❤❤ Toukokuun Turinat❤❤ Meirän kuu❤❤

Alkaa pikkuhiljaa oikeesti pelottamaan, että saan yksin mennä laitokselle. Miehen 4 kk kestänyt selväkausi sitten päättyi kuukaus takaperin, kun halusi "kokeilla", ett tuliko siitä juomisesta hyvä olo vai ei.. No ei tullut, ei sitten kenellekään, edes sillä yhdellä kertaa, mutt taas se juominen jäi päälle kuitenkin. Itse pelkään joka päivä missä kunnossa se tulee töistä kotiin. Ei auta vaikk kuinka yritetään sille toitottaa, ett "sä et oikeesti voi juoda yhtään. Lähtö laitokselle voi tulla ihan minä hetkenä hyvänsä ja sä et voi lähteä mukaan, jos oot juonut!" Kerran häivyi äidille yöks, kun löysin sen sammuneena sohvalta. Kysyinkin, ett mitä jos en olis ollut äidillä vaan laitoksella? Mitäs sitten? Ei se olis siinä kunnossa voinut tulla sinne edes seuraavana päivänä. Ajatus tuntui kuulemma kauheelta, mutt ei näköjään estä juomasta. Viikonloput ja vapaat menee hyvin ja juomatta, kun on kotona mun kanssa, mutt kun arki iskee ja menee töihin niin heti ratkeaa.
Mulla alkaa olla konstit ja voimat vähissä. Päivät pelkään kotona ja itkeä tihrutan ja tosiaan suurin pelko mulla on, ett joudun lähtemään synnyttämään yksin.
 
Tiukuliisa: Voimia ja tsemppiä sinne! :Heartred Tilanne kuullostaa todella hankalalta. Itse seurasin vierestä vuosia kun ystäväni mies läträsi viinan kanssa, vaikka odottivat vauvaa ja lisäksi asuivat todella syrjässä. Siinä monet jännät paikat koettiin ja lopulta lähtö tulikin keskellä yötä ja taksillahan sitä oli mentävä, kun mies ei ollut ajokunnossa. En toivo teille samaa missään nimessä! Toivottavasti miehesi ymmärtäisi tilanteen, eikä antaisi viinapirun napata valtaa.. Olet varmasti yrittänyt hänelle jo sitä toitottaa useasti, jospa ulkopuolinen ihminen saisi hänet tulemaan "järkiinsä"?
 
Ootko puhunut asiasta neuvolassa? Saanut neuvolapsykoligin kanssa puhua? Ne osaa neuvoa mistä alueella saa apua päihdeongelmiin ja kyllä varmasti olis sulla kin hyvä olla paikka missä noita asioita käsitellä. Toki siis isä on se joka tarttee hoitoon päästä. Lapsiperheiden elämään ei mielestäni viina sovi.

Meillä ollut tutuilla tilanne jossa koko perhe kärsi isän salaa juomisesta. Kun vaihtoehtona oli menettää kaikki tai jättää viina ja mennä terapiaan alkoi perhe selvästi voida paremmin.

Paljon voimia Tiukuliisa!:Heartbigred
 
Voimia raskaaseen tilanteeseesi Tiukuliisa :Heartred

Niinkuin tuossa edellä ja on sanottukin, niin ulkopuolisen puuttuminen asiaan varmasti olisi paikallaan, sillä viinapiru on tainnut saada ihan lopullisen otteen ja tilanne on jo sairauden puolella. Siitä kertoo tuo, että edes lapsen lähestyvä syntymä ja sinun huolesi siitä, että mies ei pääse synnytykseen osallistumaan ei häntä saa korkkia laittamaan kiinni.

Ehkä neuvolasta tosiaan saisi sen "pään auki", että johonkin suuntaan pääsisitte apua hakemaan. Keskusteluapu sinullekin varmasti tekisi hyvää. Toivottavasti miehesi lähtee apua hakemaan, sen tahdon on vaan löydyttävä häneltä itseltään.
 
