Yli kolmekymppiset ensimmäistä kuumeilevat

[Minzku]

@Dumbo tsemppiä uuteen kiertoon!

Toivottavasti @Aloy ultrassa kaikki näytti hyvältä, kerrohan tosiaan sitten kuulumisia.

Ja @jannn onnea oviksen metsästykseen, toivottavasti saatte sen hyvin hyödynnettyä

Minäkin odottelen @Butterflies :n kuulumisia innolla, joko olis tärpänny

Minullakin vielä piinailut jatkuu, nyt siis kp30. Viime kierto oli 28 päivää, ja sitä edelliset kaksi oli 30 päivää, joten varmaan huomenna alkaa menkat. Tänään oli sitten pakko testata, kun aloin miettiä, uskallanko mennä sählytreeneihin (ihan huvin vuoksi siis pelaan, ei kilpamielessä), jos olisinkin plussannut, ja negatiivinen se illalla tehty testi sitten oli. Jotain pieniä tuntemuksia on mahassa ollut, mutta ei kuitenkaan voi kivuksi sanoa, vaikea kuvailla

 

[Aloy]

Pahoittelut @dumbo . Hyvä toki, että mieli positiivinen, sieltä se uusi ovis taas tulee pian (kuten itsekin olen huomannut).

@jannn, toivottavasti pian o+, taidetaan päästä samaan rytmiin piinailemaan . Oliko teillä nyt väli kierto siis hoidoista?

Kovasti tsemppiä @Minzku ja @Butterflies, toivottaan vielä kovasti että uutta kiertoa ei teille tule

Ultrassa käyty, ja ei siellä tosiaan asioita kommentoitu. Oli tosiaan ultra sekä vatsan päältä että alakautta. Sen sain kysyttyä, että kummalta puolelta mahtaa ovis olla tulossa, kun mun on itse sitä niin vaikea sanoa. Itse veikkasin oikeaa, kun toissa kierrossa oli olo että oikealta lähti. Kuulemma näyttäisi olevan tulossa vasemmalta, eli en tosiaan tunnista puolta itse. Vai voiko ovis tapahtua samalta puolelta peräkkäin? Näyttäisi siltä, että mun ovis saattaiskin olla taas kp15 jo, mikä olis sama kuin viime kierrossa. Sitä edellisessä, siinä minkä kuvittelin oikealta lähteneen, oli ovis kp17, mikä myös kävisi yhteen sitä edeltävien kahden kierron kanssa (vasen kp15, oikea kp17).

No, joka tapauksessa, ei siis muuta infoa irronnut. Näin sivusilmällä, että jotain kohtaa se värjäsi siinä näytöllä, mietin oliko normaalia vai ei . Nyt tietenkin alkaa tuntua siltä, että viikko on kauhean pitkä aika. Soitan ehkä huomenna mun yleislääkärille keneltä ton lähetteen sain, ja kysyn että pitääkö odottaa sitä klinikan lääkäriä, vai voisko toi yleislääkäri lukea mulle ne tulokset. Täällä ei noita ultran tuloksia saa netistä, ainoastaan verikokeiden tulokset, en tiedä miten se Suomessa on.

 

[jamm]

Pahoittelut @dumbo . Hyvä toki, että mieli positiivinen, sieltä se uusi ovis taas tulee pian (kuten itsekin olen huomannut).

@jannn, toivottavasti pian o+, taidetaan päästä samaan rytmiin piinailemaan . Oliko teillä nyt väli kierto siis hoidoista?

