Kesämasujen ensimmäinen kolmannes

Heipähei pitkästä aikaa!
Nyt täytyy sanoa että alkaa tosissaan jännittämään, maanantaina on nimittäin "the ultra" eli siis onko se nyt np vai nt ultra! Oon tässä päässäni kehitelly että tuntuu kuin vatsan nippailut / kohdun kasvaminen ois jotenki loppunu tai ainaskii vähentyny ja siitä syystä sitten huolettaa se maanantainen ultra... Huoh. Toivotaan tietty et kaikki on kunnossa mutta miks pitää silti aina miettiä että mitä jos ei olekaan kaikki kunnossa.. Ja sit sitä stressata... Myös sitä mietin että onko ne viikot nyt 10 vai 11+1. Kun ollaan saatu kaks eri laskettua aikaa (gyneltä ja toinen neukkulääkäriltä). Vaikka eihän toi viikon heitto tietty hirveetä ois, kai :D
Alaselkä on ihan tulessa raskaan aamuvuoron jäljiltä, tuntuu että selkä on ruvennu JO olee huonompana... huhhu.
 
Heips, täällä myös nukuttaisiin 24/7, ihan siihen ei pysty, mutta kun isä on nyt Leevin kanssa kotona niin olen nukkunut 14-17/24 :D Ettei ihan pienillä unilla olla täälläkään liikkeellä.. 

Tänään on pakko vähän purkautua, pahoitteluni heti kärkeen. 

Ensimmäistä odottaessa oksensin 8viikkoa ja nyt näyttää taas aivan samalta. Pahoinvointini alkoi viikolla 7 ja se todennäköisesti kestää taas viikkoon 15. Mikään ei maistu, mikään ei tahdo mennä alas, kaikki kuvat ja hajutkin etoo ja olo on aivan hirveän vetämätön. Tuskaa... Luulin aluksi, että toisella kertaa tämä on helpompi kestää, kun tietää, ettei se ikuisuutta kestä.. No nyt on oksennettu kaksi viikkoa ja se jälkellä oleva kuusi viikkoa tuntuu ikuisuudelta. Pe-la yöllä olin sairaalassa ja sain pahoinvointilääkityksen. Oikeastaan olen ihan kaikkia lääkkeitä vastaan, mutta jotain oli pakko ottaa, kun oksennusrefleksi jäi jotenkin päälle ja kyökkäsin vain neljä tuntia. Arvatkaa tuliko mahalihakset kipeäksi. Lauantai menikin sitten koko päivän nukkuessa ja toipuessa yöllisestä koitoksesta, paljon pitää niin pikkuisen (1.83cm) takia kärsiä... taitaa olla tempperamenttinen lapsi tulossa :D

Ainut mikä hyvä puoli on, että kaikki hokee, että ainakin tietää että istukka toimii! No vauva voi kuulemma hyvin, vaikka kuinka paljon oksentaisi. Viimeksi painoa tippui 10kg, nyt mennään pian uusille kymmenyksille alaspäin. Vasta 3kg tippunut parissa viikossa ja millään sitä tippumista ei saa kuriin. Kun syö, niin ruoka vaan tulee pois... Että sellaista täällä... Nyt viikko 9 menossa... huh huh... 
Toivon, ettei kukaan muu joudu kärsiä samanlaista rumbaa...
 
Mulla mielessä koko ajan nt-ultra, joka meillä on 21.11. Tänään sain sit tietää, että mies pääsee sittenkin mukaan sinne. <3 Koitin vaan miettiä, ett mitä kaikkea pitikään tuo käynti sisällään.? Voiskohan joku avitella? netistä oon koittanu katella, mut aina tulee vaan se yleinen, ett mitä seulotaan... mulla jo adellisestä kuitenkin yli kaks vuotta aikaa. onpa sitä höppänä. :D
 
