Joulukuun jorinat

Vihdoin se maaginen kuukausi on saapunut! Nyt satelee paljon vauvoja!
Käytiin tänään elokuvissa ja ravintolassa + jäätelöllä. Suosittelen lämpimästi kyllä nyt käymään jossain pariskuntana, vielä kun voi ilman vauvanhoitojärjestelyjä!
 
Meillä oli oikeastaan viimekuu kunnon parisuhdeaikaa kun käytiin kylpylöissä ja leffassa ja syömässä, ja ikeassakin ilman riitaa :joyful:
Nyt mies tekee töitä niin paljon kun ehtii jotta voi olla sitten kotona kun vauva syntyy.

Itselläni käy aika tosi pitkäksi, eikä edes nukuta. Liitoskipuja (kai?) on kuitenkin sen verran että mihinkään ei viitsi lähteä, kulutan siis aikaa ja rahoja nettishoppailuun ja neulomiseen :D Miten te muut saatte ajan kulumaan jos olette yksin kotona?

Poden myös välillä huonoa omaatuntoa siitä että odotan välillä vauvan syntymää enemmän sen vuoksi että pääsen taas töihin, kuin itse vauvan takia, tai ainakin ajattelen enemmän sitä työtä. Lisäksi olen kokoajan ajatellut että ilman muuta pystyn tammi-helmikuun vaihteessa jo olemaan kotoa pois 2-3h, kolme kertaa viikossa ja ratsastamaan normaalisti. Vasta viimeaikoina olen tajunnut että ei se kyllä mikään itsestäänselvyys ole ja saatan joutu pettymään pahasti.
Vaikka voihan se olla että kaipaan työtä eniten tämän toimettomana kotona löhöämisen vuoksi, ja sitten kun se ihmeellinen pikkutyyppi vihdoin on tässä niin ei olekaan mikään kiire pois kotoa :Heartred
 
Mun arkeen kuuluu neulomista, pelaan tietokoneella tai pleikkarilla jotain, katon Netflixistä jotain jne.. Käytännössä löhöän sohvalla ja sit tietty siivoan.. Joka päivälle koitan kehittää edes jotain tekemistä. Tänään meen neuvolaan ja sit käyn ehkä shoppailemassa ja sit tuun kotiin ja värjätään siskon hiukset ja askartelen joulukortit. Kaikkea pientä saa helposti mahtumaan kyllä päivään..

Siis mikä on niin vaikeaa taas ton nukkumisen kanssa! Heräsin varttia vaille 5 ja sen jälkeen pyörin vaan sängyssä ja odotin että kello tulee 6. Eikä edes ollu kipuja! Eilen illalla mulla oli kivut sitä luokkaa että oli pakko ottaa särkylääkettä ihan ku en enää kestänyt olla ilman..
 
Mulla hajoo niin vahvasti pakka kun vaan olen kotona :grin Kaipaan töihin ja kaipaan työkavereita.
Mä istun aika paljon koneella aamusta, laitan tiskejä, vaatteita tms. Sen jälkeen päikkärit, lounas ja koirien kanssa jotain touhuamista - lenkit on kyllä jäännyt kun kolmen kanssa en viitsi lähteä luistelemaan tonne ulos. Mies tulee kotiin joskus iltapäivällä ja sit sen kanssa puuhastellaan tai katotaan telkkaria. Eipä juuri kummempia ja ehkä sen takia onkin niin tylsää - koirien treenitkin on tauolla niin ei pääse sinnekään tuulettumaan :)

Varasin koirien näyttelyreissun tammikuun lopulle - ajatuksena lähteä ilman vauvaa (2 kokonaista vrk pois kotoa). Se varmaan jää minulta toteutumatta kun tuskin voin olla pois niin pitkään mutta onpahan nyt varattu kuitenkin.
 
