Helmikuun höpinät :)

Mites teillä on muodostunut päivärytmiksi? Kyselen, kun en tiedä miten saisin 11vk pojan olemaan hereillä vauvajumpassa 11:45-12:30 tai tarvitseeko noin pientä edes saada sitten..alkaa aina itkeä vartin jälkeen, yleensä rauhoittuu vasta kun nukahtaa..

Viime päivinä mennyt jokseenkin näin

21:30-5 yöunet ja imetys
5:30-7:30 unet ja taas imetys
sitten nukkuu n.9-10 asti.
vaipanvaihto,pesut ja imetys
sitten saattaa torkahtaa vähäksi aikaa
sitten vaihtelevasti nukkuu päikkärit n.2-3h 12-15 aikaan.
Iltaisin saattaa nukkua vielä tunnin unet jossain vaiheessa..


 
Mä en usko, että näin pienillä vielä tulee sellaista tarkkaa rytmiä. Ainakaan päivisin. Sen pitäis tulla sitten 4 kkn iässä. Ihan normaalia, että vaihtelee.

Meillä ainakin vaihtelee sen mukaan, moneltako vauva aamulla herää. yleensä näin:

7.30 herätys ja imetys + hoito

8.30-9.15 pikku unet sängyssä

sitten ruokaa, leikkiä ja hoitoa kunnes taas

11. - 13.00 pitkät unet

sitten taas ruokaa leikkiä ja hoitoa

15.-16.00 unet

sitten iltaan asti touhutaan ja 19.30 yöunille

Mutta ajat vaihtelee, samat asiat aina eri aikoihin...
 
Muistankohan enää kenelle piti mitäkin kommentoida emoticon . Taruselle hirmusesti tsemppiä Leevin leikkauksen jälkeiseen elämään. Uskomattomia nuo kipu jutut, kun niihin ei saa kunnolla kipulääkettä. Toisaalta, vauvat tosiaan näyttävät kun sattuu, joten ainakin tietää, milloin sitä sattuu ja milloin ei!

Meillä muuten tuo päivärytmi on vakiintunut aika samanlaiseksi eli: aamulla herätään klo: 8.30 ja siitä sitten aamutoimille ja syömään.
klo: 11 kunnon tankkaus ja ulos nukkumaan 2-3h
klo: 15 kunnon tankkaus ja pienet unet noin klo: 16-17.00
Klo: 18.00 iltatoimet ja yöunille klo: 19.00 (esikoinen menee samaan aikaan)
Ensimmäinen yösyöttä klo: 01.00, toinen klo. 04.00 ja sitten klo: 07.00 aamusyöttö. Näin menty nyt sitten viimeinen kuukausi.

Meillä Aleksi löysi nyt kätensä ja alkoi heti tarttumaan leluihin! Huimaa kehitystä, kun vertaa tuohon esikoiseen. Mitä tulee kehityksen avustamiseen, niin itse en siihen hirveesti usko. Esikoisestä mä itse harrastin hurjasti liikuntaa raskausaikana (sanotaan, että se kehittää vauvan motoriikkaa). Samoin tehtiin vauvajumppaa ym, mutta silti hän on aina ollut hidas oppimaan liikkeitä (kääntymään oppi vasta 7kk:n ikäisenä, kävelemään 1v 5kk) ja voin vakuuttaa, että tällä hetkellä mennään ihan siinä missä muutkin, eli touhua riittää!
Meillä esikoisella on aina ollut kova temperamentti ja hänellä olikin affektikohtauksia (tajuttomuuskohtauksia) 1-2 vuoden ikäisenä. Luultiin jo, että niistä päästiin, mutta tänään hänellä tuli taas tällainen tajuttomuuskohtaus. Valahti lattialle tajuttomana, mutta onneksi meni nopeesti ohi. Mietityttää vain, kun ne oli poissa 1,5 vuotta ja taas alkoi uudestaan.

Meillä mies osallistuu vauvan että esikoisen hoitoon tosi hyvin. Tosin ei ole hirveesti vaihoehtoja, koska mä vaadin omaa aikaa myös ja kun vauvaa syöttää  niin toisen on pakko hoidella esikoisen pesut ja nukutukset.

