Kerronpas eilisen kuulumiset nyt, kun en enää eilen jaksanut istahtaa koneen ääreen.
Eli aamulla soitin neuvolaan ja pyysin päästä sinne tarkistuttamaan sydänäänet, kun liikkeet oli vähentyneet ja kattomaan et onkos mulla kaikki reilassa, kun tuota turvotusta on ihan hirveesti. Sydänäänet oli hyvät 140+ ja mulla pissa puhdas, paineet 142/80. Kumminkin sain lähetteen KYSsiin, kun näytin mun "norsunjalat".
Eikun siis puolison hakuun ja kohti KYSsiä. Matkalla tuli kuitenkin liiketuntemuksia. :)
Sit KYSsissä seikkailtiin, ennen kuin löydettiin oikeeseen aulaan.
Vähän aikaa sai odotella, että luukulle tuli joku, joka käsittelisi sen mun lähetteen. Sen jälkeen kutsuttiin kätilö, joka vei huoneeseen missä pääsin käyrille. Laitteet oli vähän aatamin aikaset, koska ne ei automaattisesti ottaneet ylös liikkeitä, vaan minun piti painella nappia aina kun tunsin pienenkin liikkeen. Sit muutaman kerran kone väitti erroria, mut kun niitä mahajuttuja paineli, niin sit rupes taas kuulumaan sydänäänet.
Niin kuin arvata saattaakin, liikkeita tuli ihan reilusti tunnin aikana. Niin mun tuuria... Mut tuskallisinta oli olla oikeella kyljellä, koska mulla on jotain häikkää alaselässä, kun kävellessä vihloo niin kiitettävästi. Se oli sit vaan pinnisteltävä.
Hyvä kuitenkin, että vauvveli liikkui hyvin :)
Sen jälkeen meidän piti odotella lääkäriä ainakin tunti. Se kyllä käväisi siinä aulassa, mut hävis ja tuli takaisin 45min päästä.
Sit kun vihdoin ja viimein päästiin lääkärin juttusille, niin se ultras ja totes kaiken olevan hyvin mahassa. Katto mun jalkoja ja sano, et onhan nuo turvoksissa, mut asialle ei rueta tekemään mitään kun pissassa ei oo mitään, eikä muutenkaan oo muita raskausmyrkytyksen oireita.
Laitto kotiin ja sano, et tiistaina katotaan uudestaan ja myös kohdunsuun tilanne. Tätä arviota meiän piti oottaa tunti!!!!!!!
No tulipahan tsekattua, et minne pitää seuraavan kerran mennä. Antovat myös ohjeet tiistaille, et ei tarvii ilmotella muuten, kunhan ollaan 9 aikaan siellä. :)
Puoliso valitti koko matkan kuinka turha reissu oli ja mä siihen, et ei ollu pakko lähtee mukaan... Kyllähän sen vähän ymmärtää, kun se ei oo melkein viikkoon polttanu ja sillä on sen takia hermo kireellä. Mut rajansa kaikella! Välillä tuntuu sille, et ei sitä kiinnosta vauvan hyvinvointi ollenkaan. Kun sitä vartenhan meiän piti sinne mennä, et saahaan varmistus asiaan. MURRRR
Mut joo tiistaina uudestaan
Ohhoh tulipa kertomus, toivottavasti jaksatte lukee :)