Letrozolin käyttäjiä?

Kettutyttö, kyllä ne sieltä kasvaa! Ja kaikkien tilanteet on niin erilaisia, että muiden tarvitsemat useat hoitokerrat eivät välttämättä tarkoita omalla kohdalla yhtään mitään. Ja vaikka todennäköisyyksien puolesta ei aina niin hyvältä näyttäisikään, niin joskus asiat vaan menee kohdalleen parhaalla mahdollisella tavalla :)

Varpunkin tilanne kuulostaa hyvältä, jännää!

Jäin vielä miettimään, että tunnetteko kaikki tosiaan jonkunlaisia kasvukipuja ennen ovista? Silloinkin kun kasvatellaan vain yhtä? Omalla kohdalla en kyllä pysty sanomaan mitään eroa sellaisten kiertojen välillä, joissa todennetusti jotain kasvaa verrattuna pitkiin kiertoihin, joissa ei ole mitään elonmerkkejä munasarjoissa. Ehkä alan vaan olla jo niin turta, etten tunne enää mitään :dead:
 
Väistämättähän sitä on kiinnostunut lukemaan muiden kokemuksista, mutta täytyy muistaa että useammin kirjoittavat he joilla ei onnistu kuin he joilla tärppää ekasta :) Ja niitä ekasta tai toisesta kerrasta tärppääviäkin löytyy useita.:) Eikös ivf:n onnistumisprossat oo huimasti paremmat ku vaikka inssin?

Täällä dpo8 ja taas toiveikkuus nosti päätään aamulla kun nenän limakalvot vuosi vähän verta (eikös limakalvojen turpoaminen/kuivuminen oo joku raskausoire?) ja rintoja painaessa tuntuu vihdoin lievää arkuutta, vähän erilaista kuin yleensä. Toisaalta toivon että tulis äkkiä viikonloppu ja voisi testata, toisaalta toivon ettei se tulis ikinä jotta ei tarttis pettyä vaan saisi elää tässä toivossa:shy:

Oon ihan samassa mielentilassa kuin sinä. Pelkään ja odotan viikonlopun testipäivää. Ehkä enemmän tällä hetkellä en haluais, että se tulee näin pian, koska tää toiveikkuus on nyt niin kiva enkä jaksais taas pudota epätoivoon.

Onnea rintojen arkuudesta ja kuivista limakalvoista, olkoot ne hyviä ennusmerkkejä tulevasta. :)
Mulla ei edelleenkään mitään muuta kuin se arkuus rinnoissa.
 
Kettutyttö, kyllä ne sieltä kasvaa! Ja kaikkien tilanteet on niin erilaisia, että muiden tarvitsemat useat hoitokerrat eivät välttämättä tarkoita omalla kohdalla yhtään mitään. Ja vaikka todennäköisyyksien puolesta ei aina niin hyvältä näyttäisikään, niin joskus asiat vaan menee kohdalleen parhaalla mahdollisella tavalla :)

Varpunkin tilanne kuulostaa hyvältä, jännää!

Jäin vielä miettimään, että tunnetteko kaikki tosiaan jonkunlaisia kasvukipuja ennen ovista? Silloinkin kun kasvatellaan vain yhtä? Omalla kohdalla en kyllä pysty sanomaan mitään eroa sellaisten kiertojen välillä, joissa todennetusti jotain kasvaa verrattuna pitkiin kiertoihin, joissa ei ole mitään elonmerkkejä munasarjoissa. Ehkä alan vaan olla jo niin turta, etten tunne enää mitään :dead:

Ei se varmasti oo mitenkään huolestuttavaa, jos et mitään kasvukipuja tunne. Letroilla tunsin vähän, mutta silloin kasvoikin tusinan verran rakkuloita. Mulla on käytössä nyt pistoshormoni, jolla vasta on saatu mielekäs vaste ja silloinkin rakkuloita on kasvanut enemmän kuin tarpeeksi. Nää on niin yksilöllisiä juttuja. Varmasti moni nainen on tullut raskaaksi eikä ole ikinä osannut edes kuunnella näitä kaikkia kipuja tai pistänyt niitä merkille.
 
Te ootte naiset kyllä niin ihania :Heartred
Mulla on joku herkkyys nyt liiallinen kun itkettää täällä tuo teidän ihana tsemppaus ja rohkaisu. Halauksia teille :)

Kuulostaa hyvälle varpu nuo oireet! Ja Tyyne sinulla myös, Vaikkei muuta ole ” kuin” rinnat arkana niin se on jo paljon!