Mä heräsin taas neljältä yöllä eikä nukuta pätkääkään. :arghh: Mulla ei periaatteessa olisi tekemisestä pula - siivottavaa olisi ihan hurjasti, lastenhuonetta ja työhuonetta pitäisi järjestellä ja pari seinääkin pitäisi vielä maalata ja yhdestä irrottaa tapetti, jne. Harmillisesti olen kuitenkin kaikkein virkeimmilläni juuri näinä aamuyön tunteina jolloin pitäisi kumminkin antaa miehen nukkua että jaksaa töissä, ja sitten kun tuo lähtee töihin olenkin jo valvoskelun jäljiltä aivan poikki. Jaksan ehkä pari hommaa tehdä aamupäivällä, ja sitten iltapäivällä nukun taas tuntikausien päikkärit niin että on seuraavankin yön unet varmuudella saatu pilattua. :rolleyes:
 
Mulla arki menee kotosalla 3.vee esikoisen kanssa. Mies lähtee aamulla töihin. Aamutoimien jälkeen käydään pojan kanssa ulkona.
Sen jälkeen sisälle ruuanlaittoon. Ruokailun jälkeen pojan kanssa päikkäreille. Joskus en nuku pojan seurana päikkäreitä, vaan teen kaikenlaisia askareita pikkuhiljaa kotona tai sitten löhöän sohvalla ja katon boxilta/Areenasta sarjoja.
Pojan hetättyä voidaan käydä uudestaan ulkona tai asioilla.
Sitten onkin taas ruualaittoa ja odotan miehen töistä palaamista.
Miehen tultua kotiin voin lähteä itsekseen ulos lenkille.
Illat menee kotosalla pieniä juttuja tehdessä tai yhdessä miehen kanssa vietetään aikaa, jos poika on saatu jo omaan huoneeseen nukkumaan.

Ma ja ke vien pojan iltapäiväkerhoon. Silloin saan viettää omaa aikaa esim. shoppaillen ja tavata kavereita. Ke aamusta ollaan käyty pojan kanssa myös seurakunnan perhekerhossa.
Eli aika tavanomaista arkea tulee vietettyä pojan kanssa. Välillä toki lähdetään kotoa kaupungille jne.
Alkuun kotona olo rassasi ja kaipasin työkavereita. Nyt on ihanaa, kun saa aamut aloittaa rauhassa lukien lehteä sekä edetä päivän aikana asioiden suhteen omaan tahtiin. :)
 
Mie aattelin olla nukkumatta tänään päikkäreitä.. Aamupalan jälkeen rupeen askartelemaan joulukortit valmiiksi ja sit jos jää aikaa niin aion pelata kunnes on aika lähteä neuvolaan. :)
 
Mun päivät menee ihan hirveellä vauhdilla vaikka yleensä heräänkin miehen kanssa samaan aikaan (6.30) kun en voi kivuiltani nukkua pidempään.

Töihin ei ole yhtään ikävä. Ei siis tippaakaan. Ajattelin että kaipaisin edes sitä sosiaalista puolta ja työkavereita, mutta ehei. Toistaiseksi olen ollut erittäin tyytyväinen kotona.

Ensimmäiset pari viikkoa mammalomasta lounastelin varmaan päivittäin kavereiden kanssa. Onnistuin petaamaan asiani varsin mukavasti mammalomaa ajatellen, eli muutimme kesällä ja nyt meillä on ihana koti loistavalla sijainnilla. Kavereita ja perhettä asuu lähellä ja kulkuyhteydet tosi hyvät eli pääsen myös keskustaan tapaamaan kavereita. Lisäksi ranta ja lenkkimaastot ihan vieressä joten vauvan kanssa päästään sitten ulkoilemaan helposti ilman autoakin. Ja kaikki palvelut kävelymatkan päässä.

Nyt olen onneksi vihdoin saanut varsin mallikkaasti hoidettua myös asioita järjestykseen tulevaa vauvaa ajatellen. Eilen esim pistin pyykkikoneellisen vauvan vaatteita pyörimään ja söin rauhassa hyvän aamupalan. Lueskelin päivän lehden ja kävin läpi kasan omia vaatteitani ja pakkasin ne vietäväksi Uffille. Sitten lähdin kaverin kanssa lounaalle. Lounaan jälkeen nukuin päiväunet, siivosin keittiön, paketoin kummipojan lahjan ja lähdin kaverin luokse sitä viemään. Siellä vierähti useampi tunti ja sitten päivä olikin jo melkein pulkassa. Illalla vielä miehen kanssa katsottiin uutisia ja mentiin nukkumaan.

