Toukokuisten ketju
- Ketjun aloittaja Tuulia
- Aloituspäivämäärä
Tääl ollu välin ollu harkkareita ja sit menkka jomoo...mut tuskin on vielä tulossa, mielummin ajattelen että menee yliaikaseks ja joutuu käynnistelee, etten täs turhaa oottele
tänään siis 38+3
tänään siis 38+3
äitiplusneljä
Satasella mukana keskusteluissa
Äh taas supisti yöllä mutta tuntuu laantuvan. Eilen tuli jo verensekaista limaa lupaavasti mutta ei taida mitään tapahtua. Plaah. 39+1. Tulis jo!
äitiplusneljä
Satasella mukana keskusteluissa
Hoitoalan ihmisenä olen eri mieltä kanssasi riskeistä. Sektiosta puhuttaessa jää herkästi mielikuva että se on pikku juttu kun vauva syntyy "sormia napsauttamalla" ja nopeasti. Siksi halusin sanoa että se on yksi isoin leikkaus mitä tehdään kun moni ei sitä käsitä juuri tuon "helppouden" vuoksi.
Tiitiläinen
Oman äänensä löytänyt
No mulla on kaikkea muuta ku lupaava meininki 
Ei siis mitään merkkejä mistään, mutta hyvä näin. Tuntuu että pää on ihan sekasin, että miten mä selviän tästä ja tuosta asiasta, ja nyt kun alkaa pikku hiljaa olla ihan jees fiilis itse synnyttämisestä, niin se vauvan tulo ja tämä elämän muuttuminen ja kaikki tuntuu niin kauhistuttavalta 
Mulle tulee vähän väliä näitä fiiliksiä, että saako tän vielä perua ja mitä ihmettä me ollaan aateltu, kun tähän ryhdyttiin!!! Ja tää epävarmuus korreloi ihan täysin sen mukaan, miten ihana tuo puoliso jaksaa tai ei jaksa olla. Jos meillä on kivaa ja mies huomioi ja osoittaa innostustaan, niin ei mitään ongelmaa mun pään sisällä, mutta heti jos tulee jotain takkua tai musta tuntuu, että se ei oo ihan täysin tässä vauvahuumassa mukana (niinku mä ilmeisesti odotan), ni mä kilahdan heti, että ei tuostakaan oo mitään tukea eikä apua, että en mä selviä tästä mistään :arghh:
Sanokaa meneekö tää ohi ja onko tää vaan jotain ihan normaalia loppuajan paniikkia?! Ei oo kyse mistään sellasesta, etteikö mies olisi tästä onnessaan tai eikö olisi ollu molempien toive yhtälailla, hänellä nyt on tuo tuntemusten ilmaiseminen vaan ihan jotain muuta ku minulla, ja mä tulkitsen sitä koko ajan että joo, se ei varmaan pidä tätä hommaa yhtään minään eikä koko vauva liikuta sitä millään lailla....ja mä tiedän ettei asia ole niin, mutta ei tahdo järki pysyä näiden tunteiden matkassa
Ei siis mitään merkkejä mistään, mutta hyvä näin. Tuntuu että pää on ihan sekasin, että miten mä selviän tästä ja tuosta asiasta, ja nyt kun alkaa pikku hiljaa olla ihan jees fiilis itse synnyttämisestä, niin se vauvan tulo ja tämä elämän muuttuminen ja kaikki tuntuu niin kauhistuttavalta Mulle tulee vähän väliä näitä fiiliksiä, että saako tän vielä perua ja mitä ihmettä me ollaan aateltu, kun tähän ryhdyttiin!!! Ja tää epävarmuus korreloi ihan täysin sen mukaan, miten ihana tuo puoliso jaksaa tai ei jaksa olla. Jos meillä on kivaa ja mies huomioi ja osoittaa innostustaan, niin ei mitään ongelmaa mun pään sisällä, mutta heti jos tulee jotain takkua tai musta tuntuu, että se ei oo ihan täysin tässä vauvahuumassa mukana (niinku mä ilmeisesti odotan), ni mä kilahdan heti, että ei tuostakaan oo mitään tukea eikä apua, että en mä selviä tästä mistään :arghh:
Sanokaa meneekö tää ohi ja onko tää vaan jotain ihan normaalia loppuajan paniikkia?! Ei oo kyse mistään sellasesta, etteikö mies olisi tästä onnessaan tai eikö olisi ollu molempien toive yhtälailla, hänellä nyt on tuo tuntemusten ilmaiseminen vaan ihan jotain muuta ku minulla, ja mä tulkitsen sitä koko ajan että joo, se ei varmaan pidä tätä hommaa yhtään minään eikä koko vauva liikuta sitä millään lailla....ja mä tiedän ettei asia ole niin, mutta ei tahdo järki pysyä näiden tunteiden matkassa
Laurka83
Jostain jotain jo tietävä
Tiitiläinen: täällä on IHAN samat fiilikset! Pelottaa, jännittää, hirvittää mitä kaikkea tulevaisuus tuo. Eilen mies räjähti siitä kun kämppä on kuulema epäsiisti. Tuli taas paska fiilis kun en ole saanut tarpeeksi aikaiseksi. Muutenkin ihan riittämätön fiilis. Ja sit tänään juuri pohtinut, että jos mies on tullut toisiin aatoksiin tulevan vauvan suhteen...
