Lokakuun turinat

Itse pääsin ns suoraan varhaisultraan kun en varmaksi tiennyt hedelmöittymis ajankohtaa, eli eilen olin ultrassa ja viikot näytti 6+0! Sydän pompotti jo pikkuisella kovaa kyytiä! :happy: Mutta taitanee olla nää ultrat jonkin verran kunnista/kaupungeista kiinni, toisissa vaan pääsee nopeammin kuin toisissa... Valitettava tosiasia! :sour:
 
Meillä on miehellä edellisestä liitosta kaksi tytärtä ja meille on nyt tulossa toinen yhteinen. Ollaan sitten suurperhe kun on neljä lasta. :joyful: Mieheni on tosiaan tyttäriensä lähivanhempi, että virallinen osoite on meille vaikka tytöt jokatoisen viikon onkin äidillään. Meille on ollut apuakin isommista kun ovat jo 9 ja 10. Meidän yhteinen poika, ja siis minun ensimmäinen, on jo melkein 1v9kk ja nyt tosiaan vielä yksi olisi tulossa toivottavasti.
Me kävimme jo yhdessä ultrassa, mutta siellä ei vielä näkynyt mitään varmaa niin viikon päästä menemme uudelleen. JA siis kunnalliseen päästään. Nyt on 6+0 eli ensi viikolla on 7+0 niin silloin pitäisi jo näkyä, jos on jotain elämää mukana. Toivottavasti silloin näkyy jo pieni sydän. :Heartred
 
Toinen tulossa, esikoinen täyttää pian 3v. Ensiviikolla ensimmäinen neuvola 8.10 viikkoja silloin 8+2. Miehellä kaksi lasta. Eli suurperhe täälläkin.

Onko facebookissa omaa vauvaryhmää toukokuisille? En ainakaan haulla löytänyt.
 
Huomenia! Oonpa sitten parina päivänä herännyt nenäverenvuotoon. Se nyt on oireena ihan siedettävimmästä päästä, oikeastaan lähes kaikki on, nyt siis kun pahoinvointi on ainakin hetkeksi hellittänyt.

Mä oon vieläkin jotenkin epäilevä koko raskauden suhteen, on niin vaikea uskoa sitä todeksi. Ultraan on vielä 3 vkoa ja mä en osaa asennoitua tähän raskauteen todellisena ennen kuin siellä selviää, onko kaikki hyvin. Ehkä tämä on joku mun mielen suojelumekanismi, varmistaa sen, etten hulluna pelkää ja pohdi asioita, joille en kuitenkaan mitään voi.

Mut kyllä mä silti haaveilen tulevasta! Mulla on lähipiirissä paljon lapsia & oon ollut lastenhoitajana perheissä, niin mulla on aika paljon hajua arkikuvioista ja asioista, mitä tulee vastaan. Parasta, mitä tiedän, on päästä hoitamaan lasta ja kasvamaan yhdessä ja elämään perheenä. Ei nykymaailmassa ehkä kovin yleinen haave, mutta mun haave se on.

Ainoa huoli tulevaisuudesta on siinä, etten tiedä, mitä haluan tehdä "isona" ja tässä vaiheessa pitäis jo tietää ja olla mielellään valmistunut/valmistumassa omalta alalta. Oon kyllä opiskelumaailmassa, mutten omalla alalla, kun tiedän vaan, mitä en halua, mitään ymmärrystä ei oo siitä, mitä tahdon.
 
Aläpäs murehdi Sugarplum Sprite! Itse aikanaan kun odotin ensimmäistä niin murehdin samaa "mikä musta tulee isona" asiaa, mutta kun olin kaksi lasta maailmaan saanut niin kirkastui koko homma! Pääsin oppisopimuksella opiskelemaan ja lähihoitajana työni teen edelleen! Tästä ajasta siis nyt noin 15 vuotta! :smug: Kyllä ne asiat siitä järjestyy, mutta ei turhalla ressaamisella vaan ajan kanssa! :)
 
Mä haluun tämän verenvuodon joskus loppuvan!!!! Tänä aamuna ekan kerran sitten maanantai-aamun näin valkeaa valkovuotoa ja sit taas jatkui verisenä. Tämä on niin hermoja repivää. Perjantaina olisi seuraava ultra. Tosin lääkäri ehdotti, että maanantaina voisi jo tilannetta katsoa uudelleen. Hermojahan se helpottais, jos näkisi tyypin siellä yhä elossa, mutta kai mä odotan vaan sinne varsinaiseen alkuraskauden ultraan. Nyt rv6+1.
 
tsemppiä kristinaff! täällä ei kyllä oloja oo oikeen mitään, maha joo turvonnu ja rinnat mut siinäpä nää, ei tosin esikoisestakaan oikeen mitään oireita ollut mutta tuon km:n jälkeen toivoisi jotain "konkreettista", siis että kaikki etenee nyt hyvin:rolleyes:
muoks. rv.5+5
 
Kyfi, täällä sama tilanne. Ja perjantaihin asti joutuu vielä oottelemaan, että saa varmuuden, että kaikki on niinkö pitääki, mutta ohan tää turvotus ihan järkyttävää. Hillittömiä telttoja saa pitää päällä ettei tuo turvotus näy :D
 
no tää aamu alotettiinkin sitten yökkäämällä kahvit pois, tosin oon yskässä ollu ja yölläki yskiessä meinas laatta lentää jotta tiedä sitten kummasta johtu :confused013:yuck:
 
Kristinaff tsemppiä sinulle! Toivottavasti saat pian hyviä uutisia!

