Yökyöpelit-ketju

Näen muutenkin paljon unia, mutta nyt raskausajan yöt olleet melkein koko ajan tosi sekavia ja vauhdikkaita. Nyt kahtena yönä peräkkäin oon nähnyt jotain ahdistavaa unta, jossa joku toinen ihminen käy aggressiiviseksi. Piti ihan kännykkä ottaa hetkeksi käteen ettei se uni vaan jatku enää 😥 väsyttää niin että melkein päätä särkee 🙈
 
Hei, lohduttavaa lukea, että joku muukin raskaana oleva kärsii tästä unettomuudesta! Oon nyt varmaan viikon ajan heräillyt 3-4 aikaan, enkä saa uudelleen unta pariin tuntiin. Tosi raivostuttavaa, mutta onneksi töiden suhteen on nyt kevyempää. RV 10+2
 
Hei, lohduttavaa lukea, että joku muukin raskaana oleva kärsii tästä unettomuudesta! Oon nyt varmaan viikon ajan heräillyt 3-4 aikaan, enkä saa uudelleen unta pariin tuntiin. Tosi raivostuttavaa, mutta onneksi töiden suhteen on nyt kevyempää. RV 10+2
Tätä oli mulla myös päivittäin suunnilleen rv 4-9, toivottavasti myös sulla alkaisi pian helpottamaan!

Oman navan kuulumiset: positiivisena yllätyksenä se että imetyshormonit oikeasti toimivat! Nukahtamis- tai uudelleennukahtamis-ongelmat on aika lailla poissa vaikka vauva (tietysti) valvottaa 🤭
 
Muokattu viimeksi:
Mä olin jo unessa. Kerrankin ajoissa, joskus kympin jälkeen. Ja sit herään siihen kun nuorempi itkee unissaan, eikä hänen uni jatkunut parin parkaisun jälkeen. Menin tarkistaan tilanteen, kun en henno huudattaa. Siellä se raasu istui sängyssä seinään päin katsoen 🥺 juttelin rauhoittavasti, kippasin nurin ja peittelin, jolloin jatkoi untaan. Nyt äsken taas inisi, mutta oli vain kertaluontoinen äännähdys. Jotain mielikuvitusvaihetta eletään, kun päivisin pelkää esim. peikkoja, jopa muumipeikkoakin 🙈😅. Haluan öisin käydä aika pienestä lohduttamassa, koska omasta lapsuudesta muistan tunteen, miten pitkältä ja pelottavalta se aika tuntui odottaa äitiä lohduttamaan kun painajaiseen herättyä sai huudetuksi. Ja hänkin varmaan taisi aika herkästi herätä ja tulla peittelemään. Niin siksi mä täällä herään, havahdun, hiippailen ja samalla kärsin omien unien suhteen.. Harmi ettei lastenhuoneeseen mahdu yhden aikuisen sänkyä kunnolla (patja mahtuu siis kyllä kun päivisin rullattuna, mutta sängyn runko söisi leikkitilan). Olisi mukavampi jäädä näitä levottomia öitä suosiolla nukkumaan sinne, vaikka usein itseni siltä patjalta löydänkin jos kovin on itkuisaa pientä väkeä.
 
Kuka oli hölmö ja joi yksinäisenä pannussa odottelevan kahvitilkan kello 17.30? Minä, minähän se olin 🙂 samalla pärisee ketodieetin alkupäivä-virtapiikki, särkee vähän pääkin, ja pohkeet on jumissa. Eilisestä päivästä kertyi myös hiukan henkistä kuormaa aamusta. Onneksi kerhossa äitiystävät ja ihanat lapset olemassaolollaan tietämättään piristivät ja kiinnittivät takaisin arkisiin ajatuksiin, ja muutama lähiystävä viestien päässä joille pääsi purkamaan näkemänsä. Pieni ylivirittyneisyys kuitenkin siitäkin vielä päällä, ja lisäextran extrana se että yksi melkein naapuri kertoi että heillä oli käyty pimpottelemassa ovikelloa aamuyöllä, ja nyt ootan vaan alitajuntaisesti eksyykö tännekin häiriköitä. Odotan nukkumattia varmaan vasta 02.30 jälkeen tätä menoa 🙈
 
hiukan ennen 04 heräsin painajaiseen, ja nyt pyörin unetta kuunnellen hiirten rapinoita jostain seinän uumenista 😫
 
Sähkötkin räpsähti just pois 😶 kiva, mitähän täällä tapahtuu 😅 eipä yhtään creepy fiilis
Meillä tuli yks aamu tuulenpuuskasta yks pikkuikkuna sisään. Kun ei oo saranoita ja mies oli aukonut sitä ja huolimattomasti laittanu sen naulalla kiinni. Laitoin ilmastointiteippiä mutta pitää tänään laittaa se kuntoon. Onneks lasi ei särkynyt.
 