Babuu, en ole varma mitä tietoja nt-ultrasta kaipailet, mutta se on aika peruskäynti. Kätilö täyttelee korttiin tietoja joita mittaa ultraten sisäkautta vauvaa. Sieltä selviää tarkempi LA ja jos se on +-5pvä ennusteesta, se muutetaan. Jos niskaturvotus on tietyn rajan alle, voi halutessaan osallistua vielä verikokeisiin ja sitä kautta seulontaan. Jos se ylittää rajan, joutuu lisätutkimuksiin, mikä sekään ei vielä varsinaisesti ole varma merkki mistään. Saat todennäköisesti pari kolme kuvaa sikiöstä mukaan ja sekavan olon ;)

Ei siellä mitään sen kummempaa ole!
 
Babuu meillä ainakin (kättärillä) on niin että ensin ultrataan ja katotaan niskaturvotus yms ja sitten höpötellään muutama sana, sen jälkeen on vielä verikokeet ja se onkin sitten siinä.
Eli ei mitään kummosta, varmaan aikaa menee reilu ½h :)
 
Moikka!

Me ollaa lähdössä Kap Verdeen tammikuun lopulla. Lentoaika ei eroa Thaimaahan kuin about tunti. Mietittiin mekin alkuun thaimaata, mutta päätettii pyytää mun porukat reissuun mukaan eikä ne tykkää matkustaa koneessa, ni alta 10h lento kuulostaa korvaan paremmalta kuin yli 10h ;) Ja tietty Valtteri lähtee mukaan, että tulee ihan mielenkiintoista millanen lentomatka tulee ja kuinka jaksaa pysyy aloillaan. Kesällä lennettii Rodokselle ja Valtsu oli silloin puoli vuotias ja silloin lento meni yllättävän hyvin, ei hermostunut yhtään.. Mut nyt on reilusti pidempi matka ja jätkä on vanhempi..noooh.. katsellaan :)

Täällä muuten jatkuu ihan samallalailla kuin ennenkin..väsyttää ja välillä mahaa nippailee...  Keskiviikkona olis neuvola ja sitten vaan odottelemaan ultrakutsua, mikä menee kyllä joulukuun puolelle :)
 
Maanantaita ihanaiset =)

Ensinnäkin, kaikki sympatiani sinulle Tarunen =/ en osaa edes kuvitella tuollaista olotilaa, toivottavasti sinullakin helpottaisi pian että pääsisit nauttimaan raskaudesta! Eihän tuollaista toivoisi kenellekään...

Babuu, NP-ultrasta, meillä käydään ensin verikokeissa (jotka varataan itse) ja siitä noin viikon päästä ultrassa (joka myös varataan itse). Ultrassa kätilö ultraa sisäkautta ja mittailee sikiötä ja tarkastelee rakenteita - yllättävän paljon niinkin pienestä tirpanasta voi jo nähdä, meillä laskettiin kuvista varpaitakin kymmenen <3 ultran jälkeen kätilö syötti HCG ja PAP-A -arvot koneelle ja ohjelma teki sen kromosomipoikkeavuus-riskilaskennan. Kuvia saatiin mukaan aikas monta, meillä oli viimeksi ihan hurjan mukava kätilö =)

Kida, teillä onkin mielenkiintoinen reissu tulossa =) me lennettiin viime helmikuussa Teneriffalle kun Luukas oli 8kk, tosi hienosti meni lento molempiin suuntiin vaikka 6h kesti! Luukas otti useammat päikkärit siinä lennon aikana ja taas pomppi ja touhusi sylissä jonkun aikaa. Nyt olis varmaan tiukempaa kun Luukas kumminkin liikkuu niin paljon, jos täytyis 6h istuu paikallaan =O seuraavalla kerralla kyllä maksan lennolla sen verran enemmän, että varaan vielä paikat niin että edessä ei ole penkkejä vaan lapset voi olla lattialla puuhailemassa omiaan =)

