Yleinen keskustelu

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minäkin liityn tänne joukkoon tuolta kuumeilijoista. Ihan alussa mennään, menkat on nyt neljä päivää myöhässä. Varasin jo neuvolan ja varhaisultran Kaunis odotukseen, Helsingissä sattui olemaan parille ultraajalle sopivasti tarjoushintaisia aikoja. 😄

Olen kertonut raskaudesta parille ystävälle jo heti plussan jälkeen, mutta varmaan odotan ainakin tuon ultran ennen kuin sanon mitään muille.
 
Meillä jouduttiin melkein vuosi lykkäämään perhesyistä kolmosen yritystä. Välillä mietin, että riittääkö meillä koskaan voimat ja ehtiminen kolmanteen. Muutama kierto sitten uskallettiin antaa lupa tulla. Tämä raskaus tuntuu jotenkin tätä taustaa vasten vielä toivotummalta, kuin kaksi aiempaa. Silti tunnistan todella hyvin pienen pakokauhun, että mitä mentiinkään tekemään ja riittääkö meillä oikeasti rahkeet tähän kolmanteen. Hankittavaakin tulee aivan valtavasti, koska ollaan aiemmin saatu paljon käytettyä tutuilta ja rattaat, kaukalo, vaatteet yms alkaa olla tiensä päässä kuopuksen jälkeen. Varhaisultra olisi ehkä se pienin rahareikä, mutta se sentään on tullut meidän alueella kunnalliselta kaikille lääkärineuvolan yhteydessä. Pitää vain odottaa pari viikkoa pidemmälle, kuin moni yksityisellä käy.

Esikoista odottaessa (syntyi 9/20) en vielä tiennyt kunnallisen ultrasta ja yritin katsella yksityisiä juurikin Tampereen alueella. En löytänyt yhtään tässä mainituista, ainoastaan niitä kalliita lääkärin tekemiä. Ovat varmasti myös lisääntyneet sen jälkeen, mutta olen kyllä ollut myös surkea googlaamaan.🙈
 
Täällä olo vielä ihan ok, rinnat tosin kipeet ja tuntuu menevän koko aika kipeemmäksi, toisaalta taitaa olla silti hyvä asia. Tänään puhuin neuvola tädin kanssa puhelimessa, metformiinin sain lopettaa sillä syönyt sitä tasaamaan kiertoa. Käytän minosunin monovita mamaa ja nyt sain ohjeeks ottaa vie foolihapon sillä painoindeksi sen verran korkea. Sain neuvola ajan 28.9. Varhaisultraa oon miettinyt et varaisinko tampereelle, mutta mun vuorotyö ja miehen opinnot tuo haastetta ajanvaraamiseen ja se että ajettas tampereelle se 1.5 tuntia. Tää jännityksen määrä on hurja ja mietin vaan miten nää viikot tästä etenee.
 
Neuvolalääkärin sanat sai mut näin iltaa kohden ahdistumaan.

Tosiaan taustalla on tässä se, että mun dominoivasaa kädessä on ollut 1,5kk hirveät hermokivut. Ja nyt tämän kuun alussa vasta kuvattiin ja selvisi vian olevan kaularankaperäinen ja leikkausta vaativa. Tähän kipuun minulle oli määrätty voimakkaat hermokipulääkkeet joiden aikana olisi pitänyt olla tehokas ehkäisy käytössä. Puhelimessa sitten kysyikin minulta, että ei tainnut olla toivottu raskaus 😳😲 Minä menin siinä lukkoon, kun en voinut puhua kotona ääneen teinien kuullen niin menin parvekkeelle puhumaan.

Tämänkin jälkeen, kun sain soperrettua olevan toivottu raskaus niin myöhemmin sanoi, että lääkityksen takia täytyy seurata raskautta äitiyspolilla jos haluan jatkaa raskautta... Tuli sellainen olo, että pitääkö minua huumeriippuvaisena vai minkälaisena ihmisenä.

