Ystävyys ja sosiaaliset suhteet

[polkulainen]

Olenkohan nyt sitten ainoa, jolle näin on päässyt käymään? Olo on YKSINÄINEN. Ystäviin tuntuu olevan vaikea saada yhteyttä. Aina ovat kiireisiä, on töitä, harrastuksia, velvoitteita ja vaikka mitä. Sukulaisillekin tuntuu olevan liian vaikeaa tulla minun luokseni. Kun minä olen aina ollut se, joka on tullut toisten luokse, pitänyt yhteyttä. Kun tässä on sitten mennyt olemaan jo vuosikausia se ihminen, joka on vuorotöistä huolimatta löytänyt aikaa muille, niin nyt sitten olenkin todella yksin. Jos mies ei tekisi töitä kotona, olisin vielä enemmän yksin.

En hirveästi uskalla vaivoistani valittaa ihmisille, koska en halua olla taakaksi. Olen kyllä sanonut, että kylään saa meille tulla ihan koska vain itse haluaa. Ja aina on vastattu, että katsotaan, kyllä varmaan ehditään. Mutta kukaan ei tule.

Käykö näin kaikille? Olenko loppuelämäni vailla ystäviä?

 

[lare1]

Täällä kanssa kävi niin että ystävät katos

 

[Schippy]

No, mä oon eristäny itteniystävistä ihan ite ton typerän lopputyön kanssa. Mutta olis se silti ollu kiva saada esim. ees yks juhannustekstari ilman, et ite lähettää ensin...
No, mä aion joka tapauksessa aktivoitua heti, kun lopputyö on plakkarissa. 1,5 vko aikaa!

 

[~Jäde~]

No eipä niitä kavereita ole hirveästi näkynyt..eikä kyllä kuulunut.en viittis aina olla se joka soittaa ja kysyy voinko mennä käymää.

 

[Känkkis]

Välillä se täälläkin tuntuu yksinäiseltä

 

[marbles]

---

 

[orvokki 81]

marbles: Omasta kokemuksestani voin sanoa että juuri noista perhekahviloista yms. saa hyviä uusia ystäviä. Ja se on todella terapeuttista kun pääsee juttelemaan muiden äippien kanssa lapsiarjesta ja välillä vähän purnaamaankin, se kun ei aina ole ruusuilla tanssimista! Ja jo pienetkin lapset ovat iloisia kun saavat seurailla muiden lasten touhuja vaikka eivät ihan täysillä vielä leikkeihin osaa osallistuakkaan :)

 

[polkulainen]

On sitten kohtalotovereita. Olen välillä ihmetellyt, miksei raskaana oleville naisille ole omia ryhmiä samalla tavalla kuin on perhekahviloissa ja asukaspuistoissa vauva- ja lapsiperheryhmiä. En edes ainuttakaan odotusajan voimisteluryhmää ole onnistunut löytämään lähietäisyydeltä, vaikka asunkin lapsien kansoittamassa kaupunginosassa.

Onnittelut schippylle lopputyön pakertamisesta :) Minulla oli suuri suunnitelma kirjoittaa sitä touko- ja kesäkuussa. Käytännössä toukokuu meni muuttolaatikoiden pakkaamiseen ja kesäkuu niiden purkamiseen...Hidasta se laatikoiden kanssa askartelu on tällä selällä... No, en kyllä pystyisi kirjoittelemaankaan kovin pitkiä toveja, ei ole istuminenkaan kovin ihastuttava kokemus...