).( iltapainotteinen ällötysolo jatkuu täällä sitkeästi. Päivisinkin tulee ällötyksen aaltoja, erityisesti sillon ku pitäis syödä jotain. Väkisin on syötävä että helpottaa =P tuntuu kyllä Tarusen tilanteen huomioon ottaen vähän hölmöltä valitella täällä tätä hyvin pienimuotoista pahoinvointia... =S eilen haettiin perheen juhlaperinteiden mukaisesti iltapalaa paikallisesta pizzeriasta. Söin kanaa ja salaattia, mikä oli ihan hävyttömän hyvää, mutta taisin siitä saada sitten ensimmäistä kertaa ikinä jonkin sortin ruokamyrkytyksen =O pari tuntia syömisen jälkeen alkoi maha turvota ihan pinkeäksi ilmapalloksi ja sen jälkeen alkoi ihan täys tyhjennys! Sitä kesti ehkä puol tuntia, sit olo oli taas ihan normaali...mietin ensin että nytkö muhun sit iski joku noro-virus, kun ikinä muhun ei tartu mitkään tommoset taudit! Mutta ei sentään.

18 yötä enää ultraan \o/ <3
 
Ihanaa kun Kidalla ja Puccilla on mahtavia lomia odotettavana!

Anopin vierailu olikin yllättävän kivuton kokemus tällä kertaa, tosin mä en sitä ehtinyt näkemäänkään kun pikaisesti ennen töitä lauantaina ja sunnuntaina.. Meidän tyttönen on kyllä kietonut sen ihan pikkurillinsä ympärille..

Viikonloppu kokonaisuudessaan oli kyllä raskas, töissä ekat isommat pikkujouluporukat. Mulla ei meinaa millään kestää hermo noita tosi kännissä olevia seurueita kun ne huutaa ja käyttäytyy huonosti. Yhdelle maailman omistajalle kippasin lasillisen jäävettä syliin kun se lykkäsi naamansa mun rintoihin kun vein porukalle ruokia - olin jo kerran pyytänyt tyyppiä pitämään kätensä omalla puolellaan. Onneksi on enää 5 viikonloppua jouluun.

Mulla tää väsymys ei helpota millään, sitten kun vielä melkein kokoajan on huono olo, niin olen kyllä aika vetelys. Onneksi ei kuitenkaan oksennukseen asti kuvota kun silloin tällöin, sympatiat kaikille jotka pahasta olosta kärsivät.

Mulla ei meinaa mennä työvuoron jälkeen enää samat housut kiinni millä töihin olen aamulla mennyt kun vatsa turpoaa, ja tulee heti paha olo jos vähänkin joku kiristää vyötäröä. Taitaa olla pakko kohta kaivaa esille äitiyspöksyt. Kaveri tosin lohdutti ettei hän omien lastensa välissä edes mahtunut normaaleihin housuihin missään vaiheessa..

 
Täällä on näköjään muitakin vaivannut kuvotus. Viime viikosta jatkunut kuvotus sai nolo lopun eiliselle työpäivälle. (olen siis perheeseen menevä hoitaja) Aamulla oli kaikki vielä hyvin mutta ku oltiin lasten kanssa oltu tunti puistossa tää hoitotäti etsi nopeasti puskan johon oksentaa. Nyt siis olen saikulla ku luulevat, että olen vatsataudissa enkä halunnut näin alussa asian oikeaa laitaa paljastaa. Tulipas taas vuodatettua...edelleen heikko olo ja pitäis tosissaan pohtia miten saa pidettyä verensokerin tasaisena ettei sama toistu uudestaan.
 
Jaksamisia teille kaikille joilla huonoa oloa! Ja sympatiat myös sulle Tweety ku joudut katselee niitä känniöykkäreitä! Mä en nimittäin itsekään selvinpäin jaksa yhtää katsella sellasta! Toivotaan että seuraavat 5 viikonloppua olisi vähän rauhallisempia..

