Vauvojen neuvolakuulumiset

Meillä oli torstaina neuvola (tyttö täytti samana päivänä 8kk) ja pituutta löyty 72cm ja painoa 12,3kg :) Istuu tuetta, osaa pinsettiotteen ja osaa hieman ryömiä ja kontata (ei siis itse asiaa tajua, vaan luulee kurottelevansa lelua).
 
En kyllä jaksa uskoa, että kaikki lapset konttaavat fysioterapian avullakaan. Itse en ole kontannut eikä mieskään. Ehkä ollaa periytetty jotain rakenteellista vikaa. oma fyssari sanoi, ettei ole niin väliä, konttaako. Tuntee yhden aikuisen, joka ei osaa kontata. Olikohan sillä konttaamisella jotain tekemistä tasapainon kehittymisen kanssa?
 
Joku sanoi, että konttaamattomuus olis yhteydessä oppimisvaikeuksiin. o_O
 
Heh... no ei ainakaan täällä pitänyt paikkaansa. Jostain itse kuullut jotain tasapainoon liittyvää, mutta en jaksa googlettaa. Periaatteessahan motorisen kehityksen viivästymä voi vaikuttaa esim. kirjoittamaan oppimiseen, mutta harvemmin kai pelkkä konttaamattomuus ennakoi sitä. Varmaan aika paljon motorisia vaikeuksia silloin. Mutta kaipa sitä kaikenlaisia yhdistäviä tekijöitä voi löytää, kun etsimällä etsii. En muista kyllä omien opintojen aikana lukeneeni moista.
 
Ei kai oppimisvaikeuksiin, mutta lukihäiriöön. Kai siinä on jokin semmoinen juttu, että aivoissa "hermoradat kliksahtaa oikeille paikoille" kun ne osaa tehdä vuorokäsi-vuorojalkaliikettä. Jos konttaus jää väliin, niin "kliksahduskin" saattaa jäädä väliin. En sit tiedä, että vastaako karhunkävely konttausta...

Ei meillekkään lääkäri puhunut mitään kun 8 kk vauva ei osaa tehdä käytännössä mitään, ehkä sitä juuri ollaan enemmän huolissaan jos joku vaihe jää välistä.
 
Mulla on lukihäiriö ja olen onnistuneesti kontannut, mutta kai mä olen sitten vaan poikkeusyksilö :p:rolleyes:
 
Niin siis lukihäiriötähän voi ennustaa todella moni tekijä... mutta mikään niistä ei takaa, että se tulee. Lukihäiriötäkin on niin monta eri tyyppiä. On se hyvä, että kaikkea tutkitaan, mutta välillä aiheutetaan täysin turhaa murhetta pelottelemalla. Ehkä konttauksessa on just se molempien puolien yhtäaikainen käyttö tärkeää, mutta kyllähän sitä tulee harjoiteltua ryömiessä ja kävellessäkin... toisaalta oppimishäiriöillä on tapana kasaantua, ja ehkä ajatellaan, että viive / puute yhdellä osa-alueella ennustaa poikkeamia muissa taidoissa. En kyllä itse jaksa huolestua konttaamattomuuden yhteydestä lukihäiriöön... sitten huolestun, jos puhe viivästyy tai nimeäminen (oikeiden sanojen löytäminen tutuille asioille) tuottaa vähän vanhempana vaikeuksia / on hidasta. Eikä siinäkään mitään. Sitten kuntoutetaan. Enemmän huolestuttaa jokin rakenteellinen vika... mutta turhaa kai se on, kun lääkärit ovat terveeksi todenneet useampaan otteeseen.

HoosiAnna, liikutaanko teillä vielä yhtään? Meillä pyöritään vaan ympyrää ja nostetaan kovasti peppua pystyyn. Kämmennojaan vaan ei nouse... välillä toispuoleisesti, mutta ei kannattele itseään siinä asennossa. Väkisinkin pohdin, onko käsissä "jotain vikaa".
 
Meillä on nyt päästy sellaiseen tilanteeseen, että pallero viihtyy vatsallaan ja kääntyy itse heti kun sen on lattialle laittanut. Pyörii napansa ympäri, ei ryömi, mutta vahingossa menee taaksepäin kun nousee suorille käsille nojaamaan. Selällään ollessaan osaa tunkea itseään jaloilla eteenpäin, esim. sängyllä jos pään yläpuolella on leluja, niin tavoittaa ne melko vikkelään.