Meillä Aleksi on nukahtanut omaan sänkyyn koko tämän huiman 2kk. En ole edes ajatellut asiaa erikseen. Ollaan vain laitettu väsyneenä omaan sänkyyn ja sinen on nukahtanut.

Tällaista tänne.
 
jaa taas poistin pitkän viestin, ärsyttävää!

kyseltiin nukutetaanko omaan sänkyyn. Aloin nukuttaa Jesseä 2vk sitten omaan huoneeseen ja omaan sänkyyn. Tämän jälkeen en ole heräillyt joka ähinään yms ja Jesse on nukkunut yli 7h putkeen! :) meillä meni pari iltaa itkiessä, kun laitoin sänkyyn. Pidin vain kättä selällä ja hyssyttelin. Luin ettei saa nostaa syliin tai itkurumba alkaa uudestaan. Nyt saattaa jäädä silmät auki vuoteeseen mutta nukahtaa noin vartissa :)
 
Heippa pitkästä aikaa! ..tää foorumi aiheuttaa mulle välillä ihan järkyttävän ahdistuksen, ni on jäänyt jotenkin hieman vähemmälle täällä käynti. Sitä vaan joka kerta täällä käydessä tuntee ittensä superisti huonommaksi kaikessa.. te vaan tunnutte olevan niin ihania ja täydellisiä pikkusillenne ♥

Meidän poitsu sai eilen vihdoin nimen.. pikkusesta tuli Miro Jooa Tapio :) ..ristäisistä selvittiin loppujen lopuksi kunnialla, vaikka yksi kummeista myöhästyi reilun tunnin (onneksi papilla ei ollut kiire minnekään ja hän halusi kummin odottaa).. pikkumies pisti myös huutaen lähestulkoon koko toimituksen ajan. Tulee kuulemma vanhan kansan mukaan hyvä laulaja jos huutaa omissa kastajaisissaan - saas nähdä :D

Tarusen pojalle kovasti toipumisia ja äiteelle voimia myös! ♥

Synnytyksestä sen verran, että se on varmasti ainoa asia tässä vauvarumbassa joka oli musta aivan ihana kokemus! Mulla meni kaikki melkein oppikirjojen mukaan ja kivunlievitykset osu ihan nappiin.. :) Muistelen sitä oikein hyvillä mielillä.

Tosta tuli mieleen, et kuinka ootte fyysisesti toipunut? ..onks kellään ns. jääny mitään "taisteluvammoja"? :D ..mä toivuin muuten ihan täydellisesti tosi nopeesti synnytyksestä ja heti seuraavana aamuna jo istuinkin, mutta jotain häikkää tonne alakertaan on silti jäänyt. Varotan noloista selostuksista, mut eikös tää paikka oo sitä varten että näistäkin asioista joista yleensä vaietaan voi täällä puhua? :D ..eli siis tietyssä asennossa esim. jalat ristissä istuen tai pissatessa kun jalat on vähän levällään, ni tosta jostakin klitoriksen kohdalta särkee tuolta sisältä melko suurelta alueelta.. (samoin kiihottuminen ennen aikuisten leikkejä saattaa pistää särkemään, muttei kuitenkaan itse leikeissä satu) vähän kun joku kiristäis tuolla. Helpottaa sit heti kun painaa kädellä ja laittaa jalat "kiinni". Tosi ärsyttävää, eikä jälkitarkastuksessakaan lääkäri ottanu sitä mitenkään tosissaan.. mitään kummallista ei näkynyt, ni ei mua voi ilmeisesti sattuakaan. :< kellään mitään saman tyylistä edes?
 
satu - Mulle ei oo jäänyt mitään "jälkivaivoja"... Pitäiskö sun käydä näyttämässä lääkärille?

Ja kiitti kaikille noista omaan sänkyyn nukuttamis -vinkeistä. Me aloitetaan "koulutus" torstaina. Huomenna lähdetään Tukholmaan risteilylle :). Ensimmäinen ulkomaan matka =D. Tänään yritettiin päiväunille nukuttaa sänkyyn, mutta ei sitten onnistunut. Poika nukahtikin sinne pari kertaa, mutta säpsähti sitten hereille. Ja sen jälkeen alkoi aivan karmea paniikkihuuto :(. Sydän ei kestä sellaista... Mutta kyllä se ois hyvä, jos ei tarttis tätä jokailtaista nukutusrumbaa käydä läpi enää pitkään.
 
