Kesämasujen ensimmäinen kolmannes

Tirri

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Aloitetaanpas tänne tämmöönen ketju myös =)

Ihanaa päästä vihdoin tänne odottajien puolelle! Mä olen kuumeillut tuolla toisaalla jo kesäkuusta saakka, mutta nyt vasta pikkukakkonen ilmoitti itsestään <3 Mites, oletteko te muut kertoneet jo raskaudesta ulkopuolisille? ainakin KesäOnni kertoi, että työpaikalla oli pomolle pakko kertoa. Toivottavasti pääset pian sinne ultraan ja kaikki on hyvin, pääset taas takaisin töihin lentelemään =) mulla tosiaan rakas ystävä odottaa myös kesäkuun vauvaa, hälle kerroin heti kun sain plussan! Hyvälle työkaverilleni kerroin myös, koska me ollaan nyt suunnittelemassa sivutoimista yksityisyrittämistä omalla alallamme ja starttaamassa sitä vuodenvaihteesta, niin mielestäni oli pakkokin kertoa tilanteesta. Hän on mulle kyllä hurjan hyvä ystäväkin, eli sinänsä olisin ehkä muutenkin kertonut =) lauantaina oltiin hänen luonaan aikuisten juhlissa, missä oli muutama muukin kaveri. Sielläkin istuin sitten villashaali harteilla vähän aikaa kun palelsi niin eiköhän heti yksi mammakaveri hymyillen tuumannut että kuulostaa epäilyttävästi alkuraskauden oireilta...! Yritin siihen sitten jotain naureskella että joo joo mä nyt palelen aina, hehheh... =S En kyllä malta odottaa että uskallan tätä onnea kailottaa kaikille <3 tällä kertaa kyllä varmaan odotellaan sinne joulukuulle ja NP-ultraan, esikoisesta kerrottiin vähän aikaisemmin. En sit tiiä jos mennään alkuraskauden ultraan, että malttaako sitä sen jälkeen olla kertomatta!

ninaninalle hurjasti tsemppiä ja lämpöinen rutistus, varmasti on henkisesti rankkaa odotella ultraa ja uutisia pikkuisesta! Toivottavasti teilläkin todetaan sit keskiviikkona kaiken olevan kunnossa =)

).( mää palelen, hurja kuinka mää palelen! En muistanutkaan tätä edellisestä raskaudesta =/ tai siis vuorotellen mun on hiki, ja sit kamalan kylmä. Aamulla hieman etoo ennen kuin saan jotain suuhuni, mutta ei mitään pahempaa. Esikoisen aikana mä en juuri oireillut raskautta millään tavalla, siinä 8-10 viikoilla joskus syömisen jälkeen teki hetken huonoa, mutta se meni nopeasti ohi. Saas nähdä pääsenkö nyt yhtä helpolla =S

Mainiota maanantaita, ihanaiset =D
 
Onnea Tirri plussasta emoticon  Minun raskaudesta tietää tosiaan pomo ja 2 parasta ystävääni, jotka ovat myös kuumeilleet viime talvesta, mutta heille ei valitettaasti vielä ole tärpännyt emoticon  Toivottavasti heillekin pian.
Sain neukkarista uuden ajan ja se on jo VIIKON päästä :) Eli reilu viikolla aikaistivat. Ei enää kauaa.. Samalla pääsen ultraan ni ei tarvii yksityiselle lähteä. Jej! Lentelemään pääsen sitten 25.10 jos masussa kaikki hyvin.

).( Nyt kun alan oikein miettimään niin kyllähän mulla raskausoireita on :D En vaan oo ajatellu sitä niin, kun ei pahoinvointia ole. Palelen myös kokoajan, lisäksi turvottaa, on tullut finnejä, väsyttää, pissattaa ja saatan räjähtää ihan ihme asioista :D Mies ihan pelästyi yks päivä kun aloin raivoamaan sille jostain mistä normaalisti en olisi sanonut mitään :) Mies parka. Tätä ne hormoonit teettää ;)

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! :)
 