Liitoskivut häiritsevät kyllä todella ikävästi päiväohjelmaa, pitää tarkkaan miettiä mitä jaksaa tehdä. Esim kävelyllä en voi enää käydä ja bussilla tai muulla julkisella kulkuneuvolla on päästävä kaikkialle. Mutta minullakin hajoaa pää jos joudun olemaan neljän seinän sisällä koko päivän tai pari putkeen, joten siksi järjestän aina jotain ohjelmaa ja kivuista huolimatta käyn asioilla ja lounailla jne. Illalla sitten mies polo joutuu hieromaan kipeitä jalkojani ja selkääni että nukkumisesta tulee edes jotain.

Viikonloppuna olisi tarkoitus viettää parisuhdeaikaa (ehkä viimeinen vkl kahdestaan!), leipoa ja tehdä viimeiset valmistelut kotona vauvaa varten. Ensi viikolla olisi hirveästi ohjelmaa, kuten yhdet pikkujoulut, yksi harrastusmeno, parit lounastreffit ja työkavereiden kanssa illanvietto sovittuna. Katsotaan mihin kaikkiin pääsen :grin.
 
Minä saan mukavasti päivät kulumaan, kun tekee aina jotain pientä päivän aikana. Järjestelen kaappeja, ompelen, siivoilen, käyn jossain kaupassa, teen ruokaa, makaan sohvalla, käyn juoksuttamassa koiria metsässä. Mitään rutiineja ei oo, nukun pitkään tai pitkät päikkärit, teen pari hommaa aina miehen työpäivän aikana, silti tuntuu että päivät menee nopeasti. Työelämän jälkeen on niin kova kaaos kaapeissa ja nurkissa, että nyt on kiva laitella paikkoja järjestykseen kun on energiaa.
Rahaa on kyllä säästyny, kun ei tuu kuljettua enää nin paljoa kylillä. Välillä oon koko päivän yöpuvussa ja oon varmaan välttynyt selkäkivuilta kun makoilen niin paljon :D
 
Mul ei tuu kyl aika pitkäksi :P kun lapset on koulussa, siivoan, laitan päivällisen, käyn ruokaostoksilla... Ja nukun jos ehdin. Illat menee lasten kanssa touhutessa... :)

Tänään nousi lapset innolla sängystä kun huusin "joulukuun eka!" Eli pääsivät joulukalentereiden kimppuun :P
 
Mulla kans tuntuu, että on enemmänkin ajasta puutetta kuin tylsää! Ystäviä on tullut nähtyä paljon, joko kaupungilla tai olen kutsunut kylään. On ollut pikkujouluja, teatteria (tänään vielä viimeiset liput käyttöön!), pyykkikone ja tiskikone on ollut ahkerassa käytössä. Nettikauppoihinkin on uponnut jonkin verran rahaa, kun on vauvalle ja itselle tehnyt hankintoja. Eilen tein perunalaatikot ja tänään olisi tarkoitus tehdä lanttulaatikot jouluksi. Joulukortit tekeytyy siinä sivussa. Jos vaan aikaa on, niin olen käynyt kävelylenkeillä päivällä. Eilenkin oli niin ihana ilma, että nautin kyllä täysin! Illat menee miehen kanssa touhutessa ja yhteisestä ajasta nauttiessa. Toki mulla vaikuttaa paljon se, että ei juuri ole vaivoja, joten jaksaa ja pystyy tekemään. Siivottavaa ja järjesteltävää olis vielä kasapäin, jotta saatais yksi romuhuone tyhjäksi, mutta en jaksa sitä tehdä kuin vähän kerrallaan...

Mun unirytmi oli useamman päivän kolmelta/neljältä ylös ja pari tuntia valvomista ja torkahtelua aamuyöstä. Nyt oon nukkunut 5-6 saakka ja vielä senkin jälkeen nukahtanut. Tankanneeko kroppa nyt lepoa? Päivisin jonkin verran väsy, mutta en osaa esim. päikkäreitä nukkua.
 