Me oltiin fysioterapiassa tosta kämmennojasta. Saatiin sellaisia harjoitteita kotiläksyksi, että lapsi mahalleen vaikka oman reiden tai pyyherullan päälle sillein, että kädet koskee maahan. Tuki on rintakehän ja kainaloiden alla. Sitten itse asettelee lapsen kämmenet lattiaan ja voi auttaa käsiä pysymään suorana. Joko voi tehdä niin, että molempia käsiä yhtä aikaa tai sitten toinen käsi kerrallaan ja toiselle kädelle lelu kurotettavaksi hieman ylemmäs lattiasta (samassa asennossa voi myös treenata konttausasentoa niin, että asettelee ja tukee lapsen jalat kontilleen, silloin on hyvä olla reisi mahan alla). Samaa nojausharjoitusta voi tehdä istuvilleen, että lapsi nojaa eteenpäin käsiinsä (meillä pallero makkaramahansa kanssa näytti niin tuskaiselta, ettei tehty tätä). Myöskin sivulle kallistettuna, niin että istutaan lapsen takana ja lapsi nojaa esim. vasempaan käteen, jolloin sinne vasemmalle puolelle tarjotaan jotain lelua, jota oikea käsi tavoittelee. Silloin lasi joutuu nojaamaan vasempaan käteen. Lasta tuetaan tarvittaessa ja asetellaan kämmen lattiaan ja autetaan käsivarsi suoraksi. Noissa asennoissa joissa lapsi tuetaan pyyhkeen avulla asentoon, joka vaatii kämmennojan on se pointti, että se auttaa lasta huomaamaan, että käsiin nojaamalla pääsee ylemmäs ja maailma muuttuu mielenkiintoisemmaksi. Me tehtiin monesti vaan silleinkin, että pallero leikki reiden päällä tai joku rullattuna kainaloihin, ilman mitään käsien tukemisia tai asetteluja.

Jos lapsi ei nojaa edes kyynärpäihin, niin sitäkin voi harjoitella laittamalla kädet napakasti vartalon alle kyynärnojaan. Meillä ei onnistunut sekään, eli pallero oli kädet suorana eteenpäin ja katse lattiassa. Se ei jaksanut pitää katsetta ylhäällä ja kiukku iski varmaan minuutin sisään. Pyyhe kainaloissa tuplasi tai triplasi viihtymisajan.

Sitten terapeutti kertoi, että käsien hierominen, puristelu ja sively auttaa lasta ymmärtämään paremmin, että sillä on kädet. Meidän fyssarilla oli myös sellanen kissan tassun muotoinen vibraattori, jolla hiveli käsiä. Se kertoi, että tärinä aktivoi lihaksia jotenkin sisältäpäin.

Mä en tiedä kuin paljon noista harjoitteista oli apua, mutta eräänä aamuna kun laitoin palleron lattialle mahalleen, niin se vaan nosti itsensä suorille käsille ja katseen eteen ja jopa ylöspäin. Edellisenä iltana sillä oli vielä katse lattiassa eikä merkkiäkään mistään nojista.
 
Tuon tapaista harjoittelua meilläkin välillä tehty. Lilliputti ei vaan siedä sitä, jos sen rintaa tai vatsaa painaa joku (sai sen ennen aina oksentamaan, ihana refluksi). Nostaa kyllä toista kättä ilmaan ja kurottelee ylös toisen käden varassa, mutta kyynärpää ei oikeastaan koskaan ole ihan suorassa... tyttö myös inhoaa sitä, jos käsiin kosketaan. Ei lähde mukaan leikkeihin, joissa käsiä liikutellaan, vaan yleensä jäykistää ne koukkuun. Itse kyllä liikuttelee suuntaan jos toiseen. Viime aikoina innostunut nostamaan kaiken pään yläpuolelle istuessaan... ehkä ne kädet toimii kuitenkin.
 
Meilläkin on sitä vikaa, että käsistä kun ottaa kiinni ja leikkii perhosta tai jotain uimaria, niin pallero vetää kädet koukkuun rinnan päälle ja on ihan jäykkänä koko ukko.
 
