Viiden hyvän yön jälkeen tämä oli jo toimen kun sai taas herätä itkuun 5-7 kertaa ja syötöt päälle. Eli voi laskea miten paljon välissä nukutaan. On kyllä tosi surullinen fiilis vaikka tavallaan tietää, ettei joku suoliston kehitys varmaan niin mene, että kaikki vaivat loppuu ku seinään. Meille vaan on hoettu, miten koliikki loppuu juurikin niin. Vaan ehkä se jälkikäteen tuntuu siltä vaikkei se niin ollutkaan. Voihan syvä huokaus. Onneksi nukutus on yhä sujunut melko hyvin.
Ja mä olen kans kovasti yrittänyt miettiä evoluution näkökulmasta, että mikä juttu se on kun ihmisten pennut on varmaan ainoita, jotka ei väsyneenä nuku (jos on kuitenkin turvallinen paikka jossa niin tehdä) tai ei nälkäisenä aina syö. Mitä ihmettä se palvelee? Vai onko meidän aivot jotenkin liian monimutkaiset eikä kaiken niiden aktiviteetin "sammuttaminen" vaan enää olekaan niin helppoa että aivojen vanhat syvät ja unesta vastaavat osat saisi niitä uneen tuosta vaan. Että sitten itketään kun väsymys tuntuu pahalta, mutta ei saa itseään uneen... Ja se ruokajuttu on sitten vaan jotain vittuilua. No ei, ehkä siinäkin on joku oman tahdon kehityksen ja nälän tunteen välinen ristiriita.
Ja mä olen kans kovasti yrittänyt miettiä evoluution näkökulmasta, että mikä juttu se on kun ihmisten pennut on varmaan ainoita, jotka ei väsyneenä nuku (jos on kuitenkin turvallinen paikka jossa niin tehdä) tai ei nälkäisenä aina syö. Mitä ihmettä se palvelee? Vai onko meidän aivot jotenkin liian monimutkaiset eikä kaiken niiden aktiviteetin "sammuttaminen" vaan enää olekaan niin helppoa että aivojen vanhat syvät ja unesta vastaavat osat saisi niitä uneen tuosta vaan. Että sitten itketään kun väsymys tuntuu pahalta, mutta ei saa itseään uneen... Ja se ruokajuttu on sitten vaan jotain vittuilua. No ei, ehkä siinäkin on joku oman tahdon kehityksen ja nälän tunteen välinen ristiriita.