Tupakit roskiin, raskaana ollaan!

Sinne kai läks kessut piiloon,nyyh,nyyh :D muutaman sain huomiseks tehä ja lisää vaa jos siltä näyttää..pelottaa jo valmiis...teidän et muista kuulostaa tosi tyhmältä :D
 
Sen mitä mä oon miehen tupruttelua sivusta seurannut, niin ei auta vähentämiset sun muut rajoitukset. Se on oltava kerrasta poikki tai ei mitään. Samaa mieltä myös isäpuoleni, joka on vetänyt röökiä 11-vuotiaasta lähtien. Nykyään on sinut itsensä kanssa ja osaa lopettaa sormia napsauttamalla. Hän myös koki nikotiinipurkat hyödyttömiksi, koska se vain lisäsi riippuvuutta, joten hänen mukaansa neuvon jauhamaan ihan normi purkkaa tilalla. :)

Ei nyt sano sillä että minun sanani on laki ja toivottavasti ette nyt pahastu, mutta väitän vanhana tupakoitsijana ja myös ylläoleva ketjupolttaja väittää (samoin muutkin entiset tuntemani polttajat jotka ovat päässeet tupakoinnin yli), että tupakoinnin lopettaminen on tosiaan vain ja ainoastaan korvienvälissä kiinni. :) Kummasti myös oma kolmijalkainen on yllättäen pärjännyt ilman todistetusti monta päivää, vaikka kuulemma oli niiiiin koukussa että kuolema korjaa jos ei saa polttaa..
 
Mä oon jokaisessa asiassa sitä mieltä, että jos jtn haluaa tehdä niin tekee, jos ei halua niin keksii selitykset. Ei se yrittäminen auta, lopettaa vaan. Sen tupakan kuitenkin vaan itse työntää suuhunsa! Ei raskausaikana kuulu polttaa, ei kai kukaan vastasyntyneen käteenkään tupakkaa työnnä? Nyt kuitenkin aikuisen olisi otettava se vastuu syntymättömästä lapsesta, joka ei voi kohtuaan valita! Tätä nyt ei voi oikein nätimmin sanoa, koska tässä asiassa on vain ne kaks puolta: joko itsekkäästi laittaa omat halut edelle ja polttaa, tai sitten laittaa sen syntymättömän lapsen edun edelle ja lopettaa :) Eihän se välttämättä helppoa ole, mutta se on vaan omasta päätöksestä ja siinä pysymisestä kiinni!
 
Muokattu viimeksi:
Kuulostaapa warheart helpolle. Luulen , että jokainen tupakoitsijakin ajattelee vauvaansa ja sen terveyttä, vaikka riippuvuus onkin vahva.
Onko se se nikotiini määrä vai äidin hermoromahdus sitten pahempi niin sitähän voi jokainen miettiä.
Mulla on kaikissa raskauksissa luonto hoitanut niin, että tupakointi on vähentynyt. Ihan pahanolon ym takia. Vaan lopettanut en ole yhdessäkään kokonaan. 20vuotta olen tupakoinut. Kaikki lapset on terveitä, normaalikokoisia. Eivätkä ole kärsineet vierotusoireista synnytyksen jälkeen.
Eikä tämä todellakaan tarkoita sitä, että antaisin vastasyntyneelle tupakan käteen!
 
Tää aihe on kyllä tosi arka ja varmasti vedetään herneitä nenään, mutta sohasempa vielä muurahaispesää :D Mä en tuohon usko, että äitin hermoromahdus sun muu stressi on pahempaa kuin se, että lapseen syötetään vasten tahtoa myrkkyä elimistöön. Enkä usko, että kukaan pätevä lääkäri niin kenellekään odottavalle äidille sanoo. Typerämpää selitystä omalle tupakoinnille raskausaikana en ole kuulut ja tuota kyllä valitettavasti kuulee todella monelta. Se nimenomaan on sitä oman edun laittamusta lapsen edelle.

Tuohonkin vielä vastaan, että ei se helppoa ole eikä kukaan ole väittänytkään että se olisi helppo homma tehdä, vaan että se on vain ja ainoastaan omasta tahdosta kiinni. Riippuvuus se sokerikin on, jotkut on ilman ja joillekin se tekee vaikeaa, mutta ihan itse sitä sokeria kaupasta ostaa ja mättää suuhun, ei kukaan muu. Samoin tupakkaa.

En nyt millään tavalla halua lokaa teidän "pahisten" niskaan, mutta niinkuin yllä jo sanottiin, ei tätä asiaa kauniisti voi sanoa. Mä kyllä pidän peukkuja pystyssä että todella pystytte lopettamaan, tai edes vähentämään, parempi sekin kun ei mitään. :)
 
Kyllä, omasta halusta se on kiinni! Kyllähän nistit ja alkkiksetkin voi saada terveitä lapsia, ei se jumalauta silti oikeuta tiedostaen lasta pahoinpitelemään, eihän? Sama pitää, kuka haluaa keksii keinot, kuka ei halua niin keksii selitykset :)
 
Joo toi stressi on oikeesti maailman naurettavin tekosyy. T. Itsekin käytin sitä, kun poltin muutaman viikon esikoisen alkuraskaudessa, 2-3 savuketta päivässä.