Totta on se ettei varmaan kerrasta/kahdesta tärpänneet pyöri näissä kun ei ole ollut niin tarvetta. Mä oon ihan hirmuisen innostunut vaikka luultavasti tahallaan yrittää vetää sitä alaspäin ettei niin pettyisi. Mutta ei se aina onnistu, eikä tarviikaan tietty. Positivisuus edesauttaa näissä asioissa kun taas stressi ei.
 
Minä en ole ikinä elämässäni tuntenut minkäänlaisia munasolujen kasvukipuja, ja silti olen tullut raskaaksi kaksi kertaa. Toinen meni kesken, mutta kyllä sekin ihmisen muotoinen alkio oli, eli ihan oli munasolu kasvanut. Molemmat kerrat hoidoilla, eli kyllä kivut olisi tullut huomattua, jos niitä olisi ollut, joten ei ollut. Minulla kasvatettiin pistoshoidoillakin vain yksi munasolu kerrallaan, joten sinänsä ei olisi ollut mitään syytä tunteakaan mitään. IVF on eri asia, koska siinä kasvatetaan paljon munasoluja kerralla, ja sen luulisi tuntuvankin.

Muutenkin tuo terveenä syntyneen lapsen raskaus oli todella oireeton, pahoinvointia ei ollut ollenkaan, rinnoissa ei yhtään mitään tuntemuksia tai muutoksia missään vaiheessa, myöskään raskausarpia ei tullut, ja vielä rv 38 remontoin kämppää, jynssäsin lattioita, maalasin seiniä, yms. eli oireettomuus ei tarkoita yhtään mitään. Raskaus voi olla oireeton ilman että siinä olisi mitään vialla.
 
Voi että tuo todennäköisyyslukujen googlaus on kamalaa. Ei sitä pitäisi tehdä ja Varpulta hyvä pointti, että ei ne ole täällä kirjoittelemassa, jotka ovat aikaisessa vaiheessa hoitoja raskautuneet. Toivon todella, että teillä nyt tärppää ja että saatte varalle pakkaseen paljon munasoluja. Tehän ootte yksityisellä? Onko siellä kesäsulkuja vai saatteko tarvittaessa jatkaa kesän läpi? On varmasti jännittävää, kun on eka hoitokierto tätä hoitoa eikä mitään käsitystä miten kroppa lääkkeisiin reagoi. Hyvä, että sulla niitä kasvukipuja on, kyllä siellä saalista on muhimassa :)

Ai niin unohdin tuohon vastata, että se klinikka on heinäkuun kiinni. Että pakastesiirton pystyy tekemään sitten vasta sen jälkeen jos tarvitsee. Siihen tulisi siinä tapauksessa yksi luomukierto väliin.
 
Onnistuuko teiltä muilta välillä keskittyä johonkin ihan muuhun kuin tähän oman kehon tarkkailuun? Musta tuntuu että kuntosali on ainoa paikka jossa en tätä mieti, mutta muutoin tulee kyllä analysoitua joka ikinen kehon rapsahdus ja taas löysin itseni googlettelemasta ”oireet ennen plussaa” :hilarious: mä kerran jo lupasin itelleni etten enää noita googlaa ku osaan kaikki ketjut jo ulkoa mutta... Mieskin eilen kuittaili että menis varmaan aika nopeammin jos ei jokaista kehon merkkiä analysois:woot: tiedetään, mutta kun...:confused: Dpo9 ja ihan hermoraunio kun tänä aamuna ei ole kunnolla mitään oireita:hilarious:
 
Varpu mä olin alussa (yrityksen) juuri samanlainen. Sit kun oli se plussa välissä ni oli niin erilainen olo että sen jälkeen oon jotenkin aina tiennyt negat etukäteen. Mut sit kun sekään ei mee niin koska kaikki raskaudet voi olla niin erilaisia ja oireita ei välttämättä edes tule ollenkaan. Mulle iski sen km jälkeen selkainen pelko/kauhu negaa kohtaan ja en enää aktiivisesti seuraa oireita. Mut tietenkin taustalla niitä pohtii koska sitten jos samankaltaisia ees vähän tulee/tulisi niin heti sitten miettii. Muutoin onneksi voin miettiä nyt nykyään muitakin juttuja.
 