Kovasti tsemppiä @Minzku ja @Butterflies, toivottaan vielä kovasti että uutta kiertoa ei teille tule

Ultrassa käyty, ja ei siellä tosiaan asioita kommentoitu. Oli tosiaan ultra sekä vatsan päältä että alakautta. Sen sain kysyttyä, että kummalta puolelta mahtaa ovis olla tulossa, kun mun on itse sitä niin vaikea sanoa. Itse veikkasin oikeaa, kun toissa kierrossa oli olo että oikealta lähti. Kuulemma näyttäisi olevan tulossa vasemmalta, eli en tosiaan tunnista puolta itse. Vai voiko ovis tapahtua samalta puolelta peräkkäin? Näyttäisi siltä, että mun ovis saattaiskin olla taas kp15 jo, mikä olis sama kuin viime kierrossa. Sitä edellisessä, siinä minkä kuvittelin oikealta lähteneen, oli ovis kp17, mikä myös kävisi yhteen sitä edeltävien kahden kierron kanssa (vasen kp15, oikea kp17).

No, joka tapauksessa, ei siis muuta infoa irronnut. Näin sivusilmällä, että jotain kohtaa se värjäsi siinä näytöllä, mietin oliko normaalia vai ei . Nyt tietenkin alkaa tuntua siltä, että viikko on kauhean pitkä aika. Soitan ehkä huomenna mun yleislääkärille keneltä ton lähetteen sain, ja kysyn että pitääkö odottaa sitä klinikan lääkäriä, vai voisko toi yleislääkäri lukea mulle ne tulokset. Täällä ei noita ultran tuloksia saa netistä, ainoastaan verikokeiden tulokset, en tiedä miten se Suomessa on.

Täällä edelleen negaa, jo nyt on kumma sunnuntaina kp14 oli tummimmat viivat, mutta Digi negaa. Ja eilen vähän nippaili, ehkä vasta kasvukipuja. Jatkan testailuja. Kuvittelin kyllä että viime kierron gonal olisi vaikuttanut vielä..nyt siis kp16 jo. Viime luomussa taisi kp17 tulla testiin plus. Välikierto juu hoidoista.

Ovulaatio voi tulla monta kertaa putkeen samalta puolen. Toivotaan että saat tulokset pian eikä mitään ikävää löytynyt :)

 

[Butterflies]

Kyllä se uusi kierto taas kutsuu kun vuoto alkoi tänään rytinällä. Tikutin eilen negan ennen lääkäriä. Tänään saatiin onneksi lähete lisätutkimuksiin. Jonon paikka selviää sitten kun posti kulkee. Ei mulla ollut oviksen jälkeen normaalista poikkeavaa oloa, paitsi mitä nyt eilinen meni koko päivä menkkoja edeltävässä migreenissä oikein bonuksena. Ah, on tämä naisen elämä ihanaa.

@Aloy muakin kuumottaisi tiedustella tuloksia aikaisemmin. Voin vain kuvitella että tutkimuksissa on extraherkistynyt tarkkailemaan kaikkea.

Mulla noi ovikset on menny vuorotellen nyt tänä aikana kun olen pitänyt kirjaa.

 

[Ulpu]

Kiitos @Butterflies kun kutsuit ketjuun mukaan!
Olen ensimmäistä yrittävä 39-v, joka vastaa stereotypiaa naisesta, joka ei tajua vanhenevansa. Parisuhdetta takana jo vuosikymmen, mieheni on minua muutaman vuoden vanhempi. Tässä on ollut kaikenlaista pientä ja vasta pari vuotta sitten havahduttiin tähän lapsiasiaan.
Jätin ehkäisyn pois 4/2019. Ei yhtään alkanutta raskautta, muutamia vähän pitkiä kiertoja. Ovulaatioplussia olen saanut tikuttamalla, osa parempia ja osa haaleempia. Lämpöjen perusteella kierto on vakio, tosin pitkä 35 päivää. Verikokeet otettu, kaikki varsin hyviä. AMH jopa 9,4. Ei epäilyä PCO tai PCOS.
Erikoissairaanhoidossa päädyttiin esittämään ainoaksi hoidoksi IVF. Jonojen puolesta päästään aloittelemaan joulukuussa.
Vaikka olen perusluonteeltani aika avoin ja ulospäinsuuntautunut, olen aika vahvasti ulkona mukavuusalueelta asian kanssa. Olen kertonut kahdelle läheiselle ystävälle vasta siinä vaiheessa, kun olin saanut jo ajan polille. Molemmat kannustivat puhumaan heille, mutta koen silti että kahden lapset äidit, jotka ovat tulleet raskaaksi vähän turhankin helposti eivät pysty ihan täysin myötäelämään sitä mitä minä koen. Tämän takia koen vertaistuen tärkeäksi.
Vaikka koen olevani aika sinut myös mahdollisen lapsettomuuden kanssa, olen pohtinut silti mahdollista ammattimaista keskusteluapua tueksi hoitoihin valmistautumiseen ja niiden ajaksi. Koen syyllisyyttä siitä, että en ole tehnyt asialle aikaisemmin mitään ja pelkään, että alan syyttämään jossain kohtaa miestäni, joka sanoi vuosia, että onhan tässä vielä aikaa. Onko kellään teistä kokemusta ammattiavusta oman jaksamisen tukena?
Olemme tosiaan hoidossa julkisella. Harkitsen yksityiselle siirtymistä sitten ensi vuonna, jos jonotusta tuleekin ja ikäraja lähestyy.