Sitä sillon kun poltti, etsimällä etsi hyviä tekosyitä polttaa ja sillein. Mua ei neuvolassa tuomittu ollenkaan tupakoinnin takia, vain kannustettiin lopettamaan ja annettiin lappusia. Ja mä niin toivon, että ne olisi tuominnut ja haukkunut mut. Olisin paljon varmemmin lopettanut heti.

Sitten, kun näin pienokaisen sydämen hakkaavan, mä vain lopetin. En voinut tuhota ja satuttaa sitä pientä ihmisen alkua.

Nyt, kun muistelen sitä, mun tekisi mieli piestä itseni, miten helvetin itsekäs ja idiootti mä silloin olin. Onneksi viisastuin ihan alussa, enkä kuin pienen ajan aiheuttanut kärsimystä pienelle. Kyllä silti oksettaa ajatus itsestäni, kun katson tota mun pientä vauvaa. ❤

Mies lopetti sillon mun kanssa. :)


Mutta kyllä mä siltikin tiedostin, kuinka väärin se on. Päivät pitkät googletin muita tupakoivia äitejä ja koitin päästä omantunnontuskista eroon, lukemalla juuri noita "nikotiini on parempi kuin stressi" juttuja.

Tsemppiä kaikille ja lopettakaa hyvät ihmiset! ❤
 
Samaa mieltä lillien ja Warheartin kanssa.
Mun mielestä on vastuutonta myrkyttää syntymätöntä lasta. Mielestäni jos ei pysty lopettaa, ei pitäis lapsia tehä. En keksi parempaa syytä ja motivaatiota lopettaa kun oma lapsi..
Mä lopetin samantien kun plussa pärähti testiin. Niin esikoisesta kun tästäkin ja ihan seinään lopetin. Ei ole ollut vaikeaa enkä ole tarvinnu tupakkaa mihinkään. Kyllä oman lapsen pitäisi olla tarpeeks hyvä motivaattori!
 
Joo mielipiteeni on kärkäs, mutta onkin vain mun mielipide. Tsempit niille kuitenki jotka painii vielä sen tupakan kanssa. Toivottavasti pystytte lopettaa mahollisimman pian. :)
 
Olen polttanut semmoiset 15vuotta tupakkaa, mutta se loppui ku seinään plussatestin jälkeen ja en ole tarvinnut mitään nikotiinipurkkia tms tuotteita, kylmästi vaan kerrasta poikki. Oon kans sitä mieltä että tupakointi on ihmisen korvien välistä lähtevä päätös.
Kyllähä se eka viikko, tai tarkemmin ekat kolme päivää ilman tupakkaa oli melkoista taistelua pään sisällä. Laukussa oli koko ajan "varalta" tupakkaa, jos tuntuu ettei pysty olemaan ilman, mutta lopulta voitto se ajatus, että ei pysty polttamaan enää. Ja ei oo tehnyt tiukkaa hengata tupakoivien ihmisten kanssa.
Ite huomas että eniten teki mieli tupakkaa tilanteissa, joissa on tottunut polttamaan, esim kahvin tai ruuan jälkeen, tai työmatkoilla., vaa hyvin oon em. tilanteista selevinny jo viikkotolkulla tässä ilman tupakkaa :)

Tsemppiä kaikille, jotka haluaa tupakoinnin lopettaa! :)
 
Mä oon monesti miettinyt tuota että "polttaminen on parempi kuin hermoromahdus". Miten ihmeessä joku haluaa lapsen/lisää lapsia jos hermot on niin loppu että ne pysyy kasassa ainoastaan tupakalla? Mitä sitten kun lapsi syntyy ja on rankkaa? Lisää tupakkaa vaan vai? Eikö tässä kohtaa kannattaisi hakea apua johonkin muuhun kuin tupakoinnin lopettamiseen?

Mä en oo koskaan polttanut joten multa ei tuu yhtään hyviä vinkkejä lopettamiseen, mutta omassa päässä ajatus siitä että lapsi kärsii hapen puutteesta mahassa koska äiti polttaa niin pitäisi olla hyvä syy lopettaa...

Tsemppiä kaikille lopettaville ja iso peukku niille jotka ovat jo lopettaneet! Eikö nyt ois loistava syy hankkiutua kokonaan eroon tupakoinnista? Ihan pysyvästi?
 
