Lokakuun turinat
- Ketjun aloittaja Amamma
- Aloituspäivämäärä
LoveMyLife
Oman äänensä löytänyt
hyvä ja selkeä idea 
Mähän olin päättänyt että en tässä raskaudessa menisi varhaisultraan, mutta jotenkin nyt niin palan halusta jälleen mennä;saisi varmuuden että masussani joku oleilee
Mähän olin päättänyt että en tässä raskaudessa menisi varhaisultraan, mutta jotenkin nyt niin palan halusta jälleen mennä;saisi varmuuden että masussani joku oleilee
Mikä on varhaisultra? Mulla tänään 8+0 ja neuvola on ylihuomenna. Raskaus ei näy eikä tunnu missään?? paitsi raskaustestissä. Ärsyttää kun ei viiti asiasta vielä kenelläkkään puhua. Jos olo on hyvä, niin sunnuntaina oli tiedossa pirkan hölkkä 33 km. Se on sitten viimeinen urheilullinen rutistus. Sen jälkeen vähän leppoisempaa. Oletteko te kertoneet raskaudesta jo perheelle tai ystäville. Mulla siis vain mies tietää.
Yksityiselle pääsee omakustanteisesti varhaisultraan jos nii halua, julkisen kautta sitä ei yleensä ole ellei ole tosi hyvää syytä siihen, eli normaalisti ensimmäinen ultra vasta siinä 12viikon tietämillä.
Kaverille oon kertonu ko se on kaks vuotta jo kinunnu että sille pitää tehä kummilapsi :D Muilla ajateltu kertoa vasta siinä 12 viikon jälkeen. Yks keskenmeno takana niin ei uskalla vielä innostua.
mh- 6+6
Kaverille oon kertonu ko se on kaks vuotta jo kinunnu että sille pitää tehä kummilapsi :D Muilla ajateltu kertoa vasta siinä 12 viikon jälkeen. Yks keskenmeno takana niin ei uskalla vielä innostua.
mh- 6+6
Kiitti tiedosta. Mies ei varmasti hyvällä katsois, jos menisin "turhaan" ultraan, kun sen mielestä muutaman ylimääräisen raskaustestinkin osto oli ihan turhaa. Pitää kuulemma vain rentoutua ja jaksaa odottaa, eikä se tykkää myöskään siitä rahanmenosta, vaikka ei noi testit mitään maksa :D
Jeppuli
Jostain jotain jo tietävä
Heipä hei vaan... mä olen ensikertalainen niin odottajana kuin täällä foorumillakin 
Omat ajatukset ei oo oikeen vielä täysin ymmärtäny mitä tapahtuu, koska ei mullakaan juurikaan raskaus tunnu missään, muutamia alavatsan tuntemuksia lukuunottamatta. Oon nyt rv 6+3 ja eka neuvola "vasta" 27.10. Kenellekään en oo vielä kertonu, tai kyl mies tietty tietää ja vähän hassua et eka ulkopuolinen joka tietää on mun esimies.. mut pakko sille oli kertoo melkein heti kun oon töissä lääkefirmassa ja täytyy nyt vältellä tiettyjä tuotteita joita pakataan. Josta johtuen varmaan työkaveritkin saa tietää aika pian ku alkavat ihmettelee, miks mä en muka voi olla töissä jokapaikassa. Mut oon kans aatellu et perheelle kertoisin sit vasta ekan ultran jälkeen, mut katotaan maltanko odottaa niin pitkään
-Jeppuli
Omat ajatukset ei oo oikeen vielä täysin ymmärtäny mitä tapahtuu, koska ei mullakaan juurikaan raskaus tunnu missään, muutamia alavatsan tuntemuksia lukuunottamatta. Oon nyt rv 6+3 ja eka neuvola "vasta" 27.10. Kenellekään en oo vielä kertonu, tai kyl mies tietty tietää ja vähän hassua et eka ulkopuolinen joka tietää on mun esimies.. mut pakko sille oli kertoo melkein heti kun oon töissä lääkefirmassa ja täytyy nyt vältellä tiettyjä tuotteita joita pakataan. Josta johtuen varmaan työkaveritkin saa tietää aika pian ku alkavat ihmettelee, miks mä en muka voi olla töissä jokapaikassa. Mut oon kans aatellu et perheelle kertoisin sit vasta ekan ultran jälkeen, mut katotaan maltanko odottaa niin pitkään -Jeppuli
Mulla myös siis eka raskaus, joten ei oikeesti tiedä mitä odottaa. Kerron ehkä iskälle sunnuntaina, jos neuvola menee hyvin. Muulle perheelle pitää sitten soittaa, kun eivät oo käymässä. Muille kerrotaan vasta ultran jälkeen, vaikka olo on että haluisin huutaa tän koko maailmalle :D
Sugarplum Sprite
Näppärä viestien naputtelija
Musta tuntuu, että ajattelu karkaa väkisinkin tulevaisuuteen, mut oonkin aina ollut sellainen haaveilija. Sitten yritän palautella itseäni maan pinnalle ja muistutella, kuinka epävarmaa kaikki on. Mutta toisaalta, ei se turha murehtiminenkaan mitään auta ja mun motto on ollut aina, etten huolehdi asioista, joihin en voi itse vaikuttaa. Eli ehkä mä etsin sellaisen kultaisen keskitien, missä ei murehdita turhia, muttei rakenneta valtavia pilvilinnojakaan.