Meillä tietää mun raskaudesta vain mun hyvä ystävä, muille en tiedä koska kerrotaan, ei ainakaan vielä. Tosin hankala valehdellakkaan jos tulee suoria kysymyksiä, koska tuon esikoisen jälkeen niitä on alkanu sadella joka suunnasta, se on kumma kun saa lapset ni kohta aletaan kysellä, että joko on toinen tulossa :)

 
Kiitos KesäOnni =) hyvä että aikaistivat käyntiä, ei tarvi niin pitkään kärvistellä =D muuten juu, noita finnejä mullekin on tullut muutama, viime viikolla tuli 3 tuohon suun ympärille ja viikonloppuna leukaan pari. Ja mulla kun ei oo koskaan finnejä, niin tarkkasilmäisin ystävä kyllä varmasti hoksaa tuonkin ja yhdistää 1+1 =D

Mulla vähän sama kuin Laiskiaisella, ettei viitsisi valehdellakaan kun kysytään. Lauantaina juhlissa koetin taidokkaasti väistää suoria kysymyksiä ja vastata ympäripyöreästi tyyliin "kyllähän meille on ihan tervetullut toinen lapsi jo..." monet kumminkin tietää että meillä on ollut toinen lapsi toiveissa, niin että ei se yllätyksenä varmasti kenellekään tule =)

Hulluna odotan taas kamalasti sitä mahaa <3 tiiän että loppuraskaudesta se on taas tuskaista, vaikkakin mulla on nyt aika reilusti vähemmän painoa kuin edellisen raskauden aikaan. Jos oikeen pullistan mahaa, niin se näyttää jo ihan vauvamasulta *hih*
 
Oon kans Tirri vastaillu vähän ympäripyöreesti uteluihin, jo sillon kun jätettiin ehkäisy, ja ekasta kierrostahan se sitten jo tärppäsi ja ympäripyöreet vastaukset senkun jatkuu.

Musta kans semmonen ihana vauvamasu ois kiva, mutta toivon, että tälläkertaa oon muuten viisaampi, etten syö noin neljän ihmisen edestä ja liho niin kamalasti. Masua odotellessa.

Ajatelkaa jos joku meistä saisi kaksoset? Omalle kohdalle se tuntuisi jotenkin hurjalta, mutta mikäänhän ei ole vielä mahdotonta tässä vaiheessa.
 
Juu sama hyvä yritys mulla Laiskiainen =D painoa on nyt 13kg vähemmän kuin silloin kun aloin oottaa esikoista, ja toiveissa on että tällä kertaa pysyisin satasen tällä puolella loppuun asti emoticon mua se paino haittasi erityisesti synnytyksen jälkeen, selkä oli tosi pitkään hurjan kipeä aina kun oli ollut makuullaan, ja toinen polvi alkoi kipuilla. Voidaan sit tsempata toisiamme olemaan ahmimatta emoticon
 
Jep, se olikin kamala tunne, kun 100 meni rikki! Mää oon päässy kutakuinkin nyt vuodessa takaisin siihen mitä olin ja just alkaa vaatteet mahtua päälle ja tosiaan toivon, että nyt ei menis vuotta kun saa alkaa käyttään omia vaatteita. Ruoka vain on niin hyvää
 
Täälläkin odotellaan jo vauvamasua <3
Iltasin ja ruoan jälkeen turvottaa sen verran että näyttää siltä ku oisin jo pidemmälläkin :D
Esikoisesta alko vasta näkymään joskus 24+, toivotaan että tässä aiemmin :)

Mulle tuli ekan kanssa 16kg ja niistä jäi 4kg, joten toivon että tälläkertaa 10kg päästäis (pöh, toiveajattelua :D)

 
Laitetaanpa vielä paremmaksi.:D Mulla ekassa raskaudessa tuli 23 kg vaikken syönyt mitenkään normaalista poiketen ja mitään vikoja ei missään testeissä näkyny. :o
Kyllähän siitä sitten se 8 kg:a vielä on vieväylipaino on päällä ja täällä kans mietitään ja pelätään, että se uusiutuu. Minä en edes karkkia syönyt melkeen koko odotusaikana. Hyvin harvoin.