 

[Aloy]

@Butterflies, pahoittelut uudesta kierrosta, mutta positiivista, että homma etenee! Onko se lähete siis vaan seuraavaan paikkaan, vai onko sisältääkö se jo lisätutkimuksia (verikokeita tms)? Kiinnostaa tietää miten nämä Suomessa menee..

@jannn, jospa nyt aamulla pärähtäisi se o+. Mullakaan ei nyt sit kuitenkaan ollut vielä tänään o+, ehkäpä se onkin taas se kp17, testaukset siis jatkuu täälläkin.

En myöskään kerennyt vielä soitella sinne lääkäriin kun meni hieman pitkään töitä tehdessä. Ehkäpä huomenna. Tai ehkä mä maltan odottaa maanantaihin. Se eilinen huoli on nyt jo taas vähän unohtunut. Kai ne sieltä soittaisi jos jotain aivan todella kamalaa olis näkynyt. Tai sitten ei.

@Ulpu, oikein paljon tervetuloa, kiva kun saadaan uusia kirjoittelijoita, vaikka tosiaan toivoisin että kenenkään meistä ei kauhean kauan tarvitsisi täällä hengata... Mahtavaa kuulla, että teillä on jo hoitopolku avautumassa, toivotaan siis että kirjoittelua tänne jäisi lyhytaikaiseksi!

Samaistun täysin tuohon ajatukseen, että ei tajua vanhenevansa. Jostain syystä mun on hyvin vaikea mieltää itseäni "aikuiseksi" ja töissä kuvittelen aina olevani se kaikkein juniorein, vaikka eihän se ole ollenkaan niin. Myös samoja pelkoja katkeruudesta pyörittelen välillä mielessä, kun parisuhdetta on lähes 20v takana, ja itseasiassa varsinaista "syytä" tämän asian viivyttelyyn ei ole ollut (vakaa suhde, työt jne). Mutta näin se vaan meni. Itsellä ei ole vielä ammattimainen keskusteluapu ollut ajankohtaista, mutta varmaan tekis hyvää tulevaisuudessa, etenkin jos lapsettomaksi lopulta jäädään. Ehdottomasti kannatan siis apua hakemaan, ja toivottavasti voidaan täällä tarjota sitä vertaistukea

 

[jamm]

Ei ole plus ja lämmöt 36,55, voisi viitata että tapahtui jo, mutta nukuin huonosti. Ehkäpä viime hoitokierto vain sekoitti pakan. Katson lämmöt vielä huomenna ja lopetan testailut, aloitan taas jos alkaa ovisoireet. Toivon vaan ettei tule superpitkä kierto.

