tuskaks jostain syystä muutu, niin luulen että tuun pääsemään aika helpolla. :)
 
Mä kärsin viime raskaudessa välilevynpullistumasta ja olinkin KOKO RASKAUDEN sairaslomalla. [emoji54] oliskin ollut edes raskauden syy mut ei, selkähän se. Nyt oon vielä helmikuulle esikoisen kans kotona, sen jälkeen 50% palaan takas. Kiva ylläri pomolle; jään kesälomalta äitiyslomalle. [emoji23] noh, sitäpä se on naisten kanssa. Toivon että nyt raskaus ja selkä kestäis pienen fyysisen rasituksen. Saisi olla töissä ja jäädä oikeesti vasta sillon pois kun pitää.
 
Oon ite miettinyt kun LA on 1.8 että jäisin kesälomalle 1.6-30.6 ja sit äitiysvapaalle 1.7. Tarkottaisi että palatessa töihin loppiaisen jälkeen olisi enää 20 viikkoa töitä... :)
 
Mä oon hoitovapaalla, ja mun pitäis palata tässä välissä töihin.. Pitäis sisäisenähakijana vielä onnistua nappaamaan duuni eriyksiköstä, koska ollaan muutettu tässä välissä.. Inhottavaa kun kaikki on epävarmaa ja vähän myös nolottaa jäädä sitten äippälomalle kun duuni toivottavasti nappaa.
 
Luulin olevani yksinäni näiden ajatusten ja pelkojen kanssa töihinpalaamisesta, mutta onhan muitakin. Itselläni siis tilanne, että olen ollut kohta 3 vuotta kotona. Töihin pitäisi palata maaliskuussa ja kesäkuussa jäädä taas äitiyslomalle. Pahinta tässä on ehkä se, että paikalleni on palkattu vasta hetki sitten sijainen ja veisin hänen jatkopaikkansa palaamalla näiksi muutamaksi kuukaudeksi töihin. Ensimmäisessä raskaudessa olin sairaslomalla viimeiset 2kk.. [emoji53]
 
Eloinen17 sanoi:
Oon ite miettinyt kun LA on 1.8 että jäisin kesälomalle 1.6-30.6 ja sit äitiysvapaalle 1.7. Tarkottaisi että palatessa töihin loppiaisen jälkeen olisi enää 20 viikkoa töitä... :)
Click to expand...
Laskeskelin myös että jo toukokuun puolivälistä saisi jäädä pitelemään lomia jos kaikki 6 vkoa saa putkeen ja sitten ei tarvi takasin tullakaan hetkeen
 
Ite olen molemmissa raskauksissa ollu töissä lähes loppuu asti ja pitäny sitten lomat vasta äitiysloman jälkeen. Näin on saanu pidennettyä kotona vietettyä aikaa ja vähän venytettyä lasten hoidon alkamista. Toki aiemmin äitiysloman alkaminen ei ole osunut kesäloma kaudelle.
 
Mulla suurin huoli on tällä hetkellä se, että mulle tarjottiin perjantaina uutta työtä ja sunnuntaina plussasin. Vielä ei ole kirjoitettu sopimusta eli vasta ihan puheissa tämä uusi työ. Uuden työn alkaessa olis viikkoja 7+0 eli jos mennään samalla muotilla, kun esikoisen rakkaudessa oksennan ympäri vuorokauden eikä todellakaan ole työkuntoinen. Tuntuu niiiiiin petturilta, jos joudun aloittamaan uuden työn pitkällä saikulla. :sad001
 
Syystoukka, voisiko asian ajatella näin: kukaan muu ei pidä sun puolta kuin sinä itse. Sut rekrytään töihin koska olet ehdottomasti siihen paras osaaja. Sinulla on kaikki oikeus ottaa työ vastaan JA kasvattaa mahassa pikkuista, saikuista ja muista huolimatta. Et ole pertturi, vaan välillä elämässä aikataulut ei mee ihan just niin kuin suunniteltiin.

Enmätiiä, mua ainakin lohduttaa ajatella noin :)
 
Syystoukka, ymmärrän että tuntuu ikävältä! Voihan se olla, että nyt pahoinvointia ei ole ollenkaan tai se on lievempää. Eipä näitä voi oikeasti ennakoida! Jos paikka on vielä sellainen, missä tulet viihtymään pidempää niin ei kukaan enää hetken päästä muistele sitä aloitustilannetta.
 
Hannan mäkin pitäisin lomat sitten lapsen kanssa, jos siis ois työ ja lomat :) mutta kuulostaa järkevältä!
Ja Syystoukka ei tuollaisille asioille vaan voi mitään... Jos joltain tulee negatiivisia kommentteja niin ovat aika lapsellisia/ ei ole perspektiiviä siihen mitä elämä voi tuoda tullessaan ja ettei kaikki ole täydellisesti suunniteltavissa. Onnea työpaikasta!
 
Nyt ollaan oltu muutama päivä jo töissä, ja palaaminen hommiin on käynyt yllättävän kivuttomasti! No joo, pitää hetki jos toinenkin muistutella itselle hengittämisen tärkeyttä, mutta kertaakaan en ole vielä (*koputtaa puuta) joutunut oksentamaan. Työkavereille menee tämä kolmen viikon keuhkoputkentulehdus-selitys hyvin läpi kun ihmetellään että miksi en ihan samanlainen ilopilleri ole kuin aiemmin. :woot: Siis ja keuhkoputkentulehdushan minulla oli, että ei tässä päin naamaa kenellekään edes valehdella.

Onpa ikävä tilanne, Syystoukka, mutta kuten jo onkin mainittu, ei kaikkea todellakaan voi suunnitella etukäteen. Työ käteen ja katsot mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Eikä raskaus ole työnantajaltakaan mikään pätevä peruste jättää tarjoamatta työtä, vaikka ymmärrän kyllä määräaikaisena tuskasi. Onnea siis minäkin toivotan uuden työpaikasta!
 
Onneks minun työ ei oo kovin fyysistä puurtamista, semmosesta en nyt selviäis. Ko väsy vähä helppas nii oksentelu tuli tilalle. Mitähä sitte tulee ko oksentelu helppaa..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top