Mä oon ollut ihan tyytyväinen. Esikoisen kanssa kun on käynyt niin on kiva ollut saada tietää lapsen pituus ja paino ja että kuinka paljon kasvanut viime kerrasta. Terkkari on myös aina testannut ikään kuuluvia taitoja ja on kiva kuulla mitkä taidot on ehkä keskimäärästä kehittyneemmät ja mitkä tulee jälkijunassa. Ja helpottaa aina omaa oloa kun kuulee, että kaikki on hyvin. Mulla on ollut sellanen olo, että neuvolassa kuunnellaan ja mitä vaan saa kysyä. Niinhän siinä kyllä tuppaa käymään, että kun raskaana ollessa käy neuvolassa niin äidin vointi on etusijalla ja sitten kun vauva syntyy niin se onkin se vauva. (ja sit itsekin meinaa silloin unohtaa itsensä). Ainoa miinus on, että kun mulla oli heti esikoisen synnyttyä paha rintatulehduskierre ja aina kun yhdestä selvisin niin uutta pukkas. Sanoin asiasta terkkarille, mutta sanoi olevan normaalia. Mainitsin myös neuvolalääkärille, joka ei myöskään ollut huolissaan. Lopulta mun vointi oli niin huono, että menin yksityiselle, sieltä päivystykseen ja lopulta leikkaussaliin kun rinnassa oli niin paha tulehdus, että se piti puhdistaa salissa. (onneksi maidontulo ei tyrehtynyt leikkauksesta huolimatta) oli siinä miehellä hommaa ku joutu vauvan kaa ihmettelemään pari päivää kahdestaan :D
Ensimmäinen neuvolakäynti oli muistaakseni aika pitkälti jutustelua. Paino mitataan joka kerralla ja verenpaine. Multa mitattiin aina myös hemoglobiini, mutta näin ei kuulema ole kaikkialla. Ensimmäisellä kerralla sai muistaakseni myös lähetteen nt ultraan ja muutenkin käydään raskaus ja neuvolakuviot läpi. Sitten myöhemmillä kerroilla neuvolassa kuunnellaan aina sikiön sydänäänet ja niidenhän takia sitä haluaa aina mennä :D varsinkin ennen kun tuntee vauvan liikkeet niin onhan se helpottavaa käydä neuvolassa aina varmistamassa että hengissä ollaan :D
Tulipas romaani!
Tullut jo niin tutuksi ihmiset ja paikat että ikävähän niitä varmaan tulee 