Pitääpi varmaan käydä jossain vaiheessa näytillä jos ei tää helpota.

Meillä oli alkuun kanssa toi omaan sänkyyn nukahtaminen melko vaikeeta. Ekat viikot kun nukku kärryissä tossa meidän sängyn vieressä, ennenku siirrettiin pinnis siihen ni oli vähän totuttamista "isompaan" sänkyyn. Ehkä joku viikko meni niin, että vaikka kuinka väsyneenä pisti nukkumaan ni heräili vähän ajan päästä sängystä ja alko huutamaan.. tuttia sai käydä laittamassa viiden minuutin välein tunnin tai jopa kahden ajan ennenku nukahti. En kuitenkaan ikinä nostanu syliin vaan lohduttelin niin että vauva oli sängyssä ja melko nopeesti kyl sit oppi nukahtamaan sinne itsekseen ja rauhassa. Nykyään iltasin vaan iltapesujen ja syöntien jälkeen törkätään sänkyyn.. saattaa jäädä hetkeks sinne katteleen, mutta nukahtaa sitte ittekseen lopulta :)
 
Heissan kaikki!

Me ollaan tänään menossa poikien ns.jälkitarkistukseen, neuvolatäti oikein huolella on onnistunu säheltää ja unohti sen kokonaan...no kai se on parempi myöhään kun ei millonkaan...

On ollu tääl puhetta ett kuinka miehet osallistuu vauvan hoitoon...no meillä vähän vaihtelevasti. Pojat vaan ruvennu vaatimaan mua laittamaan ne nukkumaan, jos isi yrittää sen tehdä niin ne saa totaalisia raivareita. eihän se tuntuis kivalta jos omat lapset noin huutais.

Meillä on nyt tullu pientä kinaa miehen lapsen (edellisestä avioliitosta) hoidosta lauantaisin jos mieheni on töissä(tyttär on 3v.) Mieheni kyllä ymmärtää etten jaksa hoitaa kaikkia kolmea kerralla, mutta miehen sukulaiset on alkanu kritisoida... pahotin aika pahasti mieleni asiasta. Kun totuushan on se että pojat vie mun ajan lähes täysin eli tämä 3v. joutuis kattelemaan piirrettyjä 10 tuntia kun minun aika ei riitä...no onneks oon jo niin vanha että osaan puollustaa itteäni enkä tee niinkuin muut haluavat vaan teen niinkuin minusta tuntuu että jaksan...

kyl mun piti jotain muutakin kirjotella ja kommentoida...mutt kun en muista ett mitä ;)...mut palailen asiaan kun muistan taas...

 
Satu ihana nimi teidän pojalla! Mietin itse myös samoja :) Meille tuli sitten Jesse Oliver..olisko tosiaan ollut tolla Jamie Oliverin keittokirjalla alitajuntaan jotain vaikutusta, kun se on koko ajan näkyvillä tossa keittiössä :D

Onko Satu sulla helpottanut elämä pikkuisen kanssa? Ja olet varmasti hänelle hyvä äiti! Jokainen miettii varmasti välillä onko tarpeeksi hyvä. Nytkin J on sitterissä ja mietin et pitäskö mun jotenkin viihdyttää häntä...Mut enhän mä voisi tehdä mitään jos koko ajan olen kiinni toisessa. Siksi käydään vauvajumpassa ja muskarissa, niin tulee varmasti jotain äksöniä vauvalle, no jokakerta itkenyt väsymystä kun niin pieni vielä, et se siitä sit...

Mulla ei jäänyt "vammoja" mut tuntui et palauduin täydellisesti vasta pari kuukautta synnytyksen jälkeen. Sitä ennen tuntui tikeistä vielä jotain möykkyjä vaik sisällä kaikki ok.