 

[Butterflies]

Hyvä että työt pitää ajatukset muissa asioissa, viikko menee nopeasti! @Aloy Kävin tänään verikokeissa eli ihan perusverenkuva, kilppis ja paastosokeri yms. Katon omakannasta ja lääkäri soittaa jos jotain häikkää. Aavistukseni on että ens vuoden puolelle menee jonot...

@Ulpu kiva kuulla että teillä on joulukuussa jo hoidot alkamassa, tsemppiä valmistautumiseen! Ehdottomasti reflektointi ammattilaisen kanssa auttaa myös siinä jos tuntuu että haluat mennä juttelemaan jo nyt. Itse varmaan tekisin juuri niin että kävisin juttelemassa hoitojen aikana. Musta on hienoa että teille tarjottiin suoraan IVF eikä roikotettu pitemmän kaavan mukaan eri hoitomuodoissa tätä aikaa minkä julkiselta saatte.

En ole kertonut yrittämisestä koska en halua ylimääräisiä paineita. Enkä usko että kerron raskaudestakaan vasta kun se näkyy tai jopa osalle vasta sitten kun on lapsi sylissä. Niin iso ja pelottava asia tämä on. Vertaistuki netissä on ollut korvaamatonta, antanut perspektiiviä. Uskon että voimme saada lapsen, todennäköisesti tarvitsemme siinä jotain apua.

Se on yllättänyt miten erilaisia prosesseja kelaillaan miehen kanssa tän yrittämisen tiimoilta vaikka molemmat ollaan 100% tässä mukana. Ei oikein puhuta asiasta tai uskalleta haaveilla konkreettisesti vauvasta sitten kun -tyyliin. Mies sanoo et älä tuijota tilastoja. Kerroin et saatiin se lähete lapsettomuustutkimuksiin et kun kutsu tulee tutkitaan multa sitä sekä tota. Ja sitten sun pitää antaa se spermanäyte: yllättynyt reaktio aijaa! Mun mies ilmiselvästi puolestaan uskoo et me onnistutaan luonnollisesti.

Ja kyllä tämä parisuhteeseen vaikuttaa jos tuloksia ei tule pitemmän päälle. Ovulaatiotikuttaminen keikautti miehen haluja negatiivisesti, järkytys että yrittäminen on oikeasti yrittämistä. Seksi on ihanaa mutta onhan toi kolme kertaa oviksen ympärillä kovan työn takana.

Mua helpottaa suuresti että nyt tutkitaan niin osaan asennoitua paremmin vaihtoehtoihin. Olen ottanut itselleni sellaisen mentaalisen kahden vuoden ikkunan että voin suostua yrittämiseen tiedostaen että se on arjessa läsnä todella isosti. Mutta pidän silti itsestäni huolta myös itseäni varten. Yrittäminen näyttäytyy mulle välitilana joka vaatii aika paljon.

 

[Minzku]

Sieltäpä ne menkat taas alkoi tänään, kierron pituudeksi tuli siis 32 päivää.
Tässä kierrossa otan nyt letrot kokeiluun ja niistä seurantaultra kp 10-12. Nuo päivät osuu vaan just viikonlopulle, vain kp 12 on maanantai, pitää huomenna varata se aika. Pitää vaan miettiä, mitä sanon töissä, kun joudun kesken päivän lääkärissä käymään, näistä hoidoista en millään haluaisi vielä siellä kertoa...

@Ulpu tervetuloa!

 

[Aloy]

Pahoittelut @Minzku!! Onko tämä eka kerta kun syöt noita letroja? Voisin kuvitella, että olis aika odottavainen mieli jos olis jotain konkreettista uutta apukeinoa käytössä, joten kovasti pidetään peukkuja, että pieni lääkkeellinen avustus auttaisi!!