Täällä tuli tänään eka ällötykset ku en vielä ruokalaan päässy syömään ja menin sitte vilun takia ottaan lämpösen kaakaon ja croisantin (harvoin juon mitään lämmintä saati sitten kaakaotakaan) Ne sitten kitattuani alko tuntuun ett o-ou... meni onneks hetken päästä ohi ku maltto istua paikallaa, mut ei ollu kiva. tuntu niinku siltä ett röyhtäys ois auttanu, mut eipä röyhtyyttäny.
 
Mulla ei ole kokemusta aiemmista odotuksista, eli esikoista odottelen. Painonnousu askarruttaa kovasti, koska tuntuu, että nyt jo paino nousee, vaikka ruokatottumuksissa ei juuri muutosta. Voi olla, että myös turvotus saa olon tuntumaan paksulta ja lihonneelta. Mutta myös todellista painonnousua on tullut.
Tällä hetkellä ruokailutottumuksia on ollut pakko muuttaa pahoinvoinnin takia. Olen ollut keväästä lähtien vähä hiilihydraattisella ruokavaliolla. Viime torstaina alkoi pahoinvointi ja varsinkin etovat olot, joten syön nyt sen minkä pystyn, vaikka olisi hiilareitakin. Onneksi hedelmät sentään maistuu edelleen.
 
No niin. Kirjoittelempa sitten tänne, kun aluksi luulin että kuuluisin toukokuisiin mutta taidanki kuulua kesäkuisiiin. :D Siis tosiaan kiitos epäsäännöllisen kiertoni, en olekkaan nyt 9-10 rv vaan vasta 5 tai 6....
No mutta asiaan.Elikkä esikoiseni täyttää melkein 1,5 vuotta kun(toivottavasti) tämä pikkuinen syntyy. Kävin ekalla neuvola käynnillä jo vajaa pariviikkoa sitten kun kuukautisten mukaan olisin ollut jo 8+ viikoilla, mutta olinkin aika varma että tunsin kiinnittymis kivut  vasta syyskuun alussa ja raskaustestinkin mukaan viikkoja oli testaushetkellä vasta 1-2.No noita testejä on tullut tehtyä varmaan joka viikko sen jälkeen ja viimeisin testi näyttiki viikko sitten 3+ viikkoja. No sain neuvolasta ultra ajan jo tälle perjantaille(neuvolassa on ultra laite jotenka ultraa jo siellä kun ei varma viikoista niin ei turhaan mene liian aikaisin np-ultraan koska siellähä ei voi sitten tutkia kaikkia tarpeellsita jos alkio liian pieni) ja jännitän niin kauheesti että... Onneksi on tuo ihana pikkuinen poika pitämässä vauhtia päivissä joten ei kerkiä kauheasti miettimään. Ainoa mikä arveluttaa että mahtaako viikkoja olla vielä sittenkään tarpeeksi ultraukselle?? No, yritän olla liikaa miettimättä.

Onneksi olkoon vielä teillekkin jotka olette plussanneet ja jännitetään kaikki yhdessä toistemme puolesta!emoticon Eiköhän siellä pikkuinen ole!
 
Kiva tämmönen ketju, jossa voi erikseen kertoa kuulumisiaan :) Pisimmällä raskaana olevillä täällä alkaa olla jo viikkoja sen verran kasassa, että ekat ultrat lähenee vauhdilla  Mulla ei oo tänään ollut minkäänlaista tunnetta siitä, että oisin raskaana, ainoa mistä jotain voi päätellä on se, että oon taas tyhjentäny jääkaapin tässä parin tunnin sisällä... Leipää, rahkaa, vanukasta :D

Tuosta painon lisääntymisestä; minähän kannoin viime raskaudessa rv 42 (poika syntyi 42+1) kohdalla jalkojeni päällä 18kg:n ylimääräistä lastia, joista varmaan 10kg oli pelkkää turvotusta -kiitos lämpöisten kesäkelien. Tämä raskaus, joka toivottavasti kantaa sinne kesäkuun puoleen väliin asti, on toivon mukaan erilainen etenkin noiden turvotusten osalta.. Ainakin varovasti toivon, että ne (toivottavasti ei niin rajut) helteet iskee vasta siellä heinäkuun puolella.
Vilskettä tosiaan riittää myös meidän arjessa, siitä pitää huolen tuo kohta 1v2kk vesseli. Päivät hujahtaa vähän eri malliin, kuin silloin ekan raskauden aikana, sillon ehti hyvinkin syynätä kaiken raskauteen liittyvän. Nyt ei välillä edes muista olevansa raskaana :D 
 