Sehän tässä ongelma onkin, kun apua ei nyky-yhteiskunnassa saa. Työterveyshuolto nosti kädet pystyyn, heillä ei oo resursseja, A-klinikka ohjasi kunnalliseen päihdepalvelukeskukseen, jossa yksilötapaamisia on kerran kuussa tai joka toinen kuukausi jos silloinkaan. Ryhmätapaamisiin olisi mahdollisuus joka päivä, mutta ne vievät puolipäivää työssä käyvältä.. Ja tuntuu ettei niistäkään ole apua, koska aamulla ryhmässä ja illalla humalassa kotiin. Neuvola ohjaa samaan paikkaan (siitä oli neuvolassa puhetta alkuraskaudesta). Just tää lähenevä synnytys tuntuu tökkivän tuota hoitoon hakua. Viikon katkaisu osastolla ei tule mieleenkään hänelle, koska sieltä ei pääse pois jos synnytys alkaa. Tosin samaan pystyis kotona, koska kotona ei tee mieli juoda, mutta missään hinnasta ei kuulemma voi hakea saikkua sitä varten. Kuukauden kuntoutus avohoidossakin vaatisi töistä pois olon. Vähiin jää vaihtoehdot. Mun äiti on yrittänyt puhua sille järkeä, samoin sen vanhemmat ja sisko, mutta näköjään ihan turhaan.
 
Tiukuliisa, se on totta ettei saa apua vaikka kuinka hakis ja toivois, vaan ei se viinanpiru lähde ihmisestä jossei ihminen sitä tosissaan halua. Mun isä oli aikanaan kapakassa kun äitini puski mua maailmaan. Tais olla vaari kun äitin sairaalaan vei kun oma poika oli ryyppäämässä eikä missään nimessä ajokuntoinen. Oon seurannu sivusta kuinka viina vie ja lyhyet selvät kaudet lyhenee entisestään. Mä toivon sulle paljon voimia ja toivon että miehes ymmärtäis pysyä poissa viinasta. Miten kummassa se alkaakin töissä tehdä mieli sitä alkoa?
 
tiukuliisa, rankka juttu, toivon sulle paljon voimia! pyydä joku jo valmiiks tukihenkilöks, äiti tai ystävä, ettet joudu ressaan tai kärsiin jos mies mieluummin juo? itellä myös alkoholistiläheisiä, mutta menee kyllä ihan toisin päin, että työt hoituu mut vapaa-aika kännissä..

sen pitäis jotenki ite haluta lopettaa ja pysyvästi, mikään tuki ei muuten auta. eihän
vauvaakaan voi jättää hoidettavaks jos ei voi luottaa, et se väliaikasuus ei riitä..onks se työ sit liian rankkaa, jos vois vaihtaa senkin, tai et missä töissä ees saa juoda..? ei oo pakko vastata, kunhan pohdin :)

meillä on jouduttu tekeen rankkoja ratkasuja lasten takia, et kuka saa hoitaa ja nähdä, mut en nyt haluu sen tarkemmin tästä avautua. muuta ku että i feel you, ja toivottavasti sun mies on yks niistä jotka voittaa taistelun!
 
Onpa persiistä, että tässä maassa ei ihminen apua saa, vaikka hakeekin :sad001 Minulla ei ole tarkempaa kokemusta tai tietoa näistä asioista, mutta jotenkin kuvitellut, että apua olisi tarjolla enemmän. Toki nuo vaihtoehdot tosiaan vaatisivat mieheltäsi paneutumista ja ymmärrystä sitä kohtaan, että hänellä on ongelma. Toivottavasti jokin joskus hänet saa sen tajuamaan.
 
Tiukuliisalle voimia ja jaksamista! Vaikeita asioita on nämä. Kannattaisiko sinun miettiä toista tukihenkilöä mukaan synnytykseen ihan kaiken varalta. Ei tarvitsisi yksin mennä ja olis joku muu turvana jos ei itse isä pysty! Toivon mukaan mies kuitenkin alkaisi ymmärtää mikä on tärkeintä !
 