Kuullostaa @Butterflies hyvin tutulta noi erilaiset prosessoinnit miehen kanssa; täällä samanlaista ilmassa. Hyvin varovasti olen ruvennut tutustuttamaan miestä ajatukseen kupista. Lähtökohtaisesti uskon ongelman olevan enemmän minussa, joten toivon että tuota testiä saa viivytettyä vielä jonkin verran. Mies tietää, että testaan ovista, mutta hän ei halua asiasta juuri muuta tietää, kuulemma. Tuntuu niin kovin yrittämiseltä kai. Joten vertaistuki on ihan ehdoton, kun ei toiselle voi kaikista maailman oireista ja huolista niin jutella

Mäkään en ole kertonut yrittämisestä kenellekään IRL, juurikin noiden ylimääräisten paineiden takia. Lähipiiri (anoppi) lopetti lapsista utelun jo yli 5v sitten, joten siltä osin saadaan olla rauhassa nykyisin. Oma äitini on yhden ainoan kerran todennut, että hän uskoo, että mä vielä "teen" hänelle tyttö lapsenlapsen (äidillä on kaksi lastenlasta, molemmat poikia). Me ollaan oltu aika avoimesti vapaaehtoisesti lapsettomia tähän asti, joten en uskalla hänen toiveita herättää ennen kuin vasta jos joskus raskaaksi tulen. Sittenkin kertoisin varmaan vasta kunnes sikiöseulat on tehty; sen verran meni äidillä tunteisiin kun mun pyörä varastettiin, että en tiedä miten vauvan menetyksen ottaisi :bag:

Mitenkäs teillä muilla, onko omat/puolison vanhemmat tai sisarukset kyselleet asiasta matkan varrella?

 

[PK]

Mitenkäs teillä muilla, onko omat/puolison vanhemmat tai sisarukset kyselleet asiasta matkan varrella?

Mun vanhemmat ei oo kertaakaan kysyny multa vauva-asioista. Nyt kkm jälkeen tietävät keskenmenoni. Anoppi sen sijaan alkoi aika aikaisessa vaiheessa jo kysymään, et "no, joko teille tulee vauva?". Kkm jälkeen ei oo multa tuota kysynyt ja pojaltaan kerran, johon mies oli vastannut, että "ei oo ees vielä lääkärin lupaa yrittääkään". Anoppi niin innolla vaan odottaa lisää lapsenlapsia. Toki vanhemmillenikin olisi eka (ja ainoa)... Mut eipä mein välit oo ollu koskaan niin läheiset, et ois tollasista asioista puhuttu.

 

[Aloy]

Mun vanhemmat ei oo kertaakaan kysyny multa vauva-asioista. Nyt kkm jälkeen tietävät keskenmenoni. Anoppi sen sijaan alkoi aika aikaisessa vaiheessa jo kysymään, et "no, joko teille tulee vauva?". Kkm jälkeen ei oo multa tuota kysynyt ja pojaltaan kerran, johon mies oli vastannut, että "ei oo ees vielä lääkärin lupaa yrittääkään". Anoppi niin innolla vaan odottaa lisää lapsenlapsia. Toki vanhemmillenikin olisi eka (ja ainoa)... Mut eipä mein välit oo ollu koskaan niin läheiset, et ois tollasista asioista puhuttu.

En tiedä miten itse asian koet, mä en anopin utelua kestänyt sitten ollenkaan, niin sillä ei ole nyt vuosiin asiasta kysyllytkään onneksi. Mulla on varsin läheiset välit omaan äitiin, mutta ei tosiaan tästä asiasta jutella koskaan, vaikka uskon äidin asiaa joskus ajattelevan.

Toinen asia mistä ei olla mun aikuisiässä keskusteltu on äidin myoma ja kohdun poisto, ja just nyt harmittaa, että ei ole aiemmin tullut asiasta kyseltyä tarkemmin. Varasin siis tälle päivää kuitenkin soittoajan mun yleislääkärille, ja niinhän se on, että myoma siellä kohdussa on. Kuulemma 2.5cm kokoinen ja sanoi, että nää on kovin yleisiä, ja että ei ole aivan selkeää näyttöä siitä, että ne välttämättä aiheuttaisi lapsettomuutta tai kiinnittymisongelmia. Maanantaina on se aika hedelmällisyysklinikalle, ja sieltä osaavat sit tarkemmin sanoa voisko toi olla syynä, ja mitä sille tehdään, jos mitään. Tässä tilanteessa en oikein halua/uskalla äidille asiasta jutella, mutta kovasti toivoisin että tietäisin paremmin miten se äidillä lopulta eteni siihen pisteeseen, että koko kohtu poistettiin.