Tänään on kyllä niin laiskimus maksimus päivä että huh! Ihan kiva siis istua koneella ja lueskella teidän kuulumisia (ja vältellä kotitöitä...).

Täällä ei edelleenkään mitään selkeitä raskaus oireita, joten vähän epätodellinen olo, että onkohan sitä raskaana vaiko ei... Miehen mielestä tosin ei epäilystäkään, sen verran kuulemma nuo rinnat ovat turvonneet, miehet ;) 
Sain tosin vihdoin varattua neuvolaankin ensimmäisen ajan!

Mulla tais molemmissa edellisissä raskauksissa nousta paino n. 8-10 kg kilon verran. Nyt vasta alan olemaan samoissa lukemissa painoni kanssa kun ennen esikoista, mutta eiköhän se puntari taas kohta ala näyttää suurempia lukemia. (argh).

 
Mulla on kyllä niin kamala palelu päällä vähän väliä (tänäänki istuin lounaan jälkeen takki päällä sisällä emoticon) ei varmaan kukaan arvaa kohtapuoleen mistä on kysymys..... ja alavatsassa tosi tasaiseen nippailee ja on sellainen hassu "täysinäinen" olo?! Mutta mä kun olen jo töissä esikoisen jäljiltä, niin mulla on hyvin aikaa keskittyä omaan napaan päivisin emoticon siis mä mitään töitä täällä tee!!! *heh*

Mä oon yrittänyt kans varata tota ekaa neuvolaa, mutta tätsä oli eilen lomalla enkä tänään oo saanut sitä kiinni. Mä niin odotan että pääsen taas mun neuvolatätsän luo, neuvolakäynnit oli aina ihan parhautta kun esikoista odotin! Aina mua kuunneltiin ja otettiin tosissaan ja oli sellainen olo että musta pidettiin huolta, eikä koskaan arvosteltu (esim painonnoususta)! Lastenneuvolan terkka onkin sit ihan asia erikseen emoticon

Esikoinen on syntynyt toukokuussa, ja mä tuskailin jo silloin kamalan turvotuksen kanssa! Kauhulla kyllä odotan mitä se on sit kesäkuussa jos helteet iskee!! Pikkukakkonen oli tilauksessa syntymään jo aiemmin keväällä, mutta hän halus kesän lapseksi ilmeisesti, kun ei kyyti kelvannut tuossa kesällä!
 
Hyvä, että muillakin on laiskotuspäiviä. Mä oon arkisin töissä ja työpäivien jälkeen olo on täysin aikaansaamaton. Väsyttää ja viluttaa eikä vaan hyvittais tehdä mitään. Sitten podenkin huonoa omaatuntoa, kun vaan laiskottelen. Synkkenevä syksykään ei totisesti piristä tai saa energisemmäksi.

Edellispäivänä keksin googlata tuulimunaa ja nyt pelkään, jotta jos iloitsenkin turhaan enkä olekaan "oikeasti" raskaana. Ajatus pyörii päässä itsepintaisesti. Huh huh, kun sais taas nämä ajatukset vähän järkevimmille raiteille.
 
Joosu, ei kannata googlata mitään tuollaisia ei siitä tule kun paha mieli!

Mulla tuli vajaa 8kg viime raskaudessa ja samaan pyritään. Lueskelin tossa pitämääni raskauspäiväkirjaa ja olen näköjään mättänyt naamaani lähinnä ananasta ja kirsikkatomaatteja. Mä ajattelin taas mennä varhaisraskauden ultraan, jolleivat laita neuvolasta, niin sitten yksityiselle. En pystyisi sinne johonkin joulukuulle odottelemaan nt-ultraan asti että onko mahassa joku ja onko sillä jollain toistaiseksi kaikki hyvin..


