Raskaudesta kertominen

[Ruusukulta]

Kerroin ensimmäisestä raskaudesta kaikille läheisille ihmisille. Tämä raskaus päätyi keskenmenoon.
Nyt ollaan päätetty, että kerrotaan aikasintaan ensimmäisen kolmaksen jälkeen vanhemmille. :)

 

[Nausikaa]

Mä oon lähössä porukoitten ja veljen perheen kanssa viikoks reissuun parin viikon päästä. Toivottavastiei jää kiinni

 

[Terksu]

Mä oon aika avoimesti kertonut. Ystävälle ja omalle äidille sekä omille siskoille. Mies on töissä työkaverinsa kanssa puhunut. Pomolle lisäksi kerroin, koska pahoinvointi ollu sellaista, että meinannut töissä joutua oksentamaan, mikä on vähän hidastanut tahtia. Neuvola-ajatkin tulee menemään työajalle. Pomo kyllä sanoi jo arvannensa kun asiasta kerroin.

Järkeilin itse asian niin, että kerroin raskaudestani ajoissa niille, joille myös keskenmenosta kertoisin.. Työ on sellaista, että tiedän etten km jälkeen olisi ihan heti työkunnossa, siksi myös pomolle..

 

[Eleanoora]

Ei kerrota varmasti vielä pitkiin aikoihin. Kolmosesta kerroin vasta joskus rakenneultran jälkeen. Ehkä yhdelle ystävälle voin sanoa, kun mennään lapsimessuille, mutta ennen sitä olen kuitenkin käynyt ar ultrassa.

 

[Meryem91]

Mä kerroin viikko sitten äidille ja plörinäksihän se meni. Tuli taas syyttelyitä kuinka hän ei saa rakentaa suhdetta lapsenlapsiinsa (ei siis asuta suomessa). Meillä ei vaan valitettavasti ole varaa lennellä suomeen montaa kertaa vuodessa... Mies kertoi vanhemmilleen tänään, kuulostivat innostuneilta, anoppi väitti että oli arvannutkin jo etukäteen :)

 

[Nausikaa]

Meryem ihme touhua sun äidiltä. Ymmärrän et harmittaa mut mitä ketään hyödyttää syyllistäminen. Et varmaankaan ole kieltänyt äitiäs tulemasta käymään teillä? Ja vähän isompien kanssa toimii jo hyvin Skypet ym. Että kyllä suhdetta voi rakentaa vaikkei olis ihan perinteinen

 

[Vaapukka_]

Ollaan kerrottu heti plussan jälkeen vanhemmilleni ja minun sisaruksille. Nähdään heitä viikottain, joten omaa mieltä helpotti hirveästi, että ei tarvitse salailla ja saadaan sieltä tarvittaessa tukea. Miehen perheelle ei olla kerrottu, mies saa päättää milloin haluaa sen hoitaa. Luultavasti vanhemmilleen kertoo parin viikon sisään ja sisaruksilleen vasta ultran jälkeen. :)

Perheeni oli ihan onnensa kukkuloilla kun sai kuulla ensimmäisestä lapsenlapsesta / siskon lapsesta. Ollaan paljon juteltu äidin kanssa hänen odotusajasta, eli olen saanut henkistä tukea. Nyt tuntuu että voi relata ja toivoa että kaikki etenee hyvin! :)

Töissä kerron luultavasti ensin omalle työparille, koska raskaus voi näkyä omassa työsuorituksessa. Muulle työyhteisöille sitten kun tuntuu sopivalta, yritän venyttää pitkälle.

Ystäville kerron kans kun tuntuu hyvältä. Vielä en ihan näin alussa haluaisi kertoa. Ehkä viikon parin päästä. :)

 

[N30]

tulin raskaaksi yllättäen. Nyt on kolmas tulossa. La marraskuun puolivälissä. Tuntuu että haluaisin kuuluttaa kaikille tästä. Pojat 10 ja 8 v. Heille en ole vielä kertonut. Muutama läheinen tietää. Pelottaa, (pelotti edellisissäkin raskauksissa vaikka kaikki meni tosi hyvin ilman ongelmia) että menee kesken tai että entäs jos kaikki ei mene hyvin, niin ei uskalla kertoa....

 

[Cedju]

Meille tulee vähän yllättäen kaveripariskunta syömään huomenna. Heidän kanssaan menee aina muutama pullo punaviiniä ja juustoja ja kaikkea herkkua siinä illan aikana. Miten mä voin olla juomatta yhtään herättämättä epäilyksiä? En mitenkään! En vaan haluais kertoa, kun en itsekään tiedä onko tuolla vatsassa elämää vai ei.

 

[Nauris]

Mulle kerran kaveri kertoi kun oli tyttöjen ilta että on menkat myöhässä eikä uskalla juoda. Silloin ei varsinaisesti kerro ja voi vaikka perään sanoa että kertoo sitten myöhemmin jos jotain kerrottavaa on.

 

[Cedju]

Hyvä Nauris, noin mä varmaan teen. Eihän siinä edes valehtele, en juuri enempää tiedä itsekään. Toivon myös etteivät he tee siitä mitään numeroa.

 

[Zeni86]

Mä oon kertonut kahdelle hyvälle ystävälle, joista toinen on myös työkaveri. Ja mies on kertonut yhdelle meidän yhteiselle ystäväpariskunnalle. Tänään tulee yhteinen kaveri meille iltaa istumaan ja hänelle ajateltiin kertoa myös kun ei jaksa valehdellakkaan.. Omille vanhemmille kerrotaan vasta np ultran jälkeen.