Mieli on kohtalaisen hyvä kaikesta huolimatta. On paljon parempi tietää, että siellä sellainen ongelma on, kuin miettiä että onkohan vai ei. Maanantaina sit lisää infoa.

Hyvää viikonloppua kaikille, mä menen tästä viekoittelemaan miehen vielä kertaalleen tälle kiertoa

 

[PK]

En tiedä miten itse asian koet, mä en anopin utelua kestänyt sitten ollenkaan

Hyvää viikonloppua kaikille, mä menen tästä viekoittelemaan miehen vielä kertaalleen tälle kiertoa

Mä oon ottanut asian vaan siten, että loppujen lopuksi anoppi on sellainen hyväntahtoinen hölmö :).

Mua harmittaa se, et kun äidin kanssa välit eivät oo läheiset, ni en tiiä, onko muakin "tehty" kauan (miettien vaan vanhempien tapaamisvuoden ja siitä vierähtänyt vuooosia ennen mua, ja sit pikkusisarukseni on erityislapsi). Niin nyt kun itellä on takana vaan näitä epäonnistuneita raskauksia...

Meillä on tänään vuorossa auton renkaiden vaihdot ja josko illalla kävästään kaveripariskunnalla (juuri ketään ei olla nähty aikoihin, kiitos koronan, mutta kai sitä on pakko uskaltautua ennen kuin mökkihöperöityy). Ennen kyläilyä kyllä ajattelin kans miehen vielä kellistää .

Tsemppiä Aloy! Ja viikonloppua kaikille!

 

[Felidae]

Heippa kaikille taas ja tervetuloa uusille! :) Aluksi mulla oli kovasti intoa ja asiaa täällä, mutta nykyään oon vähän sellainen sivustaseuraaja ja peukuttaja. Vauvatoiveet täyttää mielen niin täysin, että välillä pitää oikein pitää taukoa ja pysytellä täältäkin poissa. Oon jotenkin niin pöllämystynyt ja työtkin stressaa, etten oikein saa itsestäni irti mitää rakentavaa kommenttia, mutta luen kuitenkin teidän juttuja ja jännitän mukana!

Aiemmin oli puhetta tuhrusta ennen kuukautisia, mullakin se näyttää tulevan säännölliseksi riesaksi, alkanut jo parin kierron ajan jo 4 päivää ennen kuukautisia. Ankaran googlaamisen perusteella alkaa jo diagnosoida itsellään keltarauhasen vajaatoimintaa ja ties mitä. Pitää seurata vielä tilannetta hetki ennen lääkäriin menoa.

Nuo miehet on kyllä jänniä. Kun pääsis katsomaan sinne korvien väliin että näkis mikä siinä vauvan tulossa oikein jännittää niin, että sitä pitää lykätä keski-ikään asti. Omani pehmittämisen aloitin hyvissä ajoin pian sen jälkeen kun alettiin seurustella 31-vuotiaina, sopivissa kohdissa aina syötin vähän faktatietoa ja tein selväksi että mun kanssa jos aikoo olla, asiaa ei voi lykätä kauaa. Ehdottomasti suosittelen keskusteluavun hankkimista jos yhtään siltä tuntuu Olen itse käynyt melko pitkän terapian aikuisuuden kynnyksellä, ja hyödyin siitä valtavasti.