Ensinnäkin työterveydessä ei sanottu mitään ehkäisystä ja kesäkuusta asti olen ollut ilman ehkäisyä.

Ajattelin, että sanon kyllä suoran palautteen seuraavan kerran, kun soittavat minulle neuvolasta. En tätä päällekkäistä tilannetta ole toivonut ja huomenna olenkin kirurgiin yhteydessä.

Sori tällainen avautuminen tähän.

*Muokkaus*

Ja sillä mä soitin neuvolaan jo, että saan ajan ja saan mahdollisimman haitattomat lääkkeet sikiölle. Ja kun lääkäri puhui kuinka söisin niitä synnytyksen jälkeen jne. Ei tavoite ole se vaan saada tämä toimintakykyä lamaannuttava vaiva pois. Ja ei synnytyksen jälkeenkään pystyisi leikkaamaan, kun en voisi nostaa mitään painavaa 🤦🏼‍♀️ Tälläkin hetkellä estää työnteon, kotitöiden teon yms.
 
Wellu sanoi:
Meillä jouduttiin melkein vuosi lykkäämään perhesyistä kolmosen yritystä. Välillä mietin, että riittääkö meillä koskaan voimat ja ehtiminen kolmanteen. Muutama kierto sitten uskallettiin antaa lupa tulla. Tämä raskaus tuntuu jotenkin tätä taustaa vasten vielä toivotummalta, kuin kaksi aiempaa. Silti tunnistan todella hyvin pienen pakokauhun, että mitä mentiinkään tekemään ja riittääkö meillä oikeasti rahkeet tähän kolmanteen. Hankittavaakin tulee aivan valtavasti, koska ollaan aiemmin saatu paljon käytettyä tutuilta ja rattaat, kaukalo, vaatteet yms alkaa olla tiensä päässä kuopuksen jälkeen. Varhaisultra olisi ehkä se pienin rahareikä, mutta se sentään on tullut meidän alueella kunnalliselta kaikille lääkärineuvolan yhteydessä. Pitää vain odottaa pari viikkoa pidemmälle, kuin moni yksityisellä käy.

Esikoista odottaessa (syntyi 9/20) en vielä tiennyt kunnallisen ultrasta ja yritin katsella yksityisiä juurikin Tampereen alueella. En löytänyt yhtään tässä mainituista, ainoastaan niitä kalliita lääkärin tekemiä. Ovat varmasti myös lisääntyneet sen jälkeen, mutta olen kyllä ollut myös surkea googlaamaan.🙈
Click to expand...

Samaistun vahvasti tuohon mitä kerroit pakokauhusta. Mutta se on varmasti ensireaktio, ja pää seuraa muutoksessa mukana vähän myöhemmin❤️

Musta tuntuu, että jotain hähmäisiä oireita on. Silloin tällöin lievästi etoo, erityisesti jos tulee pidempi ruokailuväli. Toivon, että ei tulisi niin hirveää pahoinvointia kuin kahdessa ensimmäisessä raskaudessa. En oksentanut kertaakaan, mutta koko ensimmäinen kolmannes oli kellon ympäei sellainen olo, että sairastaisi vatsatautia.. ilman sitä oksua. Rinnat tuntuu ehkä vähän piukeammilta, tai jotenkin tiedostan niiden läsnäolon😅 Sama homma vatsan kanssa. Välillä, kun kyykistyy niin tuntuu, että vatsa on tiellä, tai ihan kuin siellä jo isompi lapsi olisi tiellä. En tajua voiko jo nyt tuntua muka tältä vai kuvittelenko vain. Ja siis ilmavaivat! Voi apua! Tulee pitkät yhdeksän kuukautta, jos ne ei hellitä😅
 
