Työ ja raskaus

Mitä ihmettä, minä olen ainakin vielä viime vuoden puolella käynyt HUSin labrassa yksityisen lähetteellä, muistaakseni vielä tämänkin vuoden puolella. Itse ne on toki joutunut maksamaan.
 
Tuossa kesälomien jälkeen ajattelin pomolle kertoa, että jään äitiyslomalle loppuvuodesta uudelleen. Olen nyt vanheimpainvapaalla 19.10 asti muistaakseni kestää. Siihen väliin osa kesälomasta ja sitten marraskuussa alkaisi äippäloma taas mikäli kaikki menee hyvin. :)
 
Noista labralähetteistä, että kysyin toiseltakin yksityiseltä kätilöltä asiaa, ja sieltäkin vastattiin että julkisen ultriin voivat tehdä lähetteen mutta labroihin ei. Päädyttiin nyt menemään ainakin ensikäyntille julkisen neuvolaan niin saadaan nuo lähetteet. Kysyin vaan töissä voinko lähteä kyseisenä päivänä aiemmin töistä, eikä pomo onneksi kysellyt mitään. Seuraava neuvola osuu meidän kesälomalle, ja loman jälkeen on jo np-ultrakin käyty ja voisin muutenkin kertoa.

Ei niinkään enää kyllä jännitä nykyisen pomon reaktio vaan tulevan - aloitan uudessa paikassa kesän lopussa enkä ole sinnekään kertonut. Päätös piti tehdä 6-7 viikon kohdilla ennen kun varhaisultrakaan oli tehty, ja päätin että kun en ollut kertonut vielä mm. omalle isällenikään, niin ei voida olettaa että kerron noin henkilökohtaisen asian tuossa vaiheessa puolitutulle esimiehelle. Työkuvio on sellainen, että voi olla ettei olisi edes vaikuttanut paikan saamiseen - eikä jo tarjottua paikkaa saisikaan lain mukaan raskauden takia edes perua - mutta täytyy tietty antaa riittävästi aikaa sijaisen järkkäämiseen. Pitää kertoa molempiin duuneihin sitten np-ultran jälkeen.
 
Meidän sairaanhoitoalueella ei ole kuin huslab. Eli koko labrajärjestelmä on samaa sekä terveyskeskuksessa että erikoissairaanhoidossa.
Ja sinne siis pystyy tekemään lähetteen. Mutta tässä voi olla sairaanhoitopiirikohtaisia eroja
 
Täällä työ aiheuttaa fyysisen kuormituksen lisäksi stressiä. Väsymys on ihan valtava. Mietin pitäisikö hakea saikkua mutta olen jotenkin huono hakemaan saikkua varsinki nyt kun en oo varsinaisesti kipeä vaan väsynyt ja stressaabtunut... pomolle/työkavereille kerron ehkä kuukauden päästä vasta..
 
Itse olisi tarkoitus asia julkistaa maanantaina jos ultrassa kaikki hyvin..mutta silti jännittää kertoa. Mun tilanteeni ei ole mitenkään "normaali" eli odotan vähän niinkuin yksin mutta jotenkin yhdessä.

En hirveästi edes kerro mitä elämässäni puuhailen työajan ulkopuolella jotenka tiedän että uutinen tulee monelle täysin puskista.

Oon niin herkässä tilassa tässä nyt ollut että en halua mitään muuta kuin onnitteluita..en halua yhtäkään ihmetystä enkä epämääräisiä kysymyksiä.

Lapsi on kumminkin enemmän kuin toivottu :Heartred
 
Piti kertoa jo ja jäädä pois töistä, nyt on Kelassa erityisäitiyslomahakemus käsittelyssä.. Minulla on kokoaikatyö, ja joutuisin työskentelemään tupakansavussa (sisätiloissa), joten nyt odottelen Kelan päätöstä ja jos ei myönnetä tuota rahaa niin sitten täytyy keksiä muu ratkaisu, eli työpaikan vaihto, ja voi olla aika hankala sekin.. Mielelläni olisin töissä mutta en vaaranna vauvaa sen vuoksi..
 