Täällä taas sitä samaa vanhaa..töissä kun ei ole, ni päivät ne on melkee samanlaisia.. lenkkeilyä ja chillailua. Joulua odotellessa ja kävinkin tänää ostelemassa kaikkia ihania joulujuttuja mun siskon ja Valtsun kanssa. Kaupassa törmäsin pakastealtaassa joulukinkkuun..tuli ihan vesi kielelle..vielä kun reilu kuukauden jaksais odottaa :) 

Perjantaina mun entisiä duunikavereita tulee meille tekemään "tupatarkastusta" ja ajateltii samalla maistella glögiä, joulutorttuja ja tietysti konvehteja :) Mies ajetaa anoppilaa kylää siksi aikaa, että naiset saa juoruilla omiaan. :)

Ihanaa viikon jatkoa teille kaikille! :)
 
Voi kauhistus Tarunen mitä olet joutunut kokemaan. Kuulostaa tosi hurjalta. Jaksamisia! Minäkin olen ollut täysin voimaton viime viikot. Päivät on mennyt töissä ihan hyvin, mutta kotiin tultua pahoinvointi on iskenyt todella voimakkaasti. Käytännössä katsoen olen oksentanut kaikki klo 15 jälkeen syömäni ruuat viimeiset viisi viikkoa. Onneksi sentään aamupala ja lounas ovat antaneet voimia jaksamiseen. Nukuttua on tullut kaikki se aika, mikä vain on ollut mahdollista. Odotan jo innolla toista kolmannesta - raskauden parasta aikaa - eikös se niin taida suurimmalla osalla olla?

Kyllä meillä jokaisella vaan on selviämistä raskauden alun, työn/kotiäitiyden ja perheen yhdistämisen kanssa. Voimia kaikille!


 
Kida, mä odotan kans jo jouluruokia kieli pitkällä =D pakko oli maanantaina ostaa silli-rosollia kaupasta kun näin hyllyssä! Ja voi jösses että oli hyyyyväääää!! Ihanan suolaista =) miehelle sanoin että meinasin jo ostaa imellettyä perunalaatikkoa kun tekee niin mieli jouluruokaa - toinen pitää mua ihan pimeenä *heh*

).( on kohta (.) *hih* turvotus on laskenut, tilalle on tullut tuohon ihan alavatsalle vauvakumpu <3 ihan sellainen pikkuinen, mutta ite huomaan jo että sitä ei vetäistäkään enää sisään niin ettei huomaisi =D siis vaatetukseni seuraavat 2 viikkoa on löysiä tunikoita, mekkoja ja paitoja! Ultraan asti tämä saisi vielä olla läheisiltäkin salaisuus =)

Muuten olo alkaa hiljalleen olla melko normaali. Ällötystä tulee jo vähemmän, esikoisesta se muistaakseni loppui kutakuinkin näillä viikoilla myös. Väsymys on kyllä ihan hirvittävä edelleen, sen oletan jatkuvankin kutakuinkin loppuun saakka, kuten viimeksikin =)
 
Tää ilmottautuu mukaan myös!

Laskettu aika kuukautisten perusteella on 4.6.12, mutta ekaa ultraa odotellaan, ja se on perjantaina, ylihuomenna!! Sekoan ihan just :D Ensimmäistä täällä siis odotellaan, ja ikää 28.
Neuvolassa ja ekalla lääkärillä olen käynyt. Lääkäri yritti kuunnella sydänääniä, mutta ei löytänyt vkolla 9+0.. muutaman kerran olen ajatellut että olisin varannut ajan yksityiseen ultraan, mutta sitten mietin että jos ei muut oireet häviä, niin ei ole mitään hätää.
Raskaustestejä ennen ensimmäistä plussaa tein kolme (!) viikon välein, vasta lokakuun puolivälissä tuli plussa. Tosin silloin tiesin jo, että raskaana ollaan, koska kaikki oireet täsmäsi.
Rinnat oli alkuun niin HURJAN kipeät ettei ikinä edes pahimpien pmssien aikana. Nukuin öisin urheilurintsikoissa, että jotenkin pystyin olemaan.
Pahoinvointia on ollut n. vkolta 7 saakka, kuvotusta lähinnä. Onneksi ei ole tarvinnut oksentaa kertaakaan. Tosin viime aikoina sekään ei ole ollut kovin kaukana. Rannekkeet ovat olleet pahimman taltuttajana, nyt jopa öisin käytössä.
Turvotus on ihan järkkyä! Mieskin ihmetteli että ootko tosissas, kun sanoin että kaikki mikä näkyy on turvotusta, ei suinkaan vauvamahaa..