Mammuska17
Puuhakas puhuja
Se on aivan kamalaa kun ei tiedä mitä odottaa tulevaisuudelta ja miten kaikki muuttuu ja lähtee sujumaan ja kuinka parisuhde voi olla tiukilla yms...
Jep, täälläki välin ollu pelon sekasia tunteita..mullaki sillai aika "tuore" parisuhde, tai no ei sillai mut kummiskin...mulla siis entisestä suhteesta esikko, joka täyttää kuus....mut nii pelottaa et mitä vauva-arki tekee suhteelle,miten tuo tyttö tulee toimeen ja ääääää meneeks kaikki hyvin....välin oon miettiny et oliko tää nyt hyvä ratkasu vauva pykätä tähän perheeseen mut toisaalta...en pysty kuvittelee et ei ois tulossa vauvaa..Rakastan jo tätä pikkusta sydämmeni pohjasta, joten....tule jo!!
ehkäpä nää ajatukset tasaantuu kun alkaa arki rullaamaan 
ehkäpä nää ajatukset tasaantuu kun alkaa arki rullaamaan 
Perätilasta kirjoittelen tänne vielä uudestaan.
Menen siis pe uudestaan kääntöyritykseen. Jos muksu nyt kääntyy ympäri, niin seurataanko asentoa vielä äitiyspolilla sen jälkeenkin? Että jos pian kääntyykin taas takaisin pt?
Vai tsekkaako käsin vaan mahan päältä neuvolassa?
Kun nytkään neuvolassa ei olla oltu varmoja mitenpäin ollaan niin tuli mieleen, että seuraako ne sitten sairaalan kautta tilannetta vielä vai
Menen siis pe uudestaan kääntöyritykseen. Jos muksu nyt kääntyy ympäri, niin seurataanko asentoa vielä äitiyspolilla sen jälkeenkin? Että jos pian kääntyykin taas takaisin pt?
Vai tsekkaako käsin vaan mahan päältä neuvolassa?
Kun nytkään neuvolassa ei olla oltu varmoja mitenpäin ollaan niin tuli mieleen, että seuraako ne sitten sairaalan kautta tilannetta vielä vai
Joo noi tunteet on kyl ihan normaaleja:) vaikka täällä odotetaan 5 lasta niin siitä huolimatta tulee välillä semmonen fiilis että mitä ihmettä me ajateltiin kun tämä tehtiin... vaikka ei vaihdettais mitään ja kaikki lapset on haluttuja ja rakkaita, mut silti... tän kun saa syliin niin tulee se "ahaa elämys" et näinhän tän kuuluukin olla
Niinaki, mie aattelin kyllä sanoa että haluan tästä eteenpäin tarkistuksen kerran viikossa ja neuvola ei käy (mulle) koska se muija ei sitä osaa kattoo. Täällä ei oo ees nla lääkäriä. Aion olla tiukka täs asiassa =) ja niin, siis siinä tapauksessa jos torstaina tyyppi on tosiaan vielä pt (ei ainakaa oo tuntuu et olis kääntyny). Hyvä mun on suunnitella etukäteen nämä jutut ku enhän ees tiiä onko miulla kääntöyritys edessä/ ees mahdollista =) =) *virn*