Jesse nyt 11vk ja olen alkanut harrastamaan taas yhtä kovaa kuin ennen raskautta. Tätä ennen tein tosi kevyesti vaan. Kävelyä ja kevyesti salilla yms.
 
ihan ekaksi pitää kommentoida satulle : oon monesti miettiny et kuin osaan "kivun" alapäässä kuvailla mutta sä teit sen nyt mun puolesta :D eli prikulleen noin on mullaki. jälkitarkastuksessa lääkäri ei sitä muuten kommentoinu kuin et "niin vähän aikaa on vasta kulunu synnytyksestä". eli ymmärsin, et pitäs ajan kanssa hävitä seki vaiva. tiiän toisenki vasta synnyttäneen jolla on tämä sama vika.. :O tuo on tosiaan ainut mikä on synnytyksestä jääny haittaamaan.


Meillä ei oo vieläkään päivärytmi niin, et voisin tarkkoja kellonaikoja laittaa millon B herää,syö tai nukkuu... Mutta iltaunille on nyt menty useampana iltana klo 23. Sitte hän saattaa nukkua jopa 7h ennen kuin herää syömään. Sit on näitä 3h välein herätys öitä välissä.
Mut sen oon pistäny merkille, et kun B herää yöunilta ja ollaan syöty ja vaippa vaihettu ja aamupesut tehty niin B jaksaa olla hereillä about 1,5-2 h ja alkaa sit jo päiväunille. Nukkuuki sit ehkä tunnin verran ja herää.. Päivästä nukkuu huomattavasti enempi ja iltapäivästä ehkä vähän virkumpana. Mutta mulle kelpaa tällänen rytmi varsin hyvin ! Ihanaa ku ei tartte enää öitä valvoa...

Benjamin on nyt nukkunu pinnasängyssä vähän enempi mitä ennen. Äitiyskoppa otettu pois käytöstä jonku aikaa sitte ku alko käyä pieneksi. Ihan hyvin on nukkunu isossaki sängyssä. Välillä kitisee yöllä siihen malliin ettei rauhotu nukkumaan niin oon nostanu sit viereen ja siihen on sitte heti nukahtanu. Eipä sitä siitä sitte enää raski siirtää omaan sänkyyn :)

Vielä ei Benjamin käänny, mutta välillä vänkää kovasti sivulle. Lelut ja kuvat kiinnostaa entistä enempi. Mutta mulle sanottiin, et ei vielä missään nimessä tarvi olla huolestunu jos vauva ei käänny vatsalleen, jotkut vauvat 5kk iässä saattaa vasta kääntyä. Tai niinku Miimin poika 7kk iässä. Tämä on todellaki yksilöllistä. Yhden tuttavan vauva on nyt 3kk ja on kääntyilly jo parisen viikkoa ja ensimmäinen hammas on puhennu !! :D

Miehen osallistumisesta vauvan hoitoon, niin hmm... meillä se on ehkä vähentyny.. :/ Toivon kovasti, että ei hoitaminen lopaha kokonaan. Kyllä isänki tarttee tehä aamupesut sillon kun voi (meillä viikonloppusin) ja vaihtaa vaippaa vaikka äiti oiski kotona, eikö?? Oon huomannu, et B itkeskelee enempi isän sylissä mitä mun.. :( onko muilla tätä?

Oottako huomannu muut, että vauva ei enään niinkään viihy sylissä "vauva asennossa" eli ihan maaten, vaan täytyy saada katella ympärille mitä tapahtuu ja pysty asennossa. ? Heti alkaa kitinä jos pitää päiväs aikaan sylissä niin ettei näe joka suuntaan :D
 
