Mulle oli tullut melkein kolme kiloa painoa, hieman on tullut nestelastia.Mullakaan ei ole vaakaa ja oon miettinyt ihan samaa![]()
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Mulle oli tullut melkein kolme kiloa painoa, hieman on tullut nestelastia.Mullakaan ei ole vaakaa ja oon miettinyt ihan samaa![]()
Meillä niin pitkät etäisyydet, että "jos tulee tarve käydä kaupungissa" niin sitten yritän varata aikaa, mutta muussa tapauksessa jää välistä.Onkos täällä ketään joka ei ole käynyt varhais ultrassa? Itse en ole menossa,mutta tressaa kyllä onko se virheitsellä myös kokemusta kahdesta keskenmenosta ennen meidän nuorimmaista niin se mietityttää .
Tää on kyllä jotain ihan älyvapaataMyöskin kaiken tämän turvotuksen kanssa meinasin hyppiä ilosta, kun terkka ilmoitti, että nyt onkin tullut uutena vyötärön ympäryksen mittaaminen..![]()

Tuo käy kyllä paljon paremmin järkeen kuin se, että raskausturvotuksen aikana mittailtaisiin.Toki sit jos katsoo tuolta tuota mitä tehdään missäkin vaiheessa, niin tuo vyötärönympärys mainitaan ennen raskautta.
Siis tämä on niin älytöntä. Mulla raskautta edeltävä BMI 27 ja vyötärönympärys <85 cm, mutta 9. viikolla jäätävässä turvotuksessa ylittyi juuri ja juuri 90 cm, ja tästä sitten 2x lähete sokerirasitukseen. Ihan sama mitä sanoin, lopulta terkka ohjeisti diabetesruokavalion mulle ja sanoi että sitä hyvä alkaa heti noudattamaan jos en mene ekaan sokerirasitukseen, koska se on joka tapauksessa se hoito. Mulla siis ekassa raskaudessa täsmälleen samat lähtömitat, silloin ohjeistettiin yhteen sokerirasitukseen, ja missään vaiheessa ei ollut raskauden aikana (tai muullonkaan) mitään sanomista sokeriarvoissa. Luulin, että toisen lapsen kohdalla riskit olisi vielä pienemmät ja sen myötä seurantatarve myös, mutta ei. Mietin vielä että mitä teen tuon ekan sokerirasituksen kanssa.Tää on kyllä jotain ihan älyvapaataMutta perustuu varmaan tähän: https://www.kaypahoito.fi/hoi50068
View attachment 148998
Vaan näillä turvotuksilla moni pääsee yli tuon, vaikka normaalisti ei olisikaan.
Joo on, täällä myös yksi. Olin jo varannut maanantaille vu, mutta peruin sen.Onkos täällä ketään joka ei ole käynyt varhais ultrassa? Itse en ole menossa,mutta tressaa kyllä onko se virheitsellä myös kokemusta kahdesta keskenmenosta ennen meidän nuorimmaista niin se mietityttää .
Tää kuulostaa hyvältä asenteelta!Joo on, täällä myös yksi. Olin jo varannut maanantaille vu, mutta peruin sen.Kun mitään huolestuttavia oireita ei ole ilmennyt niin olen ajatellut tässä samalla harjoittaa: luottamusta, kärsivällisyyttä, kontrollista luopumista ja epävarmuuden sietämistä. Otetaan nyt kaikki irti tästä, hyvä paikka henkiselle kasvulle.
Ja sitten mulla on muutenkin tässä taustalla ajatus "luojan hallussa".. mulla on taustalla kaksi keskenmenoa ja siksikin olen yrittänyt karistaa keskenmenopelkoa.
![]()
Hyvä asenne kylläJoo on, täällä myös yksi. Olin jo varannut maanantaille vu, mutta peruin sen.Kun mitään huolestuttavia oireita ei ole ilmennyt niin olen ajatellut tässä samalla harjoittaa: luottamusta, kärsivällisyyttä, kontrollista luopumista ja epävarmuuden sietämistä. Otetaan nyt kaikki irti tästä, hyvä paikka henkiselle kasvulle.
Ja sitten mulla on muutenkin tässä taustalla ajatus "luojan hallussa".. mulla on taustalla kaksi keskenmenoa ja siksikin olen yrittänyt karistaa keskenmenopelkoa.
![]()
Mä tänään just nauroin kaverille et en saa enää vedettyä vatsaa sisäänOnkohan ihan normaalia olla jo viikolla 11 turvonneena ihan pallomahaksi? Liikunta on toki ollut tauolla pahoinvoinnin takia ja syömistä tihennetty, mutta silti tuntuu aika yllättän nopealta lihomiselta, vai onko tää sitä nesteen kertymistä. Mulla ei enää mahdu omat tavalliset housut jalkaan.
Eiköhän se helpota, suurin osa kokee olonsa palautuvan hyväksi toisella kolmanneksella tai jo aiemminkinVähän kyllä stressaa tää liikunnan vähyys ja melko epäterveellinen ruokavalioJa päälle vielä turvotus
Mut onneksi neuvolassa suhtauduttiin tosi ymmärtäväisesti, käskettiin syömään sitä mitä pystyy. Toivottavasti pian vois palata lähemmäs omaa rutiinia!
No vähän sama. Koitin lenkillekin lähteä, kun ajattelin jos se piristäisi tai auttaisi pahaan oloon. Olin vaan kahta väsyneempi sieltä tullessani :D Mut toivon, että elämä voittaa, kun tää paha olo väistyy. Viimeks jatku 1,5kk, nyt olisin sit ton tingin puolivälissä... Ei oikein silti lohdutaVähän kyllä stressaa tää liikunnan vähyys ja melko epäterveellinen ruokavalioJa päälle vielä turvotus
Mut onneksi neuvolassa suhtauduttiin tosi ymmärtäväisesti, käskettiin syömään sitä mitä pystyy. Toivottavasti pian vois palata lähemmäs omaa rutiinia!