Varpu mä olin alussa (yrityksen) juuri samanlainen. Sit kun oli se plussa välissä ni oli niin erilainen olo että sen jälkeen oon jotenkin aina tiennyt negat etukäteen. Mut sit kun sekään ei mee niin koska kaikki raskaudet voi olla niin erilaisia ja oireita ei välttämättä edes tule ollenkaan. Mulle iski sen km jälkeen selkainen pelko/kauhu negaa kohtaan ja en enää aktiivisesti seuraa oireita. Mut tietenkin taustalla niitä pohtii koska sitten jos samankaltaisia ees vähän tulee/tulisi niin heti sitten miettii. Muutoin onneksi voin miettiä nyt nykyään muitakin juttuja.

Niin voihan ne raskaudet tosiaan olla erilaisia samallakin ihmisellä. Tuo plussa kyllä varmaan tuo kuitenkin sen olon että aavistaa herkemmin milloin on nega tulossa. Mutta ihan hyvä että pystyt keskittymään jo muuhunkin :) ehkä tähän kyttäilyyn myös kyllästyy jossain kohtaa ja ”heittää hanskat tiskiin” eikä jaksa seurailla mitään. Mutta vielä analysoin vaikka en aina jaksaisikaan.
 
Niin voihan ne raskaudet tosiaan olla erilaisia samallakin ihmisellä. Tuo plussa kyllä varmaan tuo kuitenkin sen olon että aavistaa herkemmin milloin on nega tulossa. Mutta ihan hyvä että pystyt keskittymään jo muuhunkin :) ehkä tähän kyttäilyyn myös kyllästyy jossain kohtaa ja ”heittää hanskat tiskiin” eikä jaksa seurailla mitään. Mutta vielä analysoin vaikka en aina jaksaisikaan.

Nyt oon kyllä varmaakin varmempi ettei siirron jälkeen ole kovinkaan paljon muissa ajatuksissa vaikka varmaan pitäisi elää mahd normia elämää jotta ei stressais. Juu ei pysty:)
 
Kyllähän sitä tulee liiankin tarkasti kytättyä omaa kroppaa. Jos oikein keskittyy johonkin esim. liikuntasuoritukseen, niin asia pysyy poissa mielestä. Muuten kyllä tuntuu ettei ajatuksissa paljoa muuta ole kuin omien tuntemusten (ja niiden puuttumisen) pähkäily. Sorrun myös usein googlailemaan tietoa oireista sun muusta. Ehkä tämä mahdollisesti useamman kierron myötä helpottaa? Sitä vaan haluaisi uskoa ja toivoa, että just tämä on se kierto kun tärppää ja toisaalta ei kuitenkaan uskalla toivoa, ettei tule liian suurta pettymystä :sad001
 
Musta tuntuu, että mä tiedostan niin hyvin, mitä mun kropassa tapahtuu, ettei munasolun kiinnittyminen vois jäädä huomaamatta ja sen vuoksi "tiedän" omasta mielestäni jo viikon jälkeen ovulaatiosta onko tärpänny :/ En tiedä mitä pitäis tehdä, että sais jotenki ittensä unohtamaan mikä kp on meneillään :hilarious: Sain tänään vilkkuvan hymynaaman ovistestiin :happy:
 
Musta tuntuu, että mä tiedostan niin hyvin, mitä mun kropassa tapahtuu, ettei munasolun kiinnittyminen vois jäädä huomaamatta ja sen vuoksi "tiedän" omasta mielestäni jo viikon jälkeen ovulaatiosta onko tärpänny :/ En tiedä mitä pitäis tehdä, että sais jotenki ittensä unohtamaan mikä kp on meneillään :hilarious: Sain tänään vilkkuvan hymynaaman ovistestiin :happy:
Vähän ehkä kaksipiippuinen juttu tuo kiinnittymisen tarkka tunteminen. Toisaalta hyvä, jos sen tuntee, mutta aikainen pettymys jos ei tunnu kiinnittyvän. Mutta hyvä varmasti, että tunnet oman kroppasi.

Onnittelut hymynaamasta!
 
Mä oon pipsu kanssa miettinyt että varmasti ”tietäisin” jos olis tärpännyt, mutta silti nytkin kyttään oireita ja toivon että olisin raskaana vaikka mitään varmoja merkkejä asiasta ei ole. Mutta jos tulisi palelua, nännikipua, flunssaa ja metallinmakua suuhun niin olisin ihan varma tärpistä koska noita oireita mulla ei oo ollu ikinä :grin Valitettavasti vaan ei ole nytkään mitään noista... :sad001 Mutta silti jotenkin toivon että tää vähän uudenlainen rintojen arkuus, valkovuoto ja aivastelu olis jotain merkkejä :shy: Katotaan kuinka käy mutta jos olis pakko veikata ni usko tärppiin ehkä 15% ja negaan 85%.
 