Meillä päivärytmi on melkolailla sama "arkipäivinä", mut jos päivään tulee jotain muutoksia esim. en laitakaan aamupäivällä nukkumaan ulos, muuttuu heti loppupäivän rytmi.
Mäkin yritän opettaa poikaa vähitellen omaan sänkyyn. On nukkunut aikalailla äipän kyljessä tähän asti. Mio on oppinut nyt vihdoin syömään tuttia ja se helpottaa iltoja ja nukahtamisia tosi paljon! Eilen sammahti sitteriinkin tutti suussa :). Mio nukahtaa kyllä omaan sänkyyn, mutta herää viimeistään kahden tunnin kuluttua. On sitten tullut otettua siinä vaiheessa viereen ja syömään ja siihen on jäänyt...Jos taas otan heti aluksi viereen nukkumaan, nukkuu 4-5 tuntia. Pitäisi varmaan antaa olla omassa pedissä, kun ei oikeasti ole nälkäinen. Noh, opetus vasta aluillaan. Tuo tutti on auttanut myös siihen, ettei Mio oo niin kiinni äipässä...Oli yhden päivän hoidossa mummilla ja oli mennyt hienosti. Siitä rohkaistuneena uskaltauduin viikonloppuna iltarientoihin, isi olikin saanut pojan nukahtamaan hyvin :) 
Mulla on tuota samaa kipua kuin sadulla ja melelalla. Sairaalassa kätilö varoitteli tuon tyyppisestä tuntemuksesta. Sanoi, että arpi voi kiristää ihan kuukausia, vaikka muuten olisi kunnossa. Mulla arpi aristaa seksinkin aikana joissain asennoissa, onneksi enää vähemmän.
Onko teillä kokemusta Mirenasta? Mulle laitetaan parin viikon päästä. E-pillerit ei oikein sovi, mitenkähän tuon kierukan kanssa käy.
 
Melela ihan hassua kun meillä just jo monta viikkoa sitten huomattiin, että tuo "vauva-asento" on ihan out! Mitä pystymmässä Siltsua jaksaa pitää niin sen paremmin viihtyy, nykyään ollaankin enemmän joko puuma oksalla -asennossa tai kippuralla kasvot menosuuntaan. 

Satu` samoja tuntemuksia on mullakin tuolla alakerrassa, kyykkääminen ja istuminen lattialla jalat haarallaan vihloo häpyluuliitokseen, ja varsinkin reippaalla kävelylenkillä tuntuu! Seksistä ei paljo voi nauttia kun tekee kipeää...jälkitarkastuksessa lääkäri totes että kudokset on vielä sen verran pehmeät, että voi tuntua ikävältä. Pitää vaan muistaa jumpata noita lantionpohjalihaksia ahkeraan!

Msj onpa kelju tilanne, pitäishän muiden nyt tajuta että sulla on ihan tarpeeksi hommaa kahden omasi kanssa. Toivottavasti aiheesta ei tule ihan hirveetä kitkaa tiedän välille.

Vaan voi että on ihana ilma! Käytiin taas parin tunnin lenkki vaunuilemassa ja istuin vielä terassilla auringossa kuivattelemassa hikeä. Voi kun olis paljon tämmösiä päiviä! Ja ihan kohta on taas kevät!

 
Satu` täälläkin samanlaisia tuntemuksia alapäässä, kai siis ihan normi toimintaa. Eihän siitä synnytyksestä tavallaan ees kauaa ole, joten ite en oo ainakaan kovin huolissani ollut. Koville joutui paikat. :D Mutta välillä joo aika ärsyttävää, mutta onneks helpottaa erinäisin keinoin :)

Melela meidän Amelia ei oo tykännyt olla "vauva-asennossa" varmaan puoleentoista kuukauteen :D pitää olla melkein istuvassa asennossa että tytsy on tyytyväinen.

Hitto kun en nyt muista taas mitä piti kellekkin sanoo.. Palaillaan joskus asiaan :D Nyt syömään!
 
Vauva asennosta: ei oo kelvannu meillä enää pitkään aikaan, paitsi kun poitsu yliväsynyt niin välillä saan sen nukahtamaan keinuttelemalla sylissä.

Päivärytmistä: Ei ole meillä semmosta, mutta oma vikahan se on kun ei mullakaan koskaan mitään päivärytmiä oo ollu. Aamulla noustaan jos pitää johki lähtee, muuten nukutaan puolillepäivin.

Synnytyksen jälkeiset: Tuota, mulla on semmonen vaiva, että petipuuhissa tuntuu joka kerta kuin oisi "eka kerta". Kiristää, sattuu kun paikat ei veny, kortsun kanssa ihan kamalaa.