Mukavaa, että täällä porukka lisääntyy🤍Me mennään perhe artelle varhaisultraan ja tais hinta olla 88€. Aiemmin en ole varhaisultrassa käynyt. Hieman mietityttää kun viikon päästä siitä olis neuvola lääkäri ja sielläkin saatetaan ultrata, että oisko vaan sinne asti malttanu odotella ja ois säästyny euroja, mutku malttamaton on ja epäilevä raskautta kohtaan niin viiikko tuntuu pitkältä😂 Oireet toistaseks vähäisiä. Imetän 7kk ikästä vielä reilusti päivin öin nii nännit tuntuu aika kipeille välillä ja väsymys ajoittain voimakasta. Myöskin jotenkin itku ja ärsytysherkempi, mutta täytyy nauttia ettei oo pahoinvointia sun muuta vielä kuvioissa😏
 
capella sanoi:
Monta uutta osallistujaa. Onnea kaikille plussanneille❤️

Täällä pahoinvointi loppu toissailtana ja muutkin oireet pikkuhiljaa hävinneet. Tiedättekö sen painon tunteen vatsalla, se on kadonnut. Nännikipu, pystynyt sängyssä vaihtamaan asentoa, kun hipaisukin sattui niin paljon. Pahoivointi täysin tiessään nyt toista päivää, kahviakin tuli tänään hörpittyä.
Myös mieliala on parempi. Huonovointisuus selvästi boostaa ahdistuksia ja epävarmuuksia.

Nyt toki sitä miettii, että onko kaikkien näiden kadonneiden oireiden takana keskenmeno. Tein raskaustestinkin ja viiva on haaleampi, mitä viimeisessä testissä..nyt on rv6+3. Voikohan näillä viikoilla jo tulla ilmiö, jolloin hcg on niin korkealla, että viiva alkaa haalistua🤔 tuntuu että ois aika aikasessa, kun ymmärtääkseni vielä pitäisi hcg:n olla nousukiidossa. Aika näyttää.
Click to expand...
Moikka! Meillä taitaa olla raskaudet ihan samoilla viikoilla menossa ja oon nyt pari päivää panikoinut ihan samoja pelkoja. Kaikki pahoinvointi hävis, en enää hengästy, nukun hyvin, ei väsytä… Tissit on edelleen kipeet ja turpeet mutta nuo mun tukilääkkeet voi aiheuttaa sen eli ei voi siihenkään luottaa.
Vatsalla ja alaselässä on paljon tuntemuksia varsinkin iltaisin ja nekin mietityttää että viittaako keskenmenoon. Oon kahlannu läpi varmaan kaikki reddit-keskustelut ja siellä kyllä puhutaan paljon siitä miten just 6 viikolla oireet vähenee vaikka kaikki ois hyvin.

Päädyitkö varaamaan varhaisultraa?
Mulla on perjantaina eli 6+6 ja pelottaa se aivan hirveesti.
 
Mulla on ihan ahdistavan kokoinen huoli, koska mun rinnat ei oikeastaan ole lainkaan arat. 😭 tämä on siis sellainen oire mistä olen tiennyt olevani raskaana ennen testejä ja aina aiemmin ollut merkittävä alkuraskauden oire. Mutta nyt.. viime viikolla/vkl oli rinnat arat, mutta eilen ja tänään ei.. voi kun nää päivätkin kuluu niin hitaasti..
 
Oireet kyllä seilaa ihan miten sattuu. Sen takia ei ole paljoa näin alussa luottoa onko elämää kehittymässä vai mihin suuntaan menee.

Täällä alkoi tänään ainakin aiemmista alkuraskauksista tuttu pääkipu. Neuvolalääkäri kyllä määräsi minulle Buranaa tähän alkuun. Migreenilääkkeitä kyllä kuulemma voin ottaa, mutta varovasti. Nyt sitten en uskalla ottaa mitään lääkkeitä vaan koitan sietää tätä pääkipua 🤣

Kirurgian hoidonsuunnittelijan kanssa puhuin puhelimessa tänään ja meinasi itku päästä. Kerroin tuosta eilisestä kokemuksesta neuvolalääkärin osalta ja itku siinä meinasi päästä, kun hoitaja onnitteli 🥹 Leikkauspäivä on tiedossa, mutta hoitaja varmistelee vielä kirurgilta tilanteen miten edetä.
 