Tokihan on paljon naisia, jotka saavat tietää raskaudesta vasta sen ollessa jo pidemmällä, ois kyllä ihana päästä joskus sellaiseen tilanteeseen, että huomais menkkojen olevan pari viikkoa myöhässä ja tadaa, olen raskaana! :)
Oliko teillä varpu viimeksi se kemiallinen? Toivottavasti merkit ennustais hyvää :) Samoin Louhittarella!

Ajattelin tässä kierrossa kokeilla sitä ananaksen syömistä 5pv ajan ovulaation jälkeen, "nettilähteiden" mukaan sen pitäis edistää kiinnittymistä :angelic:
 
Tokihan on paljon naisia, jotka saavat tietää raskaudesta vasta sen ollessa jo pidemmällä, ois kyllä ihana päästä joskus sellaiseen tilanteeseen, että huomais menkkojen olevan pari viikkoa myöhässä ja tadaa, olen raskaana! :)
Oliko teillä varpu viimeksi se kemiallinen? Toivottavasti merkit ennustais hyvää :) Samoin Louhittarella!

Ajattelin tässä kierrossa kokeilla sitä ananaksen syömistä 5pv ajan ovulaation jälkeen, "nettilähteiden" mukaan sen pitäis edistää kiinnittymistä :angelic:

Ajattelin pipsu myös syödä ananasta punktiosta -siirron jälkeen vielä kolme-neljä päivää. Juuri tuon saman syyn vuoksi :)
 
Tokihan on paljon naisia, jotka saavat tietää raskaudesta vasta sen ollessa jo pidemmällä, ois kyllä ihana päästä joskus sellaiseen tilanteeseen, että huomais menkkojen olevan pari viikkoa myöhässä ja tadaa, olen raskaana! :)
Oliko teillä varpu viimeksi se kemiallinen? Toivottavasti merkit ennustais hyvää :) Samoin Louhittarella!

Ajattelin tässä kierrossa kokeilla sitä ananaksen syömistä 5pv ajan ovulaation jälkeen, "nettilähteiden" mukaan sen pitäis edistää kiinnittymistä :angelic:

Joo viime kierrossa oli kemiallinen ja nyt on kyllä aika erilaiset oireilut kuin silloin, liekö hyvä vai huono asia. Muistan että silloin olin pirteämpi ja oli enemmän menkkakipuja (ennen menkkoja) kuin nyt, lisäksi kerran juusto maistui ihan pilaantuneille vaikka ei ollut. Mut ei kyllä nännit ollut silloinkaan kipeät, pissattanut, palellut tms. Saas nähdä mitä ”oikeat” raskausoireet tulevaisuudessa sitten ovat omalla kohdalla :) Tuosta ananaksesta en ollut kuullut, pitääpä kokeilla ensi kiertoon jos nyt ei tuu plussaa. :rolleyes:
 
Ananas oli minullekin uusi juttu, taitaa vaan tähän kiertoon olla liian myöhäistä kokeilla. Nyt menossa dpo 5 ja viime päivinä on palellut aika paljon. Liekö sitten hyvä merkki? Edellisessä kierrossa oli kipeämmät rinnat ja poskia kuumotti. Näitä ja muita oireita odotellessa :wink
 
Oon syönyt ananasta tosi paljon nyt kun se on niin hyvää ja edullista. Enpä tiennyt, että sillä olisi vaikutusta tässä :)

Noista oireista ootte tässä jutelleet, ja oon seuraillut sivusta keskustelua. Mulla mikään oire ei oo ikinä tarkoittanut raskautta. Viime kuussa oli jopa sitä metallinmakua suussa.
Nyt tänään on huimannut ja mahassa sekä nivusissa ollut pientä juilimista. Jotenkin sitä on yhtä aikaa innoissaan näistä ”oireista” ja valmiiksi maassa, että ei se taaskaan onnistunut. Kun ei ne oireet oo ennenkään mitään meinannu. Tuskin mulla tässä vaiheessa mitään oikeita oireita edes vois olla, kaikki on vain sellaisia kun liian tarkasti tunnustelee itseään niin ne huomaa.
 
Takaisin
Top