Onko kenelläkään omakohtaista tai tutuilta kuultuja kokemuksia työpaikan hakemisesta/vaihtamisesta raskaana? Mulla on siis sikäli hyvä tilanne, että vakituinen työpaikka on olemassa, mutta törmäsin äsken oikotiellä "unelmieni" työpaikkaan ja tekisi kovasti mieli hakea. Toki olisin avoin tästä raskausasiasta, sitten jos haastatteluihin asti mennään. Työ jota teen on vaativahkoa asiantuntijatyötä, enkä usko, että hyviä hakijoita on satapäin.

Mietin vaan onko toi ihan päätön idea lähteä leikkimään työpaikalla tällaisessa tilanteessa....? Nyt siis ajatuksena on, että olisin kotona sen 9kk ja sen jälkeen isä jäisi kotiin. Jos ura urkenisi uudessa paikassa ja olisin siellä vaikka 7 vuotta niin onhan toi 10kk poissaolo kuitenkin siihen suhteutettuna suht lyhyt aika. Mielipiteitä, anyone? Kannattaako laittaa edes papereita vetämään vai nauretaanko mut ulos haastattelusta. :happy118
 
Muokattu viimeksi:
mangusti80 sanoi:
Onko kenelläkään omakohtaista tai tutuilta kuultuja kokemuksia työpaikan hakemisesta/vaihtamisesta raskaana? Mulla on siis sikäli hyvä tilanne, että vakituinen työpaikka on olemassa, mutta törmäsin äsken oikotiellä "unelmieni" työpaikkaan ja tekisi kovasti mieli hakea. Toki olisin avoin tästä raskausasiasta, sitten jos haastatteluihin asti mennään. Työ jota teen on vaativahkoa asiantuntijatyötä, enkä usko, että hyviä hakijoita on satapäin.

Mietin vaan onko toi ihan päätön idea lähteä leikkimään työpaikalla tällaisessa tilanteessa....? Nyt siis ajatuksena on, että olisin kotona sen 9kk ja sen jälkeen isä jäisi kotiin. Jos ura urkenisi uudessa paikassa ja olisin siellä vaikka 7 vuotta niin onhan toi 10kk poissaolo kuitenkin siihen suhteutettuna suht lyhyt aika. Mielipiteitä, anyone? Kannattaako laittaa edes papereita vetämään vai nauretaanko mut ulos haastattelusta. :happy118
Click to expand...
Mun mielestä kannattaa aina hakea! Koska ei se hakeminen mitään maksa ja henkkoht mua jäisi harmittamaan jos en edes yrittäisi hakea unelmatyötä :)
 
Itellä on työnhaku käynnissä nyt kun teen pelkkää keikkaa ja ei ole nyt sitten tarjottu töitä :sad001
 
Raskaudestahan ei tarvitse kertoa, jos ei halua. Periaatteessa raskaus ei saisi vaikuttaa siihen kuka työhön valitaan.
 
lumitukka sanoi:
Raskaudestahan ei tarvitse kertoa, jos ei halua. Periaatteessa raskaus ei saisi vaikuttaa siihen kuka työhön valitaan.
Click to expand...

Tämä on ihan totta. Käytännön asioihin se kuitenkin vaikuttaa ja niitä väkisinkin mietin. Jos tuon paikan saisin niin aloitus olisi varmaan irtisanomisajat ja kesälomat huomioiden joskus elokuun alkupuolella ja jäisin jo marraskuun alusta äitiyslomalle. Käytännössä siis perehtyisin uuteen työhöni ehkä kuukauden kauemmin kuin tuleva äitiyslomani sijaistaja. Lisäksi uusi työ tuo väkisinkin stressiä, miten se vaikuttaisi raskauteen? Ja työehtosopimuksesta riippuen voi olla, että jäisi palkallinen äitiysloma saamatta. Ja umpirehelllisenä ihmisenä en tiedä miten pystyisin hoitamaan haastattelut ilman, että naamalta paistaa että jotain salailtavaa on....

Vielä kirsikkana kakun päällä sitten se, miten uudet työkaverit ja esimies reagoisi raskauden paljastumiseen kun työsoppari jo allekirjoitettu? Joo, iloinen asia toki, mutta paljon lisävaivaa heille.

En tiedä, ehkä laitan hakemuksen menemään ja katson mitä käy. Ainahan prosessista voi perääntyä jos siltä tuntuu.