Jep ne oireet kyl on just sellasia et eihän niitten olemassaolo tai puuttuminen kerro oikeesti varmasti mistään mitään 😮‍💨 Henkinen hyvinvointi on vaan sitä parempi mitä huonompi olo on fyysisesti 🙃
 
@Nimendi apua mitä pelottelua lääkäriltä! Varmasti ei ole ne lääkkeet vielä vaikuttaneet vauvan alkuun siinä hedelmöitys ym ihan alussa.. kun ei ole istukkaa vaan omasta ruskuaispussista saa alkio ravinnon. Hyvä että nyt vaihdettu turvallisiin 🙏🩷 Varmasti kaikessa tehdään ratkaisut niin että vauvakin voisi hyvin. Toivottavasti pystyt myös iloita ja nauttia raskaudesta 🩷Vaikka varmasti tämä leikkausasia pelottaa.

Mulla oli paljon tuota edellisen raskauden alussa..että mitä hitsiä olen mennyt tekemään ja että kaikki alkaa alusta.. kun aiempi lapsi oli jo 8v. Ja täytyy sanoa että ihan alussa vauvan kaa tuli jälleen yllätyksenä miten sitovaa. Mutta äkkiä siihen taas sopeutui. Ja nythän olen siis ollut niin onnellinen että meille olis tulossa 1v7kk ikäeroa 🥲🩷 Isoista lapsista saa paljon apua ja tukea jo ihan arkeen kotitöissä ja vauvan viihdytyksessä. Ihana seurata kun kummallakin kehittyy omanlaisensa vuorovaikutussuhde vauvan kaa. Mutta kaikki ajatukset ja tunteet todellakin normaaleja ja sallittuja 🥰🩷

Ymmärrän hyvin myös tuon...että nyt sitten jännittää lyhyempi ikäero ja miten kahden pienen kaa jaksaa. Meilläkin just alkanut jo olla välillä täysiä öitä 😅 Mutta kyllä kaikesta selviää..voimavarat riittää siihen mihin tarvii kun muistaa hellittää liiasta vaativuudesta. Muistaa myös pyytää apua tarvittaessa. Meillä hyödynnetty neuvolan kotipalvelua rankimpana aikana ja siitä pelkkä hyvä kokemus..aion varmasti taas kysyä sitä alkuun.

Mutta tajusin.. tässä lasketussa ajassa se ihana puoli, että mies vois varmaankin pitää isyysloman ja kesäloman putkeen 😍 heti alussa useampi viikko kahden vanhemman arkea olis huippua 🙏
 
Mä oon huomannut uutena raskausoireena, että olen aivastellut tänään ja eilen 😅 Nenä tuntuu tukkoiselta. Aavistus ehkä pahoinvoinnin tynkää. Tekee mieli sämpylää/ vaalea leipää yms höttöhiilaria ja laimeaa mustaa teetä. Mutta kahvikin vielä maistuu.
 
Uskon että pelottavaa kun raskausoireet yllättäen tasoittuu. Mutta kaikki nää niin yksilöllistä! Toivottavasti uskallatte myös nauttia siitä jos vointi parempi 🩷🩷

Mullahan ei erityisemmin tissikipua ainakaan vielä vaikka imetän. Ei kaikille tule sitäkään.