Mutta morjes vaan kaikille odottajille!
 
Tervetuloa mukaa PeeGee :)

Onko teillä muilla ollut menkkamaisia kipuja???
Viimeiset pari päivää jomotellut alavatsaa samaan tapaan kuin olisi menkat alkamassa ja se hermostuttaa. Soittelin lääkärillekin ja sieltä sanottiin että voi olla kasvukipuja. Hieman lohdutti se että jos kerran varhaisultrassa on käyty ja siellä kaikki ollut hyvin, niin keskenmenon riski putoo noin 1-2 %. Vuotoa ei ole ollut missään vaiheessa.
Tänään tuli viikkoja kasaan tasan 8 ja siksikin tietysti huolestuttaa kun sanotaan että riski on suurimmillaan viikolla 9. Ärsyttävää että pitää olla näin hermoheikko.
Mutta mukavaa päivää kaikille :)
 
Pucci sama juttu, mutta ihan normaalia. Sama juttu oli mulla ekassakin raskaudessa ja silloin olin ihan hermoheikko. Näihin aikoihinhan toiset pois jääneet menkat olisi ja se tuon aiheuttaa.
 
Voi vitsi, nyt olis kotikylän mammojen foorumilla doppleri myynnissä vitosella!! En oikein osaa päättää, että haluaisinko vaiko enkö. Toisaalta olis ihana tässä alussa kuunnella sydänääniä, mutta toisaalta jos niitä ei ite aina löydäkään ni hirvee ressi vaan päällä! Neuvolaan kun kuitenkin pääsee koska vaan niitä kuuntelemaan jos on huolissaan. Ja sit ku liikkeet alkaa tuntua ni se on mun mielestä aika lailla turha kumminkin =/ taidan säästää senkin vitosen ja ostaa vauvalle jotain kivaa =)
 
Hei taas!
En oo taas hetkeen ehtinyt käydä täälläkään. Kovasti oli iloisia uutisia ja valitettavasti myös surullisia.

Meillekin tuli kutsu np-ultraan. 30. päivä pitäisi päksiin sitten mennä. Jos vaan saan vapaaksi. Onneksi mun uusi esimiesnainen on mukava ja varmasti ymmärtää vuoronvaihdon. Muuten töissä meneekin sitten pitkin v****a eikä paljoo kiinnosta siellä olla. Menihän mulla hyvin se pari kuukautta hoitovapaan jälkeen. Sitten alkoikin jo suoranainen kiusaaminen ja savustaminen. Onneks ei tartte olla tossa talossa enää kuin max. toukokuuhun (aion kyllä jäädä saikulle jo aiemmin!) ja perhevapaiden jälkeen en todellakaan aio palata! Huh, taas alko verenpaine nousemaan kun ajattelin koko töitä...

Neuvolassakin käytiin tiistaina (en jaksa moneen eri ketjuun kirjoitella kuulumisia). Perus eka käynti; yleistä jauhamista, hemppa, verenpaine, pissat. Kaikki ok. Toivon vaan, et se täti kirjotti nyt itelleen ylös, että haluan keskustella synnytyksestä vielä sitten paremmalla ajalla/lähempänä. Mua niin kauheesti jännittää, että ehitäänkö sairaalaan ja kerkeenkö saada epiduraalia tai edes spinaalia. Ja tietty, että kuinka aikasin tää kaveri päättää syntyä. Mullehan siis Tuukka odottaessa tökättiin kortisonit kankkuun viikolla 34 kun oli niin paljon supistuksia jotka pehmensi ja lyhensi kohdunkaulaa. Onneksi jäpikkä syntyi kuitenkin ihan täysiaikaisena 38+5.

