Kertominen

Me ollaan kerrottu molempien perheille osittain, niille siis ketä ollaan kasvotusten nähty. Muutamat asuu toisessa kaupungissa, joten ei olla senkään puolesta päästy näkemään kaikkia. Asia otettu hyvin vastaan, osa osasikin jo odotella uutisia. :) Vähän "ärsyttänyt" kun mies oli isälleen kertonut raskaudesta, ja hänen isäänsä en itse ole nähnyt tämän jälkeen kun asiasta kertoi, mutta viestitellyt appiukon kanssa olen. Hän on kysellyt joululahjatoiveista ym, mutta ei ole raskaudesta onnitellut. Jotenkin ärsyttää, kun kaikkea muuta liibalaabaa viestittää, mutta noinkin tärkeästä asiasta ei oo viitsinyt samalla onnitella. Hormonit(ko) kierroksilla..
 
Mun parhaat kaverit ovat tienneet jo useamman viikon, koska asia selvisi pikkujouluissa enkä nähnyt syytä kieltääkään asiaa silloin. Perheille ei ole vielä kerrottu, viikonloppuna varmaan kerrotaan miehen perheelle kun menemme kylään. Edes omille lapsille ei ole vielä puhuttu :-D Minun vanhemmille kerrotaan varmaan viimeistään jouluna. Tiedän jo nyt että äitini ei tule ilahtumaan, hänestä tämänikäisen pitäisi jo keskittyä työelämään lapsien sijaan... Tästä johtuen ei ole pidetty kiirettä kertomisella mutta toisaalta en halua pilata joulun aikaa murjottamiseen, joten ennen joulua asia on pakko ottaa puheeksi :-S
 
Tsemppiä kertomiseen Emmaliina! Mä en ymmärrä sitä kun ihmiset luulee että niillä on jokin oikeus (tai että ketään edes kiinnostaa) niiden mielipiteet toisten perherakenteesta. :mad: pitäisi olla lapsia, mutta ei liikaa. Pitää tehdä nuorena, mutta elämä pitää olla järjestyksessä ennen sitä. Pitää tehdä lapset riittävän lähekkäin, mutta ei liian lyhyillä ikäeroilla. Eiköhän jokainen tiedä itse parhaiten milloin/ kenen kanssa/ montako ja missä ajassa lapsensa haluaa hankkia tai olla hankkimatta. Anteeksi avautuminen, mutta me ollaan saatu jonkinverran arvostelua meidän lasten hankintaan liittyen. :sad001
 
Osuit todellakin asian ytimeen, Torakka! Tämä(kin) asia tuntuu olevan sellainen, että jokaisella on mielipiteensä. Ja saa toki ollakin, mut joskus ne vois pitää omana tietonaan eikä möläyttää päin naamaa. Onneksi ystäväni, jotka tietävät vastoinkäymisistämme, ovat suhtautuneet pelkästään positiivisesti. :-)
 
Miten te olette kertoneet raskaudesta töissä? :D Mulla olisi se edessä. Tänäänkin olin esimiehen kanssa kahden kesken useamman hetken, mutta empä saanut suutani auki kun en löytänyt muka oikeita sanoja :D Samoin vois pikkuhiljaa alkaa kertoa työkavereillekin.. voisi olla suht vapauttavaa saada asia julki.
 
Uutisista kertominen voi tosiaan olla haastavaa, mutta mä ainakin töissä pyysin esimiestäni keskustelemaan, ja heti keskustelun aluksi vaan totesin olevani raskaana. Toki kun työtehtävät on sellasia, että jo tässä rv18 aikoihin pitää siirtyä muihin tehtäviin, niin asiasta oli pakko kertoa ajoissa. Mutta ainakin mun kohdalla homma sujui hyvin, esimies onnitteli ja ryhtyi samantien järjestelemään uusia työtehtäviä. Tsemppiä muillekin asian tiimoilta! Usein se haastavin osuus on se, että saa vaan suunsa auki.:)
 
Joo omppu15 eka meille on tulossa![emoji4] Ei mua nyt sinänsä haittaa ettei suoraan mulle oo onniteltu, aattelen vaan sillai, et kyllä itte laittaisin viestiä jos joku läheinen sukulainen ois raskaana[emoji4]
 
Minäkin olen töissä vain ronskisti pyytänyt esimieheltä hetken mahdollisuutta jutella kahdestaan ja sitten heti keskustelun aluksi töksäyttänyt, että olen raskaana ja jäämässä äitiyslomalle x ajan kuluttua. Tämän jälkeen on sitten käyty lyhyesti käytännön asioita läpi. Toinen esimiehistä otti asian oikein hyvin, onnitteli ja käski pitämään itsestä huolta. Toinen selvästi harmistui, mutta ei sentään sanonut mitään. Kaikki esimieheni ovat olleet miehiä. Kyllähän se kertominen alkuun tuntui jotenkin tosi vaikealta, mutta kannattaa vain ajatella että tämä elämä on itseä varten ja itseään varten sitä elämäänsä elää, ei työpaikkaa tai muita ihmisiä varten. Työ on kuitenkin vain työtä.

Yleensä olen kertonut töissä joskus toisen kolmanneksen vaiheilla, kun maha on alkanut olla sen kokoinen, että ei sitä oikein kaljamahaksikaan kukaan usko ;-)
 
Töissä oon nyt itsekin jokusille työkavereille kertonut. Esimiehelle sitten joskus kun tulee sellainen hetki. Myös ystäville on taas enempi jaettu tätä ilosanomaa, ja iloisia tuntunut kaikki olevan.
 
Kerroin mun yhdelle parhaista ystävistä tänään, joka sanoi että arvasi sen jo heti kun kohdattiin tänään kaupan luona, kun olin kuulemma jotenkin hehkunut? :D Ok, en oo koskaan ymmärtänyt itsessäni mitään raskauden hehkua, mutta hauska oli kuulla tällainen. ♡
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top