Me oltii 10 kk neuvolassa. Pituutta neidillä 69cm ja paino 7.2 pikku sirpukka siis. Ei huolestunu kasvusta kun tasasesti menny.
Kysy että käveleekö. No ei kävele. Puhuu pölpöttää sitäkin enemmän. Joka päivä uusii sanoi keksii. Melle joulupukki toi taapero kärryn. Sillä vähän kävellään. Jasmin on kyllä keksinyt toisen ravan liikkua. Se on polvillaan ja alkaa siinä liikuttaa jalkoja et se käyttää et kuin se kävelis. Pitkiä matkojakin. Näyttää hassulta. Neuvolassa ei tehty mitää kummempaa. Mikä oli outoa. No seuraavaks 1v neuvola
 
10 kk täynnä ja neuvolassa käyty. Strategiset mitat oli 73,8 cm, 9710 g ja py 47 cm (8 kk taisivat luvut olla 71, 8940 ja 45,9). Tasaisesti mennään keskikäyrän tuntumassa.

Neiti hymyili terkalle ja ryömi jatkuvasti pöydän alle tutkimaan tämän kenkiä. Lisäksi taputteli, nousi istumaan, äitiä vasten jaloilleen ja ottipa vielä pari "askelta" kontallaankin. Esitteli siis kaikki taitonsa. Lopussa kysyttiin, ilmaiseeko vauva harmistumista. Heh... todellakin. Harmistui sitten vähän sielläkin, kun äiti ei tissien taputtelusta ja hymyilystä huolimatta tarjonnut maitoa...
 
Meillä oli tänään 10kk neuvola. Mitat oli 8510g, 72,6cm ja py 45,7cm. (8kk 7990g, 71cm ja 45cm). Kasvaa hyvin, tasaisesti.

Käynti oli suurimmaksi osaksi juttelua, kerroin miten menee ja mitä neiti osaa jne. Täti sanoi että nyt pitäisi alkaa antaa tytölle hapanmaitotuotteita.
 
Me oltiin myös 10 kk neuvolassa. Painoa oli tullu alle 100g ja pituutta ei käytännössä yhtään, mutta luulen sen johtuvan mittavirheestä 8 kk neuvolassa. Silloin oli joku harjoittelija mittaamassa ja se joutui arpomaan lukeman koska ei saanut jalkaa kunnolla suoraksi. Pituuskäyrä pomppas pystysuoraan ja nyt laski takaisin omalle kyrälle.
Eli pituutta olis nyt 71 cm ja painoa jotain 11.2 kg (en muista niin tarkkaan) päänympärys taisi olla 48 cm.
Täti oli sitä mieltä, että imetyksen voi turhana lopettaa ja antaa vastiketta ja hapanmaitotuotteita. Mulla meinas palaa käämit jo ton "vastike" sanan kanssa ja sit herpaannuin ihan totaalisesti kun se kertoi rintamaidon olevan näin isolle tarpeetonta.
Ei ollut huolissaan palleron liikunnallisten taitojen puutteesta kun käydään siellä fysioterapeutilla. Muuten oli kaikki ihan hyvin.
 
Mä en ymmärrä miten neuvolassa voidaan olla noin tietämättömiä rintamaidon hyödyistä ihan minkä tahansa ikäiselle imeväiselle :mad: Murrr, kyllä pistää vihaksi!! Ja jos äiti on halukas imettään ja se sujuu niin minkä ihmeen takia pitäisi siirtyä mihinkään keinotekoiseen valmisteeseen?!?! Huuuuuh että nousi verenpaine... :angry5
 
Aika oudolta kuulostaa kyllä tuollainen... miksi ihmeessä antaisi tässä vaiheessa korviketta imetyksen sijaan, jos ei halua? Tuon perusteellahan voisi ajatella äidinmaidon olevan ravintoarvoltaan huonompaa kuin korvikkeen. Joop. Mielipiteensä kullakin. Meillä terkka ihmetteli, miksi mä haluaisin hiljalleen lopettaa imettämisen, jos se kerran sujuu.

Onko liikkumisessa tapahtunut edistystä, Hoosianna? Eiköhän teilläkin sitten jossain vaiheessa aleta liikkua oikein urakalla. Lilliputtikin suunnitteli treeniohjelmaansa pitkään ja hartaasti. Mä niin luulin, ettei vielä juhannuksenakaan liiku mihinkään.
 
Mä ihmettelin kanssa neuvolassa kun oli näistä syömisistä puhe, täti piti ihan itsestään selvänä että tyttö on korvikkeella, totesi mulle "hän on korvikkeella?". Vastasin vaan että ei ole ja sen jälkeen täti oli ihan kysymysmerkkinä ja kehui sitten että mulla vissiin on maito riittänyt, sen enempää ei ollut puhetta. Ihmettelen vaan miten se piti niin itsestään selvänä että on korvikkeella. Tää oli sijaistäti kun oma on mammalomalla.
 
Takaisin
Top