Minäkin oon esikoisen, 1v10kk, kanssa kotona. Päivät siis lapsiperhearkea, pari kertaa viikossa avoin kerho ja lisäksi muskari ja uinti. Lapsi rytmittää tietenkin päivää, syömiset ja päiväunet yritän pitää mahdollisimman samaan aikaan kuitenkin.
Mulla on tosi kipeitä liitos- ja mitäkaikkialie-kipuja, kun kävelen, joten valitettavasti lenkille en ole päässyt ja puistohommatkin on aika taaperrusta. Lisäksi oon tosi väsynyt, joten kaikenlainen puuhastelu, jota ehti ensimmäisen raskauden lopussa tekemään, on kyllä jäänyt. Nukun ja lepäilen itsekin päivällä sen ajan, minkä esikoinen on päiväunilla.
Eilen juuri rupesin tonkimaan vauvalle pieniä vaatteita ja totesin, että oon vissiin antanut ne eteenpäin yhdelle kaverille. Sieltähän niitä löytyikin, pitäis viikonloppuna mennä hakemaan. Kyllä tää tokan odotus on ihan erilaista, menee ns. vähän vasurilla, mutta menköön. :D
 
Tyttö ei oo oireillut enää onneksi. Nyt kyl lämmitti rohkeasti itselleen atrian mikropizzan aamupalaksi. Jos pakki ton kestää niin huomenna kouluun :D

Mä aloin yökkäämällä aamun. Tosin lähinnä sellaista raskauspahoinvointi yökkäilyä. Tässä kahvia ja kaurapuikulaa ja toivotaan että jäi yökit siihen aamuiseen. Tosin vedin vitamiinit tyhjään masuun mehun kans.
 
Pitäisköhän itekin askarrella kortteja ja leipoa joulutorttuja! Eilen ja tänään on ollut muuten yllättävän pirteä olo mutta nivuskipu kyllä ihan tehokkaasti hidastaa menoa.
Tuli muuten Caarinan viestistä mieleen että olen unohtanut syödä vitamiineja jo kahden viikon ajan :oops:
 
Täällä levollinen fiilis ❤ nähtiin taas aamulla pojan hoitajaa ja hänen lastaan jotka tulevat meille synnytyksen ajaksi. Oli tosi mukavaa ja vaikka nyt ollaankin sovittu hoitomahdollisuus vasta ensi viikolta niin hän sanoi että mikäli synnytys nyt alkaisikin vkl niin hän yrittää järkätä menot niin että pääsee apuun kuitenkin. Tuli niin lämmin fiilis :) ja nauran itselleni että miksi tätä asiaa nyt stressailen näin. Esikoinen kun nyt kiukkuillut mulle viime päivinä ja toki stressaan myös sitä miten esikko suhtautuu hoitajaan kun en ole paikalla. Hoitaja kuitenkin ammattilainen ja tiesi kaikki äksyhepulit joita vastaan voi tulla ja hänestä huokui niin rauhallinen olemus jälleen kerran että tarttui minuunkin :grin Kunpa tonttu nyt pysyisi mahassa tonne sunnuntaille asti ainakin, en halua pilata hoitajan pikkujouluja:grin
 
Siivosin vahingossa keittiön kaapit... Etsin puuroriisiä kun ajattelin laittaa uunipuuron. No kaapit tuli siistiksi ja riisi oli loppu. Ja nii väsähdin minäkin. Otin tunnin nokoset vaikka tyttö vastusti. Pelasi mun kännykällä odottessa :P pakko oli nousta. Nyt koitan litkiä batteryä jos piristyisi. Tyttö lähti ulos lupasin lähteä hänen kanssaan. Onkin -10, aurinko paistaa ja yöllä tullut lunta noin 10cm.
 
Muokattu viimeksi:
Onpas siellä Caarina pakkasta! Meillä näyttää -3 nyt :eek: Asutaan tosin niin korkealla mäellä, että yleensä kun tästä lähtee johonkin ajelemaan, muutaman kilometrin päässä on jo useampi aste enemmän.
 
Osa koirista on maailmalla ja viimeinen miehen mukana töissä... kotona on ihan tyhjää. Ja koirat tulee takas vasta sunnuntaina ja mies on töissä koko viikonlopun. Tulee pitkä ja tylsä viikonloppu :sad001 lauantaina olisi joulumarkkinat mutta en mä yksin haluais lähteä...
 
mä kun mietin miehelle et oma unirytmi on vähän sekava, kun meen myöhään nukkumaan, et pitäiskö yrittää muuttaa, niin todettiin et kannattaa nauttia nyt tästäkin kun vielä voi. Sit kun vauva syntyy niin jokaisen unirytmi menee kuitenkin ihan sekaisin.
 
Takaisin
Top