Mä varasin ekan neuvolan ja sitä kautta eka neuvolalääkäri, jossa katsotaan ultralla alkion syke ja sijainti...olis 13.10. mietin myös menenkö Perhe-Artelle kätilön varhaisultraan tota ennen. Täällä päin maksaa 88€. Ei mun mielestä paha hinta mielenrauhasta. Mutta. Katsoin että aikaisin aika kun järkevää mun mielestä mennä.. rv 6+5 olis 2.10. eikä tosta ole paljoa enää aikaa tonne 13.10.. 8+ viikolle. Niin malttaisiko nyt vaan odottaa 😬 Tällä hetkellä tuntuu kyllä olevan ikuisuus tonne 13.10 saakka. Omg reilu kuukausi 🤣🫣
 
Katoin jo että marraskuun alkupuolelle menis sit nt-ultra ja tammikuun alkuun rakenneultra. Yhtään en mene taas asioiden edelle 😅 Niin onnellinen olo saada toivottavasti kokea vielä kerran kaikki tämä. Oon 38,5v. En pidä mitenkään itsestäänselvänä raskautumista ja vielä imetysaikana.. lyhyempi ikäero lapsille ollut mun unelma iät ajat,mutta aiemmin elämässä asiat menneet eri tavalla.
 
@Valora oot sitten melkein prikulleen samanikäinen kuin minä 🤭 ja odotan vielä hoidonsuunnittelijan puhelua uudestaan, kun varmistuu tilanne. Mutta kyllä raskaana on monia leikattu joten jos olisi erittäin vaarallista sikiöille niin ei leikkauksia tehtäisi ollenkaan raskauksien aikana. Tässä nyt hirveästi voinut lähteä elämää suunnittelemaan, kun iän puolesta deadline tulee vastaan (miehen ja mun raja siis).

Pitkään palloteltiin miehen kanssa halutaanko vielä yrittää ja melkein 6kk:n välein mieli muuttui kunnes tänä keväänä päätettiin, että yritetään vielä. Voi olla, että muuten olisi jäänyt harmittamaan vaikka nuorimmainen vieläkin joka yö tulee meidän väliin nukkumaan 🤯 Mutta ollaan tuudittautu sillä ettei enää 16-vuotiaana tule nukkumaan meidän väliin etenkin jos on löytänyt seurustelukumppanin itselleen 🤣

Minulla on 4 teiniä pienillä ikäeroilla ja yksi lapsista jo 18 😅 ja on kyllä ollut meidän nuorimman lapsen kohdalla hirveästi seuraa ja apua noista teineistä 🤩🥰 ja se suhde on niin erilainen heillä jokaisella nuorimpaan. Tietty heitä välillä ärsyttää, kun tättähäärä haluaisi olla koko ajan heidän kanssaan etenkin silloin jos ovat olleet huitelemassa omia menojaan. Eilenkin itki 18v:n perään, joka haki vaan tavaroitaan ja lähti takaisin poikaystävälleen.

Mulla on tissit ilmestynyt, mistä olen tietenkin tyytyväinen 😎 normaalisti niitä ei ole kuin jotkut pienet roikkuvat pussit tuossa edessä.

Onneks viikkoja on nyt tämän verta vasta niin voin vielä miettiä rauhassa varhaisultraa. Juurikin sitä menisikö yksityiselle. Kun täällä ei neuvolalääkäri ultraa ainakaan meidän neuvolassa.
 
@Nimendi mulla on myös tulossa leikkaus, kävin eilen keskustelemassa kirurgin kanssa. Poistetaan siis hyvänlaatuinen (mutta iso) patti rinnasta ensi kuun alussa. Mun tapauksessa sanoi vielä, että parempi hoitaa nyt kuin mahdollisen imetyksen aikana, kun kuitenkin rinnasta kyse, ja sanoi, että raskaana olevia leikataan kyllä myös. Tsemppiä, ei silti ole kivaa tuommoinen lisästressi 💛

Sain just eilisen hcg-tuloksen (dpo 15 / 4+1) ja se oli 171. Sinällään hyvä arvo, mutta niin oli tuulimunaraskaudessakin. Enemmän kertoo se, että tuplaantuuko 48 tunnissa. Tuulimunassa nousua oli vain 60%.
 
@Aapertti huojentavaa kuulla, että muitakin leikataan. Vaikka siis en tietenkään toivoisi, että kukaan meistä joutuisi leikkaukseen odotuksen aikana.