Jotenkin vaan harmittaa, että täällä tasa-arvon luvatussa pohjolassa me naiset joudutaan vielä 2000-luvulla painimaan tällaisten asioiden kanssa :sad001
 
Itse tein kans sen päätöksen, että kerroin työnantajalle, kun piti miettiä työn jatkoja. Itsellä oli valinta vakipaikan ja määräaikaisen välillä ja päätin itse tässä kohden palata vakipaikkaan hetkeksi aikaa.
 
Onko teillä ilmoitettu töissä muulle porukalle raskaudesta esimiehen taholta yleisesti, vai oletteko itse kertoneet kaikille? Meillä ei ole töissä aiemmin jäänyt ketään äitiyslomalle, joten ei ole hajuakaan miten pitäisi toimia. Jotenkin tuntuu oudolta pyytää esimiestä kertomaan muille, mutta kuitenkin haluan kaikkien tietävän. Voin tietysti itse kertoa muille, mutta mietin että miten luontevaa on mennä esim. Esko 50v.lle ilmoittamaan että olen btw raskaana kun ei muuten juurikaan puhuta kuin työasioista harvakseltaan.
Kaikesta sitä näköjään kehittää itselleen stressiä :bored:
 
Virmu, mun kollega jäi viime syksynä äikkärille ja silloin asia hoidettiin niin, että esimies infosi johtoryhmälle, jotta mm HR osasi varautua sijaisen rekrytointiin. Muut työkaverit hoituivatkin sitten omalla painollaan kun ihmiset tulivat sitten jossain vaiheessa ihan reippaasti kysymään ja ihastelemaan kasvavaa vauvavatsaa. Ja ainakin meidän työyhteisössä on yksi henkilö, joka kun tiedon saa, pitää huolen, että kaikki muutkin tietää :happy093.
 
Itte oon kertonut npultran jälkeen molemmissa raskauksissa työnantajalle niin on heillä mahd. Paljon aikaa järjestellä sijaishommat ja lomakuviot. Eikä tuu sitten ihmettelyä jos välttää kaikista raskaimpia hommia. Hoitoalalla vanhusten parissa teen töitä, ja kuormittavuutta kyllä on. Toivoisin että työnantaja kertois vaikka salaakin kaikille ni ei tarvis itte kaikkien kans palaveerata :D Viime raskaudessa supisteli paljon viimeisinä kuukausina ja kerran hain pari päivää saikkua kun oli pitkä työputki mutta jälkeenpäin ajateltuna ois sen varmaan voinu töissäkin olla, en vaan tiennyt ensikertalaisena miten suhtautua supistuksiin. Ei mielestäni raskaana kannata saikkua sen herkemmin hakea muta kannattaa toki käydä tarkistuttaan avautumis/pehmentymistilanne jos paljon supistelee. Eihän sitä ilman raskauttakaan oksennustaudissa tai kuumeessa voi töihin mennä muita tartuttaan :) saa nähä mikä nyt on vastustuskyky kun esikoinen herättelee n. Viis kertaa yössä ja unisaldo jää helposti kuuteen tuntiin.
 
Voin jo kuvitella kuin meil seläntakana töissä si kuiskitaan, mut en tienny alotteassani et oon raskaana. Sanois suoraa päin naamaa, eikä aina seläntakana jaarittelis shittii! Pöh ja pyh :D
 
Pakko vähä valittaa.. muutoinkin raskas hoitotyö niin sitten meidän työpaikalla mennään kokoajan vajaalla.. :banghead:
 
Toi on kyllä niin perseestä hoitoalalla :sad001 tosi monesti kuulee just tota että mennään vajaalla ja sit käytetään törkeästi hyväksi opiskelijoita harjoittelun aikana.
 
Juuri tuosta syystä en tee enää hoitajan töitä. Tarkoitus olisi lukea uusi ammatti. En suosittele hoitoalaa kenellekkään, kamala kun nuoria alottaa lähihoitaja opinnot, sääliksi käy, koko elämä pilalla. Ja työttömät koulutetaan hoitoalalle...

Luulin että mulla oli kutsumus, mutta ei ollutkaan mummojen perseenpesuun ja valvomiseen ja selän ja mielenterveyden hajottamiseen, ei sellaiseen voi olla oikeasti kutsumusta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top