Nukkumisesta: Yöunet on vaihtelevat, mutta n. 9h yhdellä syötöllä yleensä, sitten hetki hereillä ja vielä parin tunnin nokoset. Välillä nukkuu omassa sängyssä, yleensä, ainakin aamusyötön jälkeen, mun vieressä.

Msj: Kurjaa tuo tommonen tilanne. Onneks niinku sanoit osaat pistää kovaa kovaa vastaan etkä taivu sukulaisten kiusaamisen edessä.

Miehestä: Osallistuu kyllä, kun pyydän. Tekee tosin aika paljon töitä nyt että sen takia en viitsi "kiusata". Hoitaa kuitenkin ihan mielellään poikaa jos lähen ite päiväks esim kavereita kattomaan tai illanviettoon.

Hampaista: Meidän pieni raukka tekee ensimmäistä hammasta! Luulin varmaan parin viikon ajan että sillä on koko ajan nälkä, mutta hammashan se on vaivannut. Nyrkit suussa, kuola valuu, puree alahuulta ja kieltä, yrittää lussuttaa kaikkea mikä kohdalle osuu, kitisee "ilman syytä".

Olikohan vielä jotain...
 
"Kiva" kuulla että muillakin samaa vaivaa.. eli suhtkoht normaalia ehkä siis. Toivotaan et menee aikanaa pois, on meinaan tosi inhottavaa :)

Kisu2: kyllä tää elämä tästä on melkosesti helpottanu.. tai tässä on kyllä oppinu jo pikku hiljaa nauttimaankin joistain hetkistä pienen kanssa. Varsinkin kun ollaan koko perhe koolla, ni kaikki tuntuu ihan hyvältä.. mut miehen tehdessä pitkiä päiviä ja putkia töissä niin kotona olo vauvan kanssa kyllä suoraan sanottuna välillä v*tuttaa niin rankasti.. mitään ei huvita tehdä, eikä minnekään huvita lähteä. Välillä menee päivät täällä vauvan kanssa kilpaa poratessa :D ..mutta kyllä siis pääsääntösesti täällä ollaan ihan ok. Mä vaan niin odotan että tulee kevät ja kesä.. tää talvi nostaa tätä ketutuskäyrää muutenkin.. ja kesällä ehkä toi kulkeminenkin Miron kanssa on vähän helpompaa kun ollaan vähän kasvettu isommaks :)
 
Oh hoh olettepas te olleet ahkeria kirjoittajia, päivään ku ei tsekkaa sivustoa niin johan on tekstiä :D

Satu' ei kannata ahdistua muiden kirjoituksista. Itekin huomasin, että tunnen välillä pistoksia, että miksen mä tee noin ja noin, mutta olen kuitenkin todennu, että mun tapa kasvattaa omaa lastani, on paras tapa meille. Jokaisella on niin omat tapansa ja varmasti ne on parhaita tapoja jokaiselle. Ite ainakin toisaalta toivoisin, että osaisin nukuttaa pikkuisen omaan sänkyynsä, mutta en vaan millään vielä raaski ja toisaalta olen niin laiskakin :D On vaan niin älyttömän helppoa, ku pikkumies nukkuu viekussa, niin kun sen tulee nälkä, niin käännyn vaan kylelle ja imetys onnistuu siin. Ei tarvi ees kunnolla herätä... Tai ainakin nukahtaminen uudelleen on helpompaa. 

Itelleni ei jääny vaivoja synnytyksestä, mutta tuntuu, että hyvin ompelivat, kun kireämmät on paikat :D Elikkäs ei valittamista, päinvastoin, tuntuu vain paremmalta :)

Ois muute kiva jos joku tietäis noista vauvojen herkkyyskausista, niin laittais niitä :) Itse kun oisin kiinnostunu, mitä kaikkee kannattais "harjoittaa" tässä seuraavan parin vuoden aikana. :)
 

Nopea pyörähdys täälä...neiti tod näk herää ihan just... 