 

[Tintero]

Mammaryhmissä oon kertonu mut muuten ei kellekkää. Jos ens kuun alussa pääsis ultraan ja näkis et kaikki ok nii sit vois varmaa molempien porukoille sanoa. Muut saa varmaa sit tajuta aikanaan.. :D No töissä on varmaa sanottava aika pian.

 

[Cedju]

Ei mennyt ihan kuin Strömssössä. Pariskunnan mies oli niin innoissaan, vaikka mä sanoin ettei nyt vielä tiedetä enempää että hän vannotti ilmoittamaan hänelle heti kun saadaan vahvistus. :) Ihan vilpittömästi hän oli ilahtunut ja onnellinen, ei siihen sitten voinut sanoa muuta kuin selvä. Tehtiin uudet treffit sattumalta heti mun neuvolan jälkeiselle viikonlopulle, kas kas. Jos uutiset on huonoja, pääsen ainakin purkamaan niitä viinipullon kanssa.

 

[Titityytyy]

Mä en vielä ole kertonut kenellekään livenä. Mieli tekisi siskolle kertoa, mutta sit kuitenkin haluaisin vielä pitää tän mun ja miehen juttuna hetken. Toisaalta tiedän, että jos tämä menee kesken, siskon kanssa haluaisin siitä puhua, joten sinällään voisi kertoa hetikin. Sisko kertoi omasta raskaudestaan ehkä jossain viikolla 8 tai 9, josta olin silloin vähän pettynyt (miksi niin myöhään). Omalle äidilleni haluaisin kanssa aika aikaisin kertoa, mutta miehen vanhemmille taas en (heh, kumma juttu).

Kavereille en halua kertoa kovin aikaisin enkä oikeastaan muillekaan.

 

[Janel]

Mä jouduin olosuhteiden pakosta kertomaan esimiehelleni jo pari viikkoa sitten. Muutoin olen kertonut vain lähimmille ystäville ja niille, jotka ovat tienneet meidän yrityksestä. Kadehdin teitä, jotka kirjoitatte vanhemmille kertomisesta. Meillä tilanne on melko monimutkainen, joten tuskin tulen itse kertomaan omille vanhemmilleni. En siis ole väleissä, enkä haluakaan olla, koska viimeinkin voin hengittää vapaasti. Miehen puolelta menee melkein yhtä heikosti: äiti on kuollut ja isä on lähtenyt, kun mieheni on ollut pari vuotias. Isä asuu eri puolella Suomea, joten välit ei millään muotoa ole läheiset. Muistakaa arvostaa sitä, mitä teillä on

 

[Titityytyy]

Mä jouduin olosuhteiden pakosta kertomaan esimiehelleni jo pari viikkoa sitten. Muutoin olen kertonut vain lähimmille ystäville ja niille, jotka ovat tienneet meidän yrityksestä. Kadehdin teitä, jotka kirjoitatte vanhemmille kertomisesta. Meillä tilanne on melko monimutkainen, joten tuskin tulen itse kertomaan omille vanhemmilleni.. Muistakaa arvostaa sitä, mitä teillä on

Ihan totta, pitäisi muistaa arvostaa sitä mitä on. Omalla työkaverilla äidillä on alzheimer aika pitkällä ja välillä oikein hävettää, kun valitan kun oma äiti taas soitti vaikkei sillä mitään asiaa ole. PItäisi vaan olla kiitollinen, että on äiti, joka soittaa ja jolle voi jutella. Ja jolle voi esimerkiksi raskaudesta kertoa...

 

[Rarity]

Vaikka LA on vasta marraskuun alussa, mä jään lomille jo (luultavasti) elokuun puolivälin kieppeillä. Joudun siis kertomaan hyvinkin pian esimiehelleni tilanteestani ja äitiyslomasuunnitelmista, koska se vaikuttaa kesälomien suunnitteluun yms. ja niitä käydään läpi parhaillaan. Kävin ar-ultrassa ja kaikki oli hyvin, joten suurella todennäköisyydellä tämä raskaus lähtee tästä etenemään Tuntuu vähän tylsältä kertoa ennen nt-ultraa, mutta en vaan voi olla nyt hiljaa ja sitten muutaman viikon päästä kertoa, että kaikki suunniteltu meneekin uusiksi...

 

[Taiga86]

Mä oon kertonut jo esimiehelle, koska voin niin huonosti ja vaikuttaa työtehoon. On kyllä kerrottu myös molempien perheille ja lähiystäville ennen ees v-ultraa... ehkä tyhmää. Jotenkin kuitenkin aattelen et heille haluaisin kertoa myös km: stä ja saavat iloita nyt tästäkin sit jo nyt.

7+3

 

[Gadian]

Meillä on vähä ristiriitainen tilanne. Mun työ on semmoinen että altistun kemikaaleille joten oli siinä mielestä tärkeetä kertoa pomolle jo nyt ja lähin työkaveri tiesi jo yrityksestäsi et järkättiin työt siten etten koske myrkkyihin. Muulle ryhmälle kerron kanssa aika pian kun se vaikuttaa työjärjestelyihin. Mutta mies ei halua että kerrotaan vielä perheille, et vasta varhaisultran jälkeen. Siskolle kyllä kerroin jo kun tiesi yrityksestäsi. Tuntuu tosi hassulta että töissä kaikki kohta tietää mutta läheiset ei. Mutta kai mä nyt yritän pitää mölyt ja kaverin mahas ja kunnioittaa miehen toivetta. Mulla oli polyyppiepäily just ennen plussaa joten toivon et pääsen sillä luvulla nopeesti ultraan kuitenkin.