Lokakuun leuanlouskutukset

joo sama täällä, kohta mammaloma.. itekki ootan jouluu innolla.. saa poltella kynttilöitä ja on lunta.. kaikilla hyvä mieli.. toivottavasti.. oon juonu jo glögiiki ku se on nii hyvää.. [:D] ihanaa.
 
Hmm... voisikohan joku lainata mulle närästystään, jospa vaikka saisin suklaanhimoni selätettyä [:D] Tai himo ei varmaan katoais, mutta jos sitten pystyis paremmin kieltäytymään tosta ihanuudesta. Kismet on niin mun juttu just nyt. MUTTA, olen onnistunut nyt KOLMESTI peräkkäin kieltäytymään Kismetin ostamisesta. Että hyvä minä.

Melinda, mä niin tunnen sun surun [:)] Kyllä niin kovaa itkin, kun tuo meidän auto saatiin myytyä uuden tieltä. Mutta onneksi pääsin näkemään ne uudet omistajat. Olivat ihan hirveän mukavia ja hauskoja, vähän vanhempi pariskunta, osaavat pitää siitä hyvää huolta. Auto pääsee myös asustelemaan autotalliin, niin ei tarvi kylmässä nukkua. Olo helpottui heti, kun näki että auto on menossa hyvään kotiin [:)]
 
mulla tuli näin äkkiseltään mieleen että saako synnytyksessä olla lävistyksiä vai pitääkö ne ottaa pois?! tietääkö joku mahdollisesti.. ittelläni on kielessä lävistys ja jos se pitää ottaa pois ennen synnytystä niin pitää varmaan alkaa pikku hiljaa availee sitä, on meinaan nii jumissa ettei varmaan ilman pihtejä saa auki, ei sitten siellä viitti pihtien kanssa riehuu.. [:D][:D]
 
^Tuohon en kyllä osaa sanoa, mutta lisäkysymys viisaammille: miten on sormusten laita? Pitääkö ne aina poistaa ennen synnytystä? Nekin varmaan kandee ajoissa ottaa sitten pois, jos niitä ei siellä voi pitää sormien turpoomisen tms. takia...
 
Mä ihan jännityksellä oon tänään odottanut, että tättärä tulis kertomaan kontrollikäynnistään. Toivottavasti tilanne on hallinnassa. Miten sitä jo näin voikin jännittää toisen puolesta täällä. [:D]
 
Me käytiin tänään tutustumassa naistenklinikkaan :) Oli ihan kiva käynti, taas homma tuli entistä kongreettisemmaksi. Päädyttiin myös miehen kanssa siihen, että yritetään anoa perhehuone, mikäli ei jouduta keisarinleikkaukseen ja että niitä on vapaana. Kivan oloinen henkilökunta. Samaten myös päätettiin, että mennään taksilla...aikamoisen haasteellista löytää parkkista [;)] Huomenna olis sit kans neuvola, pitääki kysyä tosta mun juomisesta...perkele suoraan sanottuna jos joku diabetes iskenyt, mua meinaan janottaa ihan hulluna, varsinkin öisin.
edit. toivottavasti tättärä vielä olis yhtenä kappaleena ja pääsis kotiin!
 
Katoin kahdesti, että mistä Fearsome oikeen puhuu "pitääki kysyä tosta mun juomisesta..." Hetken ehdin jo miettiä, että veteleekö se siellä jotain gin toniceja vai mistä onkaan kysymys [:D]
 
^ haha!!! [:D] sama! ehti käydä melko monta ajatusta mielessä ennen ku luin seuraavan lauseen.. 
 
^ ja ^^ [:D][:D][:D] tän eukon ulosanti tökkii hilppasen välillä...mut joo siis janosta kyse :D
 
Kiitos tättärä, rauhoitti mieltä [:)]. Käsikopelolla tosiaan kokeiltiin, ei ultralla, eli näillä näkymin siis kaikki ok vielä. Ja kun sit meen kahen viikon päästä uudestaan taas lääkäriin, niin sittehän sitä nähdään mihin suuntaan on kohdunsuu mennyt.

Mulla on kyllä nykyään kovasti paljon ollu supistuksia, tosin ei kivuliaita, mutta muuten tosi epämukavia. Tänään oli eka mammalomapäivä!!! JEEEE!!!! Kyllä nyt on helpottunu olo, kun tietää, ettei tarvi enää revetä töihin ollenkaan!!!! [:D][:)][:)][:)]

Ja muuttolaatikoitakin saatiin äitin kans purettua jo NIIN paljon, että nyt ei enää oo kuin lähinnä järjestelyä ja yks iso matkalaukku purettavana. [:)] Tosi ihanaa!! [:)]
 
Kävin tuonne neuvolaketjuun laittamassa sairaalakuulumiset, tässä sen verran, että kasassa ollaan ja jännätään kauanko vielä - kohdunkaulaa jäljellä ultraamalla n. sentti, ulkosuu pari senttiä auki... Sairaalareissun jälkeen vihlonnat jatkuneet entiseen malliin, eli kaipa siellä ainakin ajoittain jotain tapahtuu - voin olla kasassa vielä viikkoja tai sitten lähteä tänään piipaa-autolla synnyttämään.

