Kumppanin reagointi raskauteen

Mies yritti puhua mua eilen ympäri aborttiin. Muutaman päivän päästä alkaa raskausviikko 12. Hän itki ahdistustaan ja huoltaan, että lapsi syntyy kaaokseen ja tyttäreni tulevat kärsimään kun eksäni alkaa kiusata. Että olisi viimeiset mahdollisuudet tehdä abortti. Sanoin, etten tee ellei sikiöseulonnoissa todeta poikkeavuutta. Tuli tunne, että ehkä mun on sittenkin parempi 3 lapsen yksinhuoltajana kuin miehen lapsuustraumojen selvittäjänä. Toki nyt ottaisin jälkiehkäisypillerin eilisen keskustelun jälkeen, jos olisimme juuri olleet suojaamattomassa yhdynnässä. Sikiön abortoiminen on aivan eri asia.. nyt katselen miestä sillä silmällä, että mikä murhamies se oikein on. Onneksi asutaan erillään. samassa keskustelussa mies kertoi, kuinka on haaveillut vauvasta ja aina hänen haavekuvansa päättyvät katastrofiin ja syynä on hullu eksäni. Sanoi, etten kyllä anna eksälle sellaista valtaa, että tekisin abortin hänen takiaan.
 
Tsemppiä sulle kovasti! Kuulostaa kamalalta tilanteelta.
Kyllä sä selviät, kuuntelet vaan sydäntäsi :Heartred
 
3. leijonanpentu, melkoisessa sopassa tosiaan joudut olemaan! Varmasti itse tiedät mikä on sinulle ja vauvalle paras vaihtoehto, uskon että pärjäisit kolmen lapsen kanssa yksinkin jos siihen ratkaisuun päädyt.
Toisaalta raskauttakin on vielä iso osa jäljellä ja miehellä aikaa kypsytellä ajatuksiaan tulevasta lapsesta. Tsemppiä!
 
Täällä mies taantui sinkku ajoille takaisin. juoksee juopottelemassa kavereidensa kanssa vähän väliä. Ennen raskautta mies oli hellä ja rakastavainen ja kovasti odotti että tuun raskaaks. Nyt käyttäytyy kuin olisin pilannu koko hänen elämänsä. Olen ollut nyt viime aikoina todella äkänen ja alakuloinen mutta ei tule mitää tukea mieheltä. Kun yritän selittää etten kiusallaa oo äkänen yms ja tahtoisin vähän tukea ja rakkautta niin hän sanoo että vaikee ymmärtää ku ei oo ennen ollu tälläsessä tilanteessa. En tahtos mitää muuta ku haleja ja pusuja ku hormoonit potkii päähä ja saan vaa paskaa niskaa. Tulee kyllä piiiiiitkä odotus aika jos ei mitää muutosta tuu. päätinkin nyt että saa mies tehdä just niin kuin tykkää ja elää haluamallaan tavalla. minä keskityn tähän odotukseen ja vauvaan eikä mies tule neuvoloihin eikä ultriin. sori tilityksestä mutta suomeks vituttaa
 
Mies ensin sanoi ettei voi olla hänen. No, emme siis olleet yhdessä hedelmöityksen aikaan. Emmekä ole vieläkään. Tosiaan seuraavaksi kehoitti aborttia tekemään ajoissa. Kerroin, ettei se ole vaihtoehto. Seuraavaksi valehtelin (..... Reagoinnin perusteella, en kestänyt kuulla kommentteja abortista) että lekuri olisi sanonut etten olekaan raskaana... Viikon päästä kaverimme kysyi olenko raskaana vai en.. No myönsin heille olevani. Samana iltana mies sanoi että vastuuntunto herää Ja että haluaa olla isä.. Sain ostoksia purkaessa muovipussin Ja appelsiinit menivät pussien paikalle, oli hieman häkeltynyt.. Mutta juu.. Vaihtelee tunteet Ja reagointi asiaan lähes päivittäin, mutta näillä mennään... :)
 
Elämä on täynnä ihmeellisiä käänteitä. Mies on ultrassa käytyämme onnellinen tulevasta vauvasta. Lopetti aborttipuheet ja toivoo poikaa. Eilen lastenvalvojalla tapeltiin eksän kans lasten tapaamisista. Saatiin jonkinlainen sopimus, hyvä niin. Migreeni vaivaa. Väsyttää ja maha jo aikas iso. Väljät paidat.. en ole osannut edes äidille kertoa, vaikka luulisi sen jo arvaavan. Ehkei osaa kysyä. Työkavereille en osaa kertoa, vastikään eronnut ja heti raskaana..
 
Eräänä päivänä mies kysyi: mitäs äiti. Se tuntui hassulta kun ei kukaan minua ole sanonut äidiksi.. ja ostimme jo rattaat sekä turvakaukalon. olin jättänyt ne olohuoneeseen, olin hommannut ne alkuillasta ja olin itse illan menossa, kunnes saavuin kotiin, sanoi että on kyllä hyvät löydetty. kuin uuden veroiset. olin tyytyväinen että joskus pidän oman ajatuksen ja teen asiallekin jotain. Nyt siis hommasin vaikka ei vielä vauvamasua näy. Alun perin keskustelua oli että vasta kesällä hankitaan mitään isompaa. mutta jos halvalla saa hyvät, sillon en jätä ostamatta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top