Menkkamaisia kipuja täälläkin, ja vaikka onkin toinen raskaus, niin silti sitä aina vähän huolestuu. Vaikka ensimmäisessä oli jopa niin kovia kipuja, että heräsin siihen yöllä. Nyt ei onneksi niin kovia ole, pientä juilimista vain :)

Mun täytyy varmaan kaivaa jo mammahousut vaatehuoneesta esiin! Ruuan jälkeen oon niin turvoksissa! Housut puristaa ihan mahdottomasti ja istuminen ei sovi ollenkaan jos ei avaa vähintäänkin ylintä nappia. Ja kyllähän tuo jo aavistuksen (omaan silmään;)) aamuisinkin pullottaa :)

Mutta nyt lähen vetelemään vaniljajäätelöä ja suolapähkinöitä! Mulla on jo monta päivää himottanut tollanen yhdistelmä! Onko vielä muille tullut mitään himotuksia?
 
Purkkiananasta ja maustekurkkuja. Nam. Ei kylläkään sekaisin. Hm. Vielä ainakaan.

Sillon kun ei ole paha olo niin on ihan järkyttävä nälkä! Tekee mieli sellaisia juttuja joita en normaalisti syö; rasvatonta maitoa, keitettyjä perunoita ja voita, suklaata ja kaikkea etikkaista. Söin yksi ilta melkein purkillisen etikkaan säilöttyjä kanttarelleja emoticon

Kuulostaapa ikävältä Zenin työpaikka. Mulla on kyllä kanssa ikäviä vanhoja kerttuja työkavereina, mutta jatkan hoitovapaata Ä-lomaan asti, joten teen ihan extrana siihen asti. Ei vastuuta, ei paineita, ei joka päivä niitä naamoja, oi onnea emoticon
 
Zeni, etikkapunajuuria ja suolakurkkua, sillirosollia, satunnaisesti pinaattikeittoa =D valitettavasti vaaleaa leipää tekee tällä hetkellä mieli, pistää sekin vaan turvottaan jos kamalasti syö =/ kaalilaatikkoa himoitsin esikoisen aikana, mutta sitä ei nyt tee kyllä yhtään mieli =P Kovasti tsemppiä töihin, kuulostaa ikävältä =( mulla on tosi kivat työkaverit mutta kunnalla ihan ääliöt päättäjät, joten minä suuntaan vuodenvaihteesta yksityispuolelle ja työllistä itse itseni =D joka alalla se nyt tietysti ei oo mahdollista niin helposti ku meillä...

Pojan kummitäti oottaa esikoista rv 36 ja kävi juuri männäviikolla masukuvauksessa <3 iiiiihania kuvia!!!! Tällä kertaa mäkin haluun kuvauttaa masun, esikoisesta en jotenki tajunnu, mutta nyt täytyy saada masusta ja perheestä kuvia, ja sit tietty vaavista sit ku se syntyy =) kiva mennä kuvattavaksi kun tietää kaverin kautta että kuvaaja oikeasti on tosi osaava! Ootteko te muut ajatellut masua kuvauttaa, tai onko jollakulla täällä aikaisempia kokemuksia?! Olis kiva kuulla jos on =)

Juu, ja masu näky täälläkin jo aamusta alkaen, ainakin tosiaan omaan silmään =S tottakai oon kovasti innoissani ku oon sitä odottanut jo paljon, mutta olis nyt oottanut siihen ultraan asti!! Riittävän löysiä vaatteitakin mulla on ihan vaan parit, täytyy vaan niillä koettaa töissäkin pärjätä...ja farkkuja tms ei tartte enää ajatella pitää, mä meen legginsit ja mekko/ tunika-varustuksella tai sit strech-housuilla =) kohta saa mamma-farkut sit kaivaa kaapista kyllä esiin =D voi ihanaa ku aika meneekin onneksi nopeasti, 10. viikko jo menossa hyvää kyytiä!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top