Itseäni tympii kun varhaisultraa saa vielä viikon verran odotella. Toisaalta on niin ristiriitaiset fiilikset siitäkin, kun viime kerralla sitten siinä seuraavassa ultrassa vasta saatiin huonoja uutisia. Haluamattaankin ajattelee, että ei tässä hyvin voi käydä. En osaa iloita vuodottomuudesta, kun ei se viimeksikään mitään merkinnyt.

Nyt vaan odottelua!
 
Kritinaff täällä vähän samat fiilikset yhtään en oo osannut vielä nauttia tästä raskaudesta, vaikka siellä ultrassa joku pienu näkyisi ❤ÄLLÖVAROITUS kun joka toisella vessareissUlla jää jotain paperiin, ei niinku ihan verta verta vaan jotain haalea vaaleenpuna/valkoista rusehtavaa jne valkovuotoa.. ettei olis joku tulehdus? Täällä nyt 7+6 ja huomenna eka neuvola ☺
 
Kerroin yhdelle läheiselle ystävälle tänään. Kylläpä helpotti :) Soitin neuvolaan ja sain parin viikon päähän ajan. Varhaisultraan viikko. Jänniä aikoja! :/ Tänään 6+2 ♡
 
Tosi kurja olo.. Oon kaksinkerroin ja kauhee olo. Töissä pitäis jaksaa koko päivä koulutuksessa. Ilmoitin pomolle että on kipee, en todellakaan vois kuvitella pystyväni menemään, nytkin pöntön lähettyvillä kokoajan ja oksennus ei kaukana. Pomo ei sitte usko jostain syystä mua (kaks kertaa ollu päivän poissaolot, ku samantyyppinen olo, oon oikee viimeseen asti menny töihin jos vaan mahollisuuksia...) No nyt tarviin lääkärintodistuksen, joka ei sinänsä ole varmasti ongelma, mutta voitte varmaan kuvitella kuinka vastenmielinen ajatuskin mennä lääkäriin tässä olotilassa... Yök. (Pomolle en haluu viel kertoo..)
 
Niin siinä sitten kävi, ettei tämä IVF/PAS-vauva päässyt syliin asti. Eilen alkoi raju vuoto ja tänään ultrassa todettiin jo melkein täydellisesti tyhjentynyt kohtu. Minkäänlaisia kramppeja tai supisteluja ei ole ollut, mikä lääkärinkin mielestä on epätavallista. Mutta näin tässä kuitenkin kävi.

Toivon koko sydämestäni onnellista odotusta teille kaikille ja olkoon tämä viimeinen keskenmeno tässä porukassa. Jos mun matkan jatko kiinnostaa jotakuta, niin meidän viimeinen pakastealkio tultaneen siirtämään loppuvuodesta ja sitten meidän sisarushaaveilu päättyy. Matkaamme voi seurata Instagramissa, käyttäjätunnus @kristinafromfinland.

Ja muistattehan niinä pahimpinakin hetkinä, että kannatte kohdussanne maailman suurinta ihmettä. Oli se saanut alkunsa helposti tai vähän vaikeamman kautta. Voikaa paksusti :Heartred
 
Voi kurjuus Kristinaff! Toivottavasti luppuvuonna siirrettävä alkio on teille varattu pieni ihme. Voimia! :Heartbigred
 
Olen pahoillani Kristinaff! :`( Kiitos sinulle avoimuudestasi ja kannustavista sanoistasi! Sinulla on suuri sydän! Kaikkea hyvää tulevaan! :Heartred
 
Pahoillani minäkin kristinaff :sad001

Voimia kovasti ja toivotaan että viimeisen kohdalla nyt tärppäisi :Heartpink

Psst. Haukuin sitä miestä tuossa aiemmin vähän, kun hän ei halunnut että pistän rahoja niihin rannekkeisiin. Tänään hän sitten kantoi minulle sänkyyn jäätelöä, niin olo oli todella hyvä kun alakertaan pääsin! Ennen töihin lähtöään teki vielä herkullisen ruuan, joka pysyikin sisällä. Tosin tämä muutaman viikon yökötyksen takia yliarvioin kykyni syödä ruokaa ja otinkin lähes kolminkertaisen annoksen siitä mitä lopulta jaksoin syödä. No taukojen avulla jaksoin kaiken kuitenkin syödä ja olo ollut parempi.
Alamahaa kyllä turvottaa, jonka takia voi olla vaikeaa piilotella raskautta vielä kymmenen viikkoa..
 
Takaisin
Top