Ootteko muuten aina tienneet, että haluatte lapsen? Mä oon aina tykännyt lapsista ja yleisesti ottaen pärjännyt muksujen kanssa (ml. sukulaislapset, hoitolapset & ne, joihin oon tutustunut vetämissäni kerhoissa, harrastuksissa, leireillä). En silti tiennyt, haluanko omaa lasta, mut vajaa pari vuotta sitten alkoi biologinen kello tikittää. Koetin sitä vaimentaa, kun halusin pysyvämmän elämäntilanteen, mut ei se niin toiminut. No, lopulta päädyin kertomaan miehelle ja pohdittiin asioita yhdessä, koska mieskin sanoi haluavansa lapsen. Vuosi hauduteltiin asiaa, keväällä päätettiin sitten. Laskeskeltiin, että aikasintaan toukokuussa la ois hyvä, ei sitä stressattu sen enempää, jätettiin ehkäisy pois ja näin siinä kävi.
Onnellisia ollaan, silloin kun mies kotitöiden ja minä pahoinvoinnin vyöryiltä muistetaan. xD
Ootteko muuten aina tienneet, että haluatte lapsen? Mä oon aina tykännyt lapsista ja yleisesti ottaen pärjännyt muksujen kanssa (ml. sukulaislapset, hoitolapset & ne, joihin oon tutustunut vetämissäni kerhoissa, harrastuksissa, leireillä). En silti tiennyt, haluanko omaa lasta, mut vajaa pari vuotta sitten alkoi biologinen kello tikittää. Koetin sitä vaimentaa, kun halusin pysyvämmän elämäntilanteen, mut ei se niin toiminut. No, lopulta päädyin kertomaan miehelle ja pohdittiin asioita yhdessä, koska mieskin sanoi haluavansa lapsen. Vuosi hauduteltiin asiaa, keväällä päätettiin sitten. Laskeskeltiin, että aikasintaan toukokuussa la ois hyvä, ei sitä stressattu sen enempää, jätettiin ehkäisy pois ja näin siinä kävi.
Onnellisia ollaan, silloin kun mies kotitöiden ja minä pahoinvoinnin vyöryiltä muistetaan. xD
Mulla on kans vähän tuommosta ittensä kans taistelemista väliin. :D Koittaa pysyä rauhassa ja ootella, että pääsee "varmemmille viikoille" ja taas toisinaan suunnittelee jo ens kesää. Ja meillähän tosiaan yritys alotettiin jo 1/14, tunteet on vaihellu laidasta laitaan yrityksen aikana ja varsinki plussan aikana. Plussatessa oli väliin olo, että jes vihdoin ja viimein ja taas toisinaan teki mieli huutaa apua :D
frozenflower
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ymmärsinköhän nyt oikein, että nyt siirryttäisiin tänne höpisemään tuosta Toukokuisista?
Itse olen aina pitänyt lapsista ja tullut kaikenikäisten kanssa juttuun. Aina olin suunnitellut, että haluan ensimmäisen lapseni ennen, kuin täytän 25v. Esikoisen kohdalla olin siis 23v, tämän toisen kohdalla 25v jos hyvin sujuu.
Tämän miehen kun tapasin, niin ihastuttiin toisiimme heti. Mies oli kuulemma päättänyt, että tuon naisen hän haluaa emännäkseen ja minä olin vain haaveillut
Kesän ajan siinä päivittäin jäätiin juttelemaan parin tunnin ajaksi ja syksyllä sitten ensimmäiset "treffit" ja alettiin kimppaan. Meillä lapsihaaveet kohtasi niin hyvin, että jo reilun 9kk seurustelun jälkeen päädyttiin jättämään ehkäisy pois.
