Tää ei oo kauheen positiivista, mut kirjoitan sen tähän ketjuun, jotta näkisin asioitten humoristisen puolen..
A) Mulla on pihalla kolme koneellista pyykkiä kuivumassa. Absurdia: ekat on jo toissapäiväsiä. Silloin vein ne illalla, mut ne ei kuivuneet maasta nousevan ilmankosteuden takia aamuun, osa oli nihkeitä, joten anoppi ei ottanut niitä viä narulta. Siihen mennessä, kun mä pääsin sinne asti, oli käynyt pieni sadekuuro ja ne oli kastunu uuestaan. Toisen ja kolmannen koneellisen laitoin eilen ja muistin hakee vasta niin myöhään, että taaskin ilmankosteus oli tehnyt ne nihkeiksi. No yöllä ja tänään on ollut vähän väliä sadekuuroja ja ne on kastunu entistä pahemmin. Sisälle ei mahdu nyt kuivaan.
B) Tyttö oppi avaan lipaston laatikot ja sitä en oo järjestelly vielä vauvaturvalliseks. Se on täynnä kaikkee, mikä on vaan etsimässä lopullista paikkaa.. Joten tänään oon käyny pelastamassa tuon tuhat sata kertaa, kun se avaa laatikon, ottaa siitä tukee ja nousee seisoon ja sitten nojaa siihen jättäen sormet väliin ; keräillyt pussillisen rypisteltyjä kortsupakkauksia, joiden olemassaolo oli päässyt unohtuun. Tyttö löysi.. Onneks ollaan kahden, eikä vaik mummo ollu hoitamassa! Tai mistäs mä tiän vaik ois tehny saman mummon aikana.
Meillä ei tällä hetkellä ole kirjahyllyä, joten kaikki sinne kuuluva on pahvilaatikoissa olohuoneessa. Tai oli.. Kaikki säästetyt kirjat ja paperit 10 vuotisen venäjänopiskeluni jäljiltä on nyt ympäriinsä ja osa paloiteltuna. Piiitkä puhallus ja lasku kymmeneen.
C) HAMPAITA pukkaa. Voi tätä kitinän ja pureskelun määrää. Tavallisesti oltais pihalla, siellä tuo on paremmalla tuulella, mut siellä on märkää.
Ainoo positiivinen asia on se, että sain tänään Kelasta soiton ja kehotettiin hakeen soviteltua hoitorahaa tässä tilanteessa. Pitää viä laskeskella nuo ja sopia miehen kanssa, etten lisäis NIIN paljon töitä, jotta kuuluisin edelleen suuremman rahan piiriin.
Että näin.
