Mä olen molempien lasten kanssa halunnut täysimettää. Esikoisen kanssa se ei onnistunut, syy on osin pimennossa eikä tule koskaan selviämään. Elman kanssa toivoin onnistuvani, ja yhden kerran olen tässä nyt jo mielessäni käsitellyt pettymyksen - en onnistu tälläkään kertaa. Oli sitä kireää kielijännettä, liian hentoa imua, korvatulehdusta joka sitten loppujen lopuksi lähes jo lopetti koko imetyksen. Pumppaamalla pidin kuitenkin tuotantoa yllä, kun nimenomaan monessa paikassa on minullekin sanottu, että jokainen tippa äidinmaitoa on tärkeä ja hyvä juttu! Ja nyt kun stressi tämän imetyksen ympäriltä on poissa, käsitellyn pettymyksne myötä, ja kun vauva on kasvanut ja imu sitä myöten tehostunut, koen että jaksan ja haluan vielä kokeilla kuinka pitkälle päästään!
Iso juttu minulle on tämä imetystukihenkilö, joka on netin kautta käytettävissä hyvinkin pitkälti koko ajan. Iso kiitos siis hänelle!
Minä en halua kenenkään valintoja ja ratkaisuja arvostella, päin vastoin, jokaisella on oikeus toimia niinkuin katsoo parhaaksi juuri omassa tilanteessaan. Olen vain niiin onnellinen siitä että omaa maitomäärääni olen saanut kohtuullisen vaivattomasti lisättyä ja äärimmäisen toiveikas sen suhteen että voisin vielä jatkaa imetystä!