Itse olen aina pitänyt lapsista ja tullut kaikenikäisten kanssa juttuun. Aina olin suunnitellut, että haluan ensimmäisen lapseni ennen, kuin täytän 25v. Esikoisen kohdalla olin siis 23v, tämän toisen kohdalla 25v jos hyvin sujuu.
Tämän miehen kun tapasin, niin ihastuttiin toisiimme heti. Mies oli kuulemma päättänyt, että tuon naisen hän haluaa emännäkseen ja minä olin vain haaveillut
Kesän ajan siinä päivittäin jäätiin juttelemaan parin tunnin ajaksi ja syksyllä sitten ensimmäiset "treffit" ja alettiin kimppaan. Meillä lapsihaaveet kohtasi niin hyvin, että jo reilun 9kk seurustelun jälkeen päädyttiin jättämään ehkäisy pois.
Eiköhän se toukokuisetki jatku samaan tahtiin, mutta vanhempia odotus ketjujakin ko selailee niin kuukausittain aina ollu oma alotuksensa. Ehkä juurikin sen takia, että vähän lyhkäsempiä ketjuja ja helpompi sitte ettiä jos jotain tietoa tarvii. Ja tokihan aina joka kuukaus varmaan tiettyjä asioita mitä on pinnalla, esim. tässä kuussa varmaan monella eka neuvola ja ens kuussa varmaan monella kertominen eessa ja ultrat yms. Toivottavasti oli vähän paremmin selitetty :D
LoveMyLife
Oman äänensä löytänyt
mä oon erimieltä tuosta, että varhaistultra olis mitenkään turha; omaa pientään ei voi koskaan nähdä liian usein tai vastaavasti jos onkin surullisia uutisia, niin helpompi mitä aikaisemmin ne tulevat.
Meillä ei onneksi mies rahan käytöstä mitään sano; ainoo mitä sanoo, on että onko pakko raskaustejä ostaa noin monta; ostin siis 65 testiä :D liuskoja. samanverran ovutestejä ja kerroin miehelleni, etä kyllä !! KYLLÄ oli pakko ja kyllä kannatti
mulla on myös tosi kova hinku päästä ostamaan vauvalle kaikkea ihanaa; mutta täytyy todellakin malttaa sinne ultraan saakka.
Meillä ei onneksi mies rahan käytöstä mitään sano; ainoo mitä sanoo, on että onko pakko raskaustejä ostaa noin monta; ostin siis 65 testiä :D liuskoja. samanverran ovutestejä ja kerroin miehelleni, etä kyllä !! KYLLÄ oli pakko ja kyllä kannatti
mulla on myös tosi kova hinku päästä ostamaan vauvalle kaikkea ihanaa; mutta täytyy todellakin malttaa sinne ultraan saakka.
Mrs. Peek-a-boo
Näppärä viestien naputtelija
Neuvolasta puheenollen, kävin muuten tänään neuvolassa Jutut olivat niin yleistiedon tasolla, että tuntui kyllä kieltämättä hieman ajanhukalta. Mieskin oli mukana tapaamisessa ja henkilö otti hänet ihan kivasti huomioon. Arvot ja verenpaineet olivat hyvät ja se oli ensimmäisen käynnin informatiivisin osio. Onneksi kyseinen nainen oli kuitenkin mukava eli ihan hyvillä mielin menen seuraavallakin kerralla, jos sinne asti nyt päästään :)
Jutut olivat niin yleistiedon tasolla, että tuntui kyllä kieltämättä hieman ajanhukalta. Mieskin oli mukana tapaamisessa ja henkilö otti hänet ihan kivasti huomioon. Arvot ja verenpaineet olivat hyvät ja se oli ensimmäisen käynnin informatiivisin osio. Onneksi kyseinen nainen oli kuitenkin mukava eli ihan hyvillä mielin menen seuraavallakin kerralla, jos sinne asti nyt päästään :)
nasuvauva
Jostain jotain jo tietävä
No täällä 9+2 ja kolmen viikon päästä npultra. Jännittää. Mies tietää ja kaks kaveria mut muille en haluu kertoo vielä. Jotenki tuntuu etten haluiskaan kertoo tyyliin ennen ku se syntyy ku pelkään et jotain menee pieleen enkä jaksa selitellä kyselijöille. Toisaalta ei jaksa varoa paljastumista. Nuorempana olin varma et haluun lapsia, sit lähempänä 30v aloin arpoa. Että jaksanko ja onnistunko ja plaa plaa. Päätettiin kuitenkin yrittää ja tässä ollaan. Ja hyvä näin! Paha oksetuskuvotus oli viikoilla 7-8 mut nyt toivon et alan toeta siitä ja pystyis syömään ja urheileen. Toivotaan parasta!
!