No sepäNo vähän sama. Koitin lenkillekin lähteä, kun ajattelin jos se piristäisi tai auttaisi pahaan oloon. Olin vaan kahta väsyneempi sieltä tullessani :D Mut toivon, että elämä voittaa, kun tää paha olo väistyy. Viimeks jatku 1,5kk, nyt olisin sit ton tingin puolivälissä... Ei oikein silti lohduta![]()
Ei voi nyt siis voittaa tässä asiassa :DNo sepäMulla kävely kyllä auttaa pahaan oloon, mutta sitten tulee kauhea väsy. Sitten kun lepää, tulee hetken päästä taas huono olo
Ei voi voittaa
![]()

Tervetuloa! Itse olin myös siellä joulukuisen 2025 ryhmässä ja nyt täällä! Vähitellen on luotto tähän matkaan kasvanut.Moi kaikki, en oo täällä toukokuisissa ollut yhtään aktiivinen enkä seurannut ollenkaan keskusteluja. Olin aiemmin keväällä raskaana ja melko aktiivinen joulukuisten -25 foorumeilla ja se raskaus päättyi silloin huonoihin uutisiin niin tuntuu että oon alitajuisesti ja ehkä ihan tarkoituksella pitänyt vähän etäisyyttä mihinkään foorumeihin tän uuden raskauden kanssa kun tuli pitkään vahvasti mieleen se ensimmäinen kokemus keskenmenosta.
Nyt kuitenkin meidän sateenkaariraskaus on kestänyt jo pian 12 viikkoa ja kotidopplerilla löytyy syke, olo alkaa olemaan jo paljon positiivisempi sen suhteen että kaikki voiskin mennä tällä kertaa hyvin. Toki aina voi käydä mitä vaan missä vaiheessa vaan mutta tuntuu että toivoa on enemmän kun viimeksi![]()
Tervetuloa, hyvä että vähän positiivisempi olo on jo löytynytMoi kaikki, en oo täällä toukokuisissa ollut yhtään aktiivinen enkä seurannut ollenkaan keskusteluja. Olin aiemmin keväällä raskaana ja melko aktiivinen joulukuisten -25 foorumeilla ja se raskaus päättyi silloin huonoihin uutisiin niin tuntuu että oon alitajuisesti ja ehkä ihan tarkoituksella pitänyt vähän etäisyyttä mihinkään foorumeihin tän uuden raskauden kanssa kun tuli pitkään vahvasti mieleen se ensimmäinen kokemus keskenmenosta.
Nyt kuitenkin meidän sateenkaariraskaus on kestänyt jo pian 12 viikkoa ja kotidopplerilla löytyy syke, olo alkaa olemaan jo paljon positiivisempi sen suhteen että kaikki voiskin mennä tällä kertaa hyvin. Toki aina voi käydä mitä vaan missä vaiheessa vaan mutta tuntuu että toivoa on enemmän kun viimeksi![]()