Mä olen viimeiset pari viikkoa ottanut itseäni oikein niskasta kiinni ja heittänyt vähintään tunnin lenkin koirien kanssa sen lisäksi mitä typyn kanssa tulee ulkoiltua. Saas nähdä kun ilman tästä muuttuu kurjemmaksi miten käy. Toisaalta tulee varmaan juostua töissä ihan tarpeeksi, pikkujouluaika on kuitenkin ihan käsillä emoticon
 
Tirri, kiva kun aloitit uuden ketjun. Toivottavasti viluilut helpottavat pian. Ja muillekin jaksuja epämääräisten oireiluiden pariin.

Olen kertonut uusimman tulokkaan odotuksesta omille vanhemmilleni, siskolleni ja parille ystävälleni, sillä he olivat etukäteen tietoisia toiveistamme saada kolmas lapsi. Omille pojilleni en vielä uskalla mainita asiasta mitään, sillä sen jälkeen odotuksesta tietää kaikki :) Saavat odottaa joulukuuhun saakka.

Minulla on tällä viikolla syysloma. Tuntuu taivaalliselta, kun keskellä päivää voi nukkua päiväunet. Olenkin torkkunut joka päivä ruuan jälkeen 1-2 tuntia. Väsymyksen lisäksi kärsin kokopäiväisestä etovasta olosta, mitä helpottaa lyhyet ruokailuvälit.

Kahdessa edellisessä raskaudessa painoni nousi 7-10 kg. Nyt olen n. 6 kg painavampi kuin aiempien raskauksien alussa, joten toivottavasti paino ei nouse kovin paljon enemmän kuin aiemmin. En kuitenkaan ota ressiä painosta, sillä syön perusterveellisesti. Toivon, että pystyisin pitämään mahan piilossa löysillä vaatteilla melkein jouluun saakka, mutta saas nähdä.

 
Vauvamasun kasvua odotan jo suuresti, mä haluun iison masun. Vaikkakin olo on edelleen aika epävarma koko raskauden suhteen. Mulla on samoja tuntemuksia kun Joosulla, mutta pelkona kohdunulkoinen, kun edelleen nippailee aika paljon tonne vasemmalle puolelle. Vielä reilu pari viikkoa varhaisultraan, ja oon ihan hermoraunio jo nyt emoticon  Kai se on vaan pakko yrittää ajatella että raskaana ollaan kunnes toisin todistetaan  ja google pannaan! :)
Muita oireita ei oo tullut lisää, edelleen tissit on kipeet ja väsyttää. No, ärsytys on lisääntynyt ainakin töissä...

Stressitöntä viikkoa kaikille!

June rv 5+1


 
Itse olen jo töissä kertonut, koska on ollut ajoittain niin paha olo.. Olen ollut kuulemma kovin ryytyneen näköinen duunikavereitten mielestä :) 
Vain läheisimmälle siskolle olen kertonut, mutta muille sukulaisille en ole kertonut - aiheesta voi lukea tuolta jostain mihin kerroin omat kokemukseni ensimmäisestä odotuksesta, miten vanhempani asiaan reagoi.

Olen vuokrannut mökin marraskuun alulle, jonne pitäisi tulla kavereita juhlimaan minun ja kaverini synttäreitä, saa nähä salaanko raskauden vielä silloin heiltä vai kerronko.. On niin järkyttävä turvotus mahassa että etenkin iltaisin näytän siltä että olisin viidennellä kuulla! Yritä siinä sitten salata :D

Palelu on ilmestynyt kuvioihin... mutta välillä hikoilen kun pieni sika. Aamuisin töissä meinaan vääntää itkua jos olen paistovuorossa, silloin joudun käsittelemään pakastetavaroita ja käsiä rupee niin paljon särkemään että oikein tunto lähtee. 
Ärsytys on myös etenkin töissä maksimaalinen, johtuen varmasti siitä jos ei kerkeä käydä tauoilla, tulee pahaolo ja muutenkin tarpeeksi kiire että joutuu jäämään ylitöihin.. 
Tai jos teinit sinkoilee pitkit käytäviä eikä välitä muista asiakkaista tai myyjistä ni silloin tää täti saattaa sanoa pari valittua sanaa! 