Meillä tuli yks aamu tuulenpuuskasta yks pikkuikkuna sisään. Kun ei oo saranoita ja mies oli aukonut sitä ja huolimattomasti laittanu sen naulalla kiinni. Laitoin ilmastointiteippiä mutta pitää tänään laittaa se kuntoon. Onneks lasi ei särkynyt.
Hyi kauhee, mä säikyn tommosia räsäys/pamaus/kolaus ääniä, saisin hepulin tommosesta 😅 sillon tiistainakohan kun oli tuulista, niin meillä tippu pihalla muovinen jääkaapin vihanneslokero (vanhasta jk:sta ylijäänyt) pihalla pöydän päältä kauheella rämäyksellä ja sydän pompsahti kurkkuun.

Olin yöllä varma että ne sähköt katkes siitä että menny hiiri syömään johdon poikki sähkökeskuksesta (sieltä kerran löyty hiiren luuranko!) ja pelkäsin että syttyy tulipalo, ni kävin sit kummituksia ja mörköjä uhmaten otsalampun kanssa kurkkimassa ettei nouse savua 🤣 ei noussu, sit hoksasin kattoa sähkökatkokarttaa vasta ja sieltä selvis että oli toistasataa taloa täällä saman linjan varressa pimeänä 😅 helpotti ettei ollutkaan meidän sisälletunkevien metsähiirulien syytä. Meinasin sit just nukahtaa, kun sähköt tulikin takasin, mikä käynnisti kaikkien laitteitten käynnistymishurinat ja piippailut (mukaanlukien miehen päälle unohtama tulostin, jestas mikä ruksutus kaikui hiljasessa talossa). Kukaan muu ei näihin sit kuitenkaan herännyt kun minä 😴 ihmetyttää vähän kyllä että mikä sen katkon aiheutti, kun viime yönä ei tuulenpuuskat ollut niin voimakkaita että olis pitänyt puita kaataa. Se tuskin selviää vaikka mä sitä märehtisin (no se vois olla tyyliin niillä alkuviikon puhureilla jääny joku puu langan ylle konkeloon toisten puiden varaan, mistä viime yön tasainen rauhallisempi tuuli ois kuitenkin riittänyt pudottaa sen nyt alas).
 
Ärsyttää kun vauva heräs eikä helpolla nukahda uudestaan. 😬
Samaistun!!! ❤️

Mä yritin just klo 6.30 syötöllä tunnustella vaippaa että menisikö se vielä pari tuntia ennen kuin vaihdetaan, että välttäisin aamukahviin asti valpastuttamasta vauvaa yhtään enempää kuin on pakko. Vauva tuntui nukahtavan imetyksen jälkeen niin hyvin että yritin itse siirtyä vähän kauemmaksi nukkumaan. Muutaman minuutin kumppanin kyljessä makoiltuani vauvan puolella alkoi hirveä ährääminen jota kuunnellessa en itse osannut nukahtaa, ennen kuin klo 7.15 vauvan puoleen taas käännytttäni huomasin että haalari on selästä märkä. Lopputuloksena puoli tuntia myöhemmin vauva nukkuu taas ihan tyytyväisenä vieressä kuiviin vaihdettuna, mutta itse olen erittäin hereillä ja mietin joko kannattaisi lähteä aamupalalle, vaikka onkin ihan varmaa ettei unta vielä kertynyt tarpeeksi.

Tänä yönä klo 01-03 tuli vietettyä sohvalla imettämässä/torkkumassa, kun nukahtaminen äänekkäästi kyljellään imevän ja liikkuvaisen vauvan kanssa sänkyyn ei onnistunut. Ja sitä edeltävät unet kertyi (mitä kertyi) oli edellisenä yönä klo 00-03 ja 06-08 sängyssä, ja siinä välissä taas torkuttiin (mitä torkuttiin) sohvalla 😴

Mutta mutta, ehkä lähden kahvinkeittoon ja yritän nauttia siitä jos saisin omat aamutoimeni tehtyä rauhassa. Ja toivon saavani uudet torkut sohvan imetyspesässä aamupäivällä (tai vauvan kanssa sängyssä myöhemmin päivällä), jos muilta puuhilta kerkiän ja maltan.
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top