Pajunkissalle ja muille hehkuttajille: Hehkuttakaa oikein sydämen kyllyydestä, sitä on niin ihana kuulla ja lukea kuinka hyvin teillä nyt menee. Kamalaa oli lukea niistä alkuraskauden rankoista ajoistanne... Silloin taisi olla toisin päin, minä hehkuttelin, kun oli niin ihana olo ettei vielä yhdessäkään raskaudessa, eli aikansa kullakin niin riemuita kuin jännätäkin.

Lähden herättelemään koululaisia (oikeastihan olen edelleen lepohoidossa seuraavat pari viikkoa, jos en ehdi synnyttää tänä aikana, mutta noiden kouluunlähdön kyllä voin hoidella, on sitä itsekin mentävä aamupalalle!)
 
Mä olen kans tättärä ollut samalla eli levolla olis pitänyt olla mutta olen miettinyt että kun ei ole sanottu että sängyssä pitää maata että saankohan mä oikeesti viedä koiria, käydä kävelyllä, siivota keittiötä jne. Imuroinnista sanoivat että on ehdottoman kiellettyä (voi kamala, olisin niin mielelläni imuroinutkin [:D][:D][:D]) mutta jotenkin tosiaan hämää että mitä se lepo sit niinkuin tarkoittaa.. kai se vähän olon mukaan menee? Mulla ei oo kertaakaan ollut niitä kivuliaita suppareita saikkuajalla joten eikös se oo ihan ok? 
 
Ang1: Ainakin minulle on kyllä tehty varsin selväksi, että lepo on lepoa, eli MITÄÄN en saisi tehdä (se onkin sitten kotona vaikeampaa kuin sairaalassa...) Mutta minulle sanottiinkin, että tämä lepohoito on nimenomaan VUODElepoa. Eilen muuten raahasin väkisin miehenkin äippäpolille mukaani kuulemaan, mitä nuo tuolla sanovat, jotta hänkin sai kerrankin kuulla asian suoraan lääkäriltä ja kätilöltä. Kun toisinaan tuntuu, että vaikka tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tässä tilanteessa ollaan, niin hän ei kuitenkaan tahdo oikein sisäistää sitä etten todellakaan SAA tehdä kotitöitä.

Minulla tosin jo istuminenkin seisomisesta ja käveystä puhumattakaan aiheuttaa noita ikäviä tuntemuksia kohdunkaulan seutuvilla, eli aika haipakkaa tulee sitten makuulle siirryttyä. Ulkona olen nenääni näyttänyt sen verran, että koiran kävin viemässä tarhaansa, muuten kyllä olen tuonkin viemiset suosiolla nyt jättänyt toisten tehtäväksi. Ja toinen ongelmahan minulla on se, että kohdunkaula ja -suut elävät omaa elämäänsä ja muutoksia tapahtuu silloinkin, kun tuntemuksia ei juurikaan ole.

Jos näyttää että tilanne kohdunsuullasi on pysynyt vakaana niin varmasti voit mennä omien tuntemusten mukaan ja lepäillä aina silloin kun se tuntuu aiheelliselta. Pianhan tässä jo itsekullakin on sellaiset viikot, että voi ihan huoletta antaa vaikka vauvan syntyä ja kohta sitä mietitään miten synnytyksen saisi käynnistymään, kun nyt vielä tehdään kaikki sen eteen ettei tulisi ulos...