Minäkin olen polttanut 12 vuotta aika runsaastikin ja kamppaillut enemmän ja vähemmän tupakoinnin lopettamisen suhteen. On hassua miten niin isosta riippuvuudesta pääsi kerta heitolla kun raskaustesti näytti positiivista. Mitään vieroitusoireitakaan ei juuri tullut, huomasin alussa että tupakkaa teki mieli just ruokailun jälkeen, matkalla kauppaan yms silloin aina kun olin tottunut yleensä vetää sen röökin :D enään ei ole mitään mielitekoja ja tupakka haisee mielestäni ihan hirveältä, oikeen kauhistuttaa kun miettii miltä olen 12 vuotta haissut :D Ajattelin etten jatka enään tupakointia vaan lopetan sen pysyvästi :)
Tsemppiä kaikille tupakoinnin lopettamiseen ja vähentämiseen! :)
 
Lopetin joulukuussa 2008 kun sovittiin miehen kanssa ettei lasta tarvitse tietoisesti vahingoittaa. 2010 kesäkuussa taas raskauden ja samalla linjalla on pysytty tähän päivään saakka.
Esikoisella on astma ja oli kalvokiinnikkeinen istukka mikä yleensä tupakoivilla, mutta minun oma oli luultavasti raskausmyrkytyksestä. Jos olisin polttanut niin huono omatunto olisi näistä edelleen. Onneksi lopetin.

Pysykää vahvoina arvon naiset!
 
Huh, mullakin tuli poltettua useampi vuosi. Kun esikoisen kohdalla plussa tuli testiin niin lopetin parissa päivässä, vaikka kaikki aiemmat lopetusyritykset oli aina epäonnistunut jonkun "hyvän syyn" takia. Noh, olin esikoisen odotusajan polttamatta, mutta mies ei lopettanut koko aikana. Kun lapsi syntyi ja imetys epäonnistui pian niin teki mieli "maistella vain kerran", kun oli paha mieli. No, siitä se taas lähti. Myöhemmin sitten mietin, että pitäisi lopettaa, mutta kun mies polttaa niin ei se onnistu kuitenkaan. Kun ruettiin suunnittelemaan tosissaan toista lasta niin päätettiin, että molempien täytyy lopettaa tai sorrun taas, jos en tulekaan raskaaksi tai sitten raskauden jälkeen. Ennen plussaa kerettiin olla noin kuukausi polttamatta, kun heti tärppäsi. Mies on taatusti sortunut pari kertaa kaveriporukassa, muttei myönnä. Mielipiteeni on ehdottomasti se, että mikään ei ole niin hyvä syy lopettaa polttamista kuin oma lapsi ja jokaisella se lopettaminen lähtee siitä omasta päätöksestä, selittelyt ei auta. Itse en kummallakaan lopetuskerralla ole tarvinnut avuksi mitään valmisteita, ajatus terveestä vauvasta on ollut se motivaatio minkä on tarvinnut.

Tiedän, että lopettaminen saattaa olla varsinkin pitkään polttaneilla todella vaikeaa, mutta tosissani toivon teille tsemppiä lopettamiseen tai edes vähentämiseen!:)
 
Mites täällä menee kaikilla? :) olettekos jo onnistuneet lopettamaan?
 
Mä en oo plussan jälkeen polttanut, mutta unissani nyt oon pari viikkoa vetänyt joka yö :D Kamalinta kun niissä unissakin oon kuitenkin raskaana... No ei tulis mieleen mahassa kasvavan tyypin pahoinpitely, niin vedellään ne tupakat sitten kun keho on taas täysin omassa käytössä :)
 
Mä en oo plussan jälkeen polttanut, mutta unissani nyt oon pari viikkoa vetänyt joka yö :D Kamalinta kun niissä unissakin oon kuitenkin raskaana... No ei tulis mieleen mahassa kasvavan tyypin pahoinpitely, niin vedellään ne tupakat sitten kun keho on taas täysin omassa käytössä :)

Hei mäkin olen unissani vetänyt mahapystyssä ties mitä alkoa ja tupakkaa.. :D aamulla vähän semmoinen wtf olo.
 
Täälläkin tupakat jäi siihen "entiseen elämään" plussauksen jälkeen. Mies ollut kovasti tukena ja kehunut kuinka hienoa että tupakointi jäi, hänelle kun ennen plussausta puhuin että jännittää miten pystyn lopettamaan. On tuo pieni tuolla kuitenkin niin tärkeä matkalainen, että en ehdottomasti halua sille mitään pahaa aiheuttaa. Eli täytyy myöntää, erittäin helppo päätös on ollut jättää ne tupakat polttelematta. Ellen olisi raskaana, niin polttelisin varmasti vielä, mutta uudelleen en kyllä aio aloittaa.

Ja hienoa että monet ovat lopettaneet myös. Olette te rautaista mammoja!! Suuri ylpeys teitä äitejä ja tulevia äitejä kohtaan:Heartred
 
Mä taas varmasti tulen aloittamaan uudestaan.. On se vaan niin saatanan hyvää :D
 
Mä taas varmasti tulen aloittamaan uudestaan.. On se vaan niin saatanan hyvää :D

Olikos sulla monta aiempaa lasta ja kuinkas nopeasti olet aina synnytyksen jälkeen ratkennut?:)

Entäs ootko imettänyt? :)

Näin mielenkiinnosta kyselen! :D
 
Takaisin
Top