Meille on tullut ongelma, iso ongelma... Tai en mä tiä mikskä sitä sanois mutta siis vauva ei mee enää ollenkaan nukkuun ilman hirveetä huutoo.. :( Päiväunet ja yöunet, kaikki mennään huudon kanssa. On tosi raskasta ja onnetonta kun toinen vaan huutaa pää punaisena niin että meinaa ihan tukehtua lopulta :( Ei huoli tuttia, ei auta kantaminen, ei eri asennot, ei mikään..... :(  

Yritä ny siinä sitten viä omaan sänkyyn laittaa... ei tuu mitään... Illalla nukahtaa vain tissille ja sitä mieluusti välttäisin.. :( 

Piti kommentoida ties mitä juttuja mutta ehkä myöhemmin..

 
iines* onpa kurjaa :( mikähän tuohon auttais...

Meillä meinasi parina iltana olla samaa ongelmaa, mutta sitten tajusin että se johtui siitä, että Siltsu oli aivan liian väsyny ja kaiken lisäksi maha oli liian täynnä. No imetin sitten klo 19 maissa ja annoin ottaa pikku torkut, niin klo 21 yöunille mennessä oli ihan eri meininki. 

Muuten tuo miedän päivärytmi alkaa olla aika vakiintunu. Silja heräilee klo 8 maissa ja saattaa ottaa pikku torkut klo 9-10. Sit seurustellaan kunnes puoliltapäivin mennään tissiltä päikkäreille (vaunulenkille tai huonolla kelillä kuistille). Herätys ja imetys klo 15 ja siitä eteenpäin ei sit olekaan mitään aikatauluja vaan seurustellaan, imetellään parin tunnin välein, torkutaan 15min unia väliin jne...kunnes klo 21 iltasyöttö ja yöunille. Siltsu on nukkunu nyt melkein joka yö 5-6 tunnin pätkän ennen ekaa yösyöttöä ja sit nukkuu taas aamuun asti paitsi viime yönä nukkui 8 tuntia! Saas nähdä onko pysyvä muutos vai hetken hairahdus :) Vaan olipa ihana nukkua itekin pitkät unet.

Mitäs muuta...niin huomenna pitää soittaa vauvamuskariin kun lehdessä oli että olis vielä vapaita paikkoja. Raskausaikana soittelin paljon pianoa ja tuossa aamusella kun pimputtelin Siltsulle niin ihanasti kuunteli :) mahtoikohan tunnistaa tuttuja sävelmiä?
 
Huh, Iines, kyllä kuulostaa kurjalle. Kyllä nuo vauvat voivat välillä olla vaikeasti luettavissa. Meillä onneks ei oo toi nukkuminen ongelma tai paremminkin tukkumaan meno, mutta mä en välillä oikein tiedä koska tuo Aleksi on väsynyt. Yleensä hän kyllä raivoaa rinnalla eikä ruoka maistu, niin silloin tajuun, että jaahas, taitaa poika olla väsynyt :).

Meillä esikoinen sairastaa nyt oikein kunnolla. Kuumetta 39 jo neljättä päivää. Huomenna pitäis lähteä taas Mehiläiseen korvia katsomaan, jos vaikka siellä olis tulehdusta. Onneks on vakuutus, jos vaikka uusi putkitus on edessä. Toivottavasti Aleksi ei tuu kuumeeseen.

Onks teistä joku jättänyt sen pneumakokkirokotteen ottamatta? Mä oon vakaasti harkinnut tätä vaihtoehtoa. Tuntuu jotenkin hurjalle, että se suojaa korvatulehduksia vain 20% (ja nyt kuulemma puolet kaikista korvatulehduksista paranee itekseen) ja sitten se ehkäsee keuhkokuumetta ja aivokalvontulehdusta. Nekin on toooooosi harvinaisia. Tuntuu vain niin kurjalle toi rokotteiden määrä. Onko teillä muute tullut rokotteista oireita? Meillä ei onneks rotasta tullut, mutta toi 3kk:n rokotemäärä kyllä mietityttää myös noiden oireiden takia.

Meillä on taas hautajaiset edessä. Silloin Aleksin syntymäpäivänä haudattiin miehen isä (sairasti keukosyöpää) ja tänään kuoli mun eno saman ikäisenä ja samaan tautiin. Onneks Aleksin hymy saa kaikki murheet kaikkoamaan. On se niin ihana päivän piristys.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top