Huh, mullakin tuli poltettua useampi vuosi. Kun esikoisen kohdalla plussa tuli testiin niin lopetin parissa päivässä, vaikka kaikki aiemmat lopetusyritykset oli aina epäonnistunut jonkun "hyvän syyn" takia. Noh, olin esikoisen odotusajan polttamatta, mutta mies ei lopettanut koko aikana. Kun lapsi syntyi ja imetys epäonnistui pian niin teki mieli "maistella vain kerran", kun oli paha mieli. No, siitä se taas lähti. Myöhemmin sitten mietin, että pitäisi lopettaa, mutta kun mies polttaa niin ei se onnistu kuitenkaan. Kun ruettiin suunnittelemaan tosissaan toista lasta niin päätettiin, että molempien täytyy lopettaa tai sorrun taas, jos en tulekaan raskaaksi tai sitten raskauden jälkeen. Ennen plussaa kerettiin olla noin kuukausi polttamatta, kun heti tärppäsi. Mies on taatusti sortunut pari kertaa kaveriporukassa, muttei myönnä. Mielipiteeni on ehdottomasti se, että mikään ei ole niin hyvä syy lopettaa polttamista kuin oma lapsi ja jokaisella se lopettaminen lähtee siitä omasta päätöksestä, selittelyt ei auta. Itse en kummallakaan lopetuskerralla ole tarvinnut avuksi mitään valmisteita, ajatus terveestä vauvasta on ollut se motivaatio minkä on tarvinnut.
Tiedän, että lopettaminen saattaa olla varsinkin pitkään polttaneilla todella vaikeaa, mutta tosissani toivon teille tsemppiä lopettamiseen tai edes vähentämiseen!:)