Kyllä noi miehet osaa olla niin syvältä! Meillä tammikuussa tulossa esikoinen ja kämppä on ku kaatopaikka. Minä yksin saan siivota, mitään apua on turha odottaa. Toinen vaan sotkee sen minkä kerkiää, jättää vaatteensa lojumaan pitkin lattioita, astiat pitkin pöytiä ja tyhjät limupullot ym myös pitkin pöytiä. Pitäis tässä ehtiä seinät maalaamaan ennen vauvan tuloa mut milläs maalaan kun tavaraa on ympäriinsä. Ja autoonkaan ei suostu vaihtamaan talvirenkaita kun ne menee kuulemma pilalle jos näin aikasin vaihtaa. Nii se on vaan kiva kun on lupailtu vesisadetta ja yöpakkasia jopa -6 että siinähän on sitten kiva ajella slikseillä kesäkumeilla. Mulla niin karseet liitoskivut etten meinaa millään päästä ees kävelemään enkä sängyssä saa kylkeä käännettyä, jalkapohjat särkeny koko raskausajan ja selkä ihan muussina mut miehellä sentään kramppas jalka viime yönä niin sehän on nyt aivan kamalaa. Siitä voi valittaa ja kerätä säälipisteitä, mutta mun säryistä jos edes mainitsen niin en saa mitään vastausta ja edes 5min jalkahierontaa on ihan turha odottaa. Toivoin et oisin voinu kehua omaa miestäni raskausaikana, et hän on niin ihana ja auttavainen mut päinvastoin. Jalkahieronnat nimittäin loppu siihen kun raskaus selvis..