Omaa tilannepäivitystä: tänään kp 25 ja dpo 12, ja mitä minä näen, vai näenkö mitään

 

[Minzku]

Pahoittelut @Minzku!! Onko tämä eka kerta kun syöt noita letroja? Voisin kuvitella, että olis aika odottavainen mieli jos olis jotain konkreettista uutta apukeinoa käytössä, joten kovasti pidetään peukkuja, että pieni lääkkeellinen avustus auttaisi!!

Mitenkäs teillä muilla, onko omat/puolison vanhemmat tai sisarukset kyselleet asiasta matkan varrella?

Kiitos! Joo, ensimmäinen kerta nyt, kun on mitään apuja käytössä. Tavallaan on odottavainen mieli, mutta en kuitenkaan vielä oikein osaa kuvitella, että jo tämä toisi nyt sen plussan, kun on niin pitkään jo lasta toivottu. Vaikka olisihan se tietysti aivan ihanaa, jos näin pieni apu riittäisi :angelic: Niin ja en ole aiemmin täällä maininnut, että miehellä on siittiöissä lievää hitautta, mutta kuitenkin analyysin tulos oli normaalin rajoissa. Niin saattaa sekin jonkin verran vaikuttaa, gyne oli kyllä silti optimistisin mielin silloin ensikäynnillä :)

Minä olen omalle perheelle ja parille läheiselle ystävälle kertonut yrittämisestä ja sen kestosta, uteluja en muista ainakaan ennen sitä tulleen. Todella empaattisesti ja kannustavasti ovat suhtautuneet asiaan.

Täälläkin mies on melko vähäpuheinen näistä asioista ja mahdollisimman hienovaraisesti koitan aina oviksen lähestymisestäkin vihjailla, ei saa painostaa yrittämiseen. Spermanäytteen vieminen oli hänen mielestä noloa, tavallaan ymmärrän kyllä. Ihan hyvin hän on nyt kuitenkin tämän ottanut ja alkanut myös vakavoitua yrittämisen suhteen ja tuemme toisiamme siinä

Ja oi että @Felidae, hentoinen viivahan siellä näkyy! Varovaiset onnittelut ja paljon tarrasukkia

Tsemppiä kaikille kierron vaiheesta riippumatta ja hyvää Pyhäinpäivää ja viikonloppua!

 

[Aloy]

@Felidae kyllä siellä viiva punertaa ihan tänne asti!! nyt hurjasti kaikenlaisia kiinnittymislaitteita pienelle ja varovaiset onnittelut teille!!

 

[Felidae]

Kiitoksia, tänään oli viiva jo vahvistunut niin ettei tarvinnut tihrustaa Jään seuraamaan sen vahvistumista ja toivomaan parasta, palaan sitten takaisin jos täytyy ottaa uusi startti

Tsemppiä ja paljon hyvää onnea kaikille jatkoon ja plussatuulia tähän ryhmään!

 

[Dumbo]

@Felidae oooh paljon onnea plussasta!!

 

[jamm]

Kiitoksia, tänään oli viiva jo vahvistunut niin ettei tarvinnut tihrustaa Jään seuraamaan sen vahvistumista ja toivomaan parasta, palaan sitten takaisin jos täytyy ottaa uusi startti

Tsemppiä ja paljon hyvää onnea kaikille jatkoon ja plussatuulia tähän ryhmään!

Onnea!

Nyt en yhtään muista, olitteko pitkään yrittäneet? Ihan luomuna tärppäsi?

 

[Felidae]

Onnea!

Nyt en yhtään muista, olitteko pitkään yrittäneet? Ihan luomuna tärppäsi?

Kiitos Tämä oli yk 3 ja luomuna Muuten olen kroppaa valmistellut vuoden verran ennen yrityksen alkua ja toivonut,että sillä olisi jotain merkitystä. Katsotaan pysyykö kyytissä ja onko terve. Nyt nautiskelen täysillä, ennen kuin pahoinvointi alkaa tai tulee keskenmeno. Jotenkin syyllinenkin olo, jos pääsi itse näin helpolla, enkä niin millään saata uskoa tätä tai luottaa sen pysyvyyteen... Ugh.