Nyt rv 7+4. Lokakuun 31 olisi eka neuvola. Oli ihana myös kuulla että mies aikoo tulla jokaiseen neuvolakäyntiin mukaan, kun muistelen että poikani isä ei tainnut tulla koskaan neuvolaan mukaan. 

Ja tää jatkuva nälkä, etenkin iltaisin!!! Ihan hirvittää.. Toissa pvänä tein torttuna yhdeksän aikaan illalla, söin kolme ja sen jälkeen söin vielä lautasellisen lasagnea. :)
Ensimmäistä odottaessani tuli painoa ainakin 30kg (jäin 5kk sairaslomalle pomon takia), 20kg jäi sairaalaan ja 10kg lähti viimeistään kokonaan silloin kun menin töihin pojan ollessa yli vuoden ikäinen! Mutta omituista kyllä, karkkihimo on laantunut!!! Ennen raskautta minulla oli kauhea karkkihimo melkein joka pvä ja nyt ei ees tee mieli kaupassa ostaa namia! 
Himoitsen kaupassa vain ruokaa! :D
 
Hih, itse kanssa suunnittelin tälläisen keskustelun tänne avaamista, mutta Tirri oli nopeampi :)

Ei tänne ihmeitä, oireet alkaa hiipumaan ja se pelottaa. Mahassa kyllä nippailee aina välillä reilustikin ja repäisykivut ovat taas löytäneet minut. Oon rauhotellut hermojani lukemalla kovasti oireettomista raskauksista ja ehkä se on vähän auttanutkin. Muutenkin yrittänyt olla positiivisella mielellä (mikä on tosi vaikeeta tälläselle perus pessimistille :D) Kaksi viikko ultraan vielä.

Voi tätä painoa... Vielä ei sentään ole noussut mutta eiköhän se tästä. Edellisellä kerralla tuli 16kg (ne samat penteleet jotka olin just onnistunu pudottaa!) ja vielä kymppi jäljellä. Toivon siis ettei painoa kovasti tulisi. Syön jo nyt raskausdiabetes ohjeiden mukaan, jos se vaikka vähän hillitsisi tota lihomista. Toivotaan ettei ainakaan yli 8 kiloa tulisi.

Mua on jotenkin jo nyt alkanu pelottaa/jännittää synnytys! Pistinkin meidän Tuukan synnytystarinan tuonne uuteen ketjuun. Tuukkahan siis syntyi syöksynä 3,5 tunnissa ja nyt sitten panikoin sitä, että kuinka nopeesti tää uus pikkukaveri tulee! Toivon, että keritään sairaalaan (mutta mielessäni oon tyytyväinen, että meillä on keittiössä laattalattia, et jos tartee kotona alkaa pusertaa :D Se on niin helppo puhdistaa :)). Onhan tää toki aikasta panikoida, eihän sitä ees tiedä meneekö tää raskaus onnellisesti sinne 37+ viikoille.

Sukupuoli toiveista on ollut puhetta. Mä toivon tyttöä, mutta pääasia että tulee lapsi. Oli kumpaa sukupuolta vaan. Mulla on ollut tytölle nimi valmiina jo mooooonta vuotta ja toivon että se pääsis käyttöön. On mulla vähän tyttöolokin, tää raskaus on ollut tosi erilainen kun toinen odotus. Jos kaveri aikoo näyttää ultrassa haarukkansa, niin halutaan kyllä tietää kumpaa luvataan.

Mitäs muuta... Tuukka (meitin esikoinen siis) on ollut taas kipeenä. Tänään ei ollut enää kuumetta, mutta eilen ja toissapäivänä on miäs vaan oksennellu ja kuumetta pahimmillaan melkein 40 astetta :( Onneksi nyt kuitenkin voi jo paremmin, huomenna on nimittäin valokuvaus päiväkodissa ja sinne on poika saatava :)

Masua odotellessa :)
 
Takaisin
Top