No niin, ehdin jo muokata tähän pitkät pätkät, mutta jotenkin tuhosin sen kaiken... Eli taas kerran tuo naapurin meno harmina. Eli lisä ruikutusta! Kerroin aiemmin, että heille syntyi vauva syyskuun alussa ja silloin kun äiti oli synnyttämässä heidän isompi tyttönsä (täysin kasvattamaton määräilijä...) oli meillä täällä hoidossa, kun katsoin että tottahan lähisukua on autettava, kun tuollainen tilanne tulee eteen ja ajattelin sen todella muuttvan jahka tulevat kotiin vauvan kanssa.... Niin ikään soittelin äidilleen sairaalaan ja kyselin kuulumisia ja vointeja liki päivittäin..... Nyt tässä saa sitten taas kerran huomata, miten yksipuolista tämä auttaminen meidän (tai siis miehen) suvussa on. Ilmoitin aikanaan noille, kun jouduin lähtemään sairaalaan ja minkään laista vastausta en ole saanut, sen sijaan heidän tyttönsä tuli edelleen päivittäin meille useammaksikin tunniksi minun ollessani sairaalassa (miehelleni olivat sanoneet, että eivät ehdi tuon kanssa olla, kun on se vauva huollettavana, tuon aikahan menee mukavasti noiden meidän lasten kanssa leikkimässä...... Eli miehellä oli täällä sitten viisi ipanaa, joista yksi ikänsä puolesta täysin vahdittava ja toinen sitten sen takia, että raivostuu heti jos asiat eivät mene mielen mukaan). Ja minun kotiuduttuanikin tuo on ollut jatkuvasti oven takana, laitettiin taas ovet lukkoon, kun en oikeasti jaksa sitä likkaa täällä kitisemässä, kun hermot ovat muutenkin lievästi riekaleina. KERTAAKAAN en ole vanhempiansa nähnyt, ja todellakaan eivät ole yli kolmeen viikkoon kertaakaan millään lailla tarjonneet apuaan esim. ottamalla noita meidän keskimmäisiä lapsia sinne leikkimään tai edes tiedustelleet vointiani.
 
Mun hyvällä ystävällä oli viime huhtikuussa sama tilanne kun mulla nyt, että käskettiin sairaslomalle ja lepoon kun oli hälyttäviä merkkejä kohdunsuulla. No, siinä kävi niin että lopulta poika syntyi tasan kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen.. mietittiin vaan että olikohan siinä nyt sitten kuitenkin hätävarjelun liioittelua vai mitä..? On nämä mystisiä asioita!
 
Ang1, se on just sitä logiikan puutetta [:)] Mikään oire tms. ei oikeastaan viittaa varmuudella mihinkään, mutta kuitenkin vähän kaikkeen [:D]

tättärä, mitenköhän ne sukulaiset kuvittelee, että te sitten pärjäätte lapsikatraanne kanssa, jos heillä oli vaikeuksia jo sen yhdenkin kanssa saati nyt kahden? Tosi ikävää ylipäätää tuo koko tilanne. Ei hirveästi empatiaa heru.
 
tättärä: tuo on kyllä ihan käsittämätöntä itsekeskeisyyttä naapureiden/sukulaisten osalta. Pistää todella vihaksi. Sinulla on niin vaikeaa ja sitten pitäisi hoitaa vielä vieraidenkin lasta, varsinkin jos heillä ei sen kummempaa erikoistilannetta ole kuin pieni vauva. Kai heidän on täytynyt se ottaa huomioon, että jaksavat hoitaa sekä esikoista, että kuopusta! Luulisi tosiaan olevan päinvastoin ja heidän tulevan teille avuksi kun tilanne on hankala. Raivostuttaa sinun puolestasi. Suku on pahin...
 
tättärä syvimmät sympatiat täältä multa sulle.. TODELLA törkeää ja surkeaa ihan oikeasti... ei voi käsittää kuinka ihmiset on noin pällejä!!!!!!!!
 
Kyllä minun varmaan pitäisi tässä vihdoin jo ottaa ja soittaa nuo naapurit hakemaan se likka, kun seuraavan kerran tulee meille määräilemään. Oikein hirvittää sellainen mahdollisuus, että kun tämä meidän pieni saattaa vielä syntyä keskosena ja sitten kun tullaan kotiin niin täällä on koko ajan ylimääräistä vahdittavaa pyörimässä. Tyttöhän on kohta jo kahdeksan eli jonkinlaista käyttäytymistä voisi jo edellyttää, mutta kun ei niin ei.

Pieni vauva perheessä ei ole mikään erityinen kriisitilanne vaan normaalia elämää... Paitsi jos kyseessä on vaikkapa juuri hiljattain kotiutunut keskonen, jonka vastustuskyky ei ole yhtä hyvä kuin täysaikaisten vauvojen... toivottavasti nuo naapurit ymmärtävät tämän asian, JOS meillä ei täysaikaisuuteen päästä. Silloin ei kyllä kaivata yhtään ylimääräisiä pöpöjä taloon.
 
Voi huh huh tättärä noita teidän naapureitanne/sukulaisianne.
Mulla ois varmaan hermot aivan riekaleina tollaisessa tilanteessa.
Ehkä sun pitäisi räjähtää niille päin näköä että tajuaisivat jotain..?
Mutta mites räjähdät kun eivät itse vanhemmat ole missään yhteydessä.
Aivan uskomattoman typerää ja itsekeskeistä toimintaa heiltä!!

Voimia ja tsemppiä sulle... toivotaan että tilanne naapureidenkin
suhteen saataisiin ruotuun.
 
Takaisin
Top