Monet keskustelut olemme miehen kanssa käyneet aiheesta ja kumpikin samaa mieltä, että leikkaus edellä. Synnytyksen jälkeiseen aikaan en näiden kipujen kanssa ala elämään. Nytkin lääkkeiden vuoksi lähimuisti lähtenyt. Ja synnytyksen jälkeen jos vasta leikattaisiin en saisi nostella mitään painavaa 🙄

Nyt täytyy yrittää pysyä terveenä tämän kuun loppuun. Kerrankin joku teineistä aivastaa; saa olla huoneessaan karenssissa 🤣
 
GilmoreGirl sanoi:
Moikka! Meillä taitaa olla raskaudet ihan samoilla viikoilla menossa ja oon nyt pari päivää panikoinut ihan samoja pelkoja. Kaikki pahoinvointi hävis, en enää hengästy, nukun hyvin, ei väsytä… Tissit on edelleen kipeet ja turpeet mutta nuo mun tukilääkkeet voi aiheuttaa sen eli ei voi siihenkään luottaa.
Vatsalla ja alaselässä on paljon tuntemuksia varsinkin iltaisin ja nekin mietityttää että viittaako keskenmenoon. Oon kahlannu läpi varmaan kaikki reddit-keskustelut ja siellä kyllä puhutaan paljon siitä miten just 6 viikolla oireet vähenee vaikka kaikki ois hyvin.

Päädyitkö varaamaan varhaisultraa?
Mulla on perjantaina eli 6+6 ja pelottaa se aivan hirveesti.
Click to expand...

Heei, toivon todella, että saat perjantaina hyviä uutisia! Oon kahlannut varmaan samat reddit-keskustelut jo monta kertaa läpi. Paljon on siellä ollut hook-efektistä puhetta just näillä viikoilla. En ole kokeillut tehdä testiä laimennetusta pissasta, ehkä sen vielä kokeilen, kun laimentamattoman tuloksesta tulee selvästi haaleempi viiva, mitä vähän reilu viikko sitten. Mutta eipä sekään mitään kerro vaikka testejä tekis tusinan.

Täällä myös oireettomana mennään edelleen. Rinnat inasen turpeat. Edellisessä keskenmenossa rinnat palautui normitilaan viimeisenä, pikkuhiljaa. Ettei sekään omalla kohdalla kerro mitään.

Viimeksi kävi juuri näin, oireet katosivat ja tiesin, et nyt en ole enää raskaana. Se oli aivan selvä olotila, vaikka ystävä ja kumppani koitti lohduttaa, että oireiden aaltoilu ei kerro mitään. Ei välttämättä kerrokaan, mutta kun sen tietää, niin sen tietää.

Tässä raskaudessa täysin sama olotila kuin viimeksi ja olen asennoitunut odottamaan vuotoa. Neuvolaankaan en ole vielä soittanut. Mietin, että pitäiskö sinne varmuuden vuoksi soittaa, että pääsee nt-ultraan, jos ei vuoto sitä ennen ole alkanut, tai jos vaistot onkin tällä kertaa väärässä.
Jotenkaan ei huvita mennä varhaisultraan vain toteamaan, että kesken on mennyt, jos on edes ollut ketään. Itsellä ei ole tällä hetkellä pakottavaa tarvetta saada varmistusta asiasta, kun tuntuu, että tiedän jo, et tää oli tässä. Tai ehkä enemminkin pelkään vaan kohdata asian. Kun se on ultrassa todettu, niin sit se on totta. Nyt voin kuitenkin, omista fiiliksistä&asenteesta huolimatta, vielä tukeutua epätoivoisena siihen, että jos olenkin väärässä, jos nt-ultrassa löytyykin pieni, joka viuhtoo menemään.. Tän hetkisistä fiiliksistä huolimatta on rauhallinen olo ja olen hyväksynyt asian, jos niin on käydäkseen.
 
Muokattu viimeksi:
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top