äääää... kyl huomaa ettei oo tehnyt tänää mitään kun tuntuu et on ihan levoton mut silti ihan väsynyt ja varsinkin aivan totaalisen saamaton olo. Jalat vipottaa koko ajan ja on ihan plääääääh ja söinkin liikaa ja on ihan huono olo. Nyt on vaikeaa ihmisen elämä :D
 
No kuule. Sama vika Rahikaisella :meh: En ole (vielä) syönyt liikaa, mutta ihan käsittämätöntä, miten paljon tekee mieli vain mussuttaa jotain, kun tarkoitus olis levätä. Koko ajan mukamas nälkä. Huomenna voisin käydä vaikka lounaalla ja hakemassa Bebesiltä tilaamani imetysliivit r-kioskilta. Olis ehkä sopivan pieni mutta vähän sentään aktivoiva reissu.
 
Ite oon varmaan tehny liikaa, joku hulluus iski :D pessy ikkunat sisältä js ulkoa (en välistä) :D, pessy yhen maton, johon koira lirautti. vaihtanut puhtaat lakanat, pessyt pyykkiä...siinnä taitaa olla huomisenkin eestä. Voi huominen olla lepoa vain.
 
Aiemmin sektoidut mammat

Kauanko jälkivuoto teillä kestänyt? Aiemmista kerroista ei itsellä muistikuvaa. Ja mitään järjetöntähän tämä vuoto ei ole, kohtu supistetaan lääkkeillä leikkauksessa ja kuivataan. Pientä imetyksenaikaista vuotoa vain, yhden hyytymän näin sairaalassa. Joten ei voi valittaa.

Mulla olisi ollut DD tänään. Ja nyt tuo vauva on jo kohta viikon ikäinen!

Tiukuliisalle tsemppiä haastavaan tilanteeseen. Itse olen melko mustavalkoinen näissä jutuissa eli jos olisi mun mies, pistäisin pihalle ja paluu yhteen kunhan/jos asiat hoidossa. Mutta helppohan se on näin vierestä huudella. Doula ei kyllä kuulostaisi pahalta sun apuna ja tukena.

❤️
 
Guang Xi, esikoisesta vuoto kesti tiputteluineen ym ehkä parisen viikkoa, ellen ihan mäkeen muista :D Siit on kuitenki semmone 5v aikaa :D Imetyksen aikana aluksi kohtu supisteli ja tuli vuotoa. En tiedä oikein ekoista päivistä. LIkka syntyi siis yöllä ja eka päivä meni kokonaan koomassa maaten, hoitajat teki alapesut ym joten ei mitään käryä veren määrästä. Toisena päivänä vasta ppäästettiin liikkeelle ja eipä se vuoto kovin suunnatonta ollut.

Mä oon vaan niin kuitti. Seisoin äsken 20min suihkussa ja elättelin toiveita josko vaikka olis piristynyt ja noin, mut unen näin. Ei tähän taida auttaa kun huominen päivä ja "kunnon" yöunet. Liekö jotain loppuraskauden väsymystä havaittavissa jo?
 
Löytyisköhän vanhoista neuvolakorteista merkkiä vuodosta. Pitääkin kurkata. Mutta tosiaan tuntuu/näyttää sille, että vuoto alkaa olla aika vähäistä jo.
 
No niin, söin sitten neljä suklaakeksiä ja -vanukkaan. Vanukas oli pahaa, keksit eivät. Kekseistäkään en ole koskaan välittänyt, kummasti maistuu tässä tilassa... Huomenna pidän kyllä touhuamispäivän, tuli sitten kipuiluyö tai ei. Ihan sama. Syntyköön vaikka, torstaina on kuitenkin täysaikainen :shifty:

Menen yläkertaan murjottamaan :p
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top