Vauvojen neuvolakuulumiset

Me käytiin tänään ylimääräisellä lääkärikäynnillä kun rupes tuo neidin pulauttelu huolestuttaa. Lääkäri oli mukava ja tutkinnan jälkeen ilmoitti ettei refluksia luultavasti oo, kun tyttö kasvaa hyvin eikä myöskään oo itkuinen eikä oo tissillä raivonnu. No täytyy silti vielä vähän kuulostella ettei nyt pahene tuo oksennuksiksi. Muuten kaikki hyvin!
 
Täällä tytön kanssa tuli eilen tasan kuukausi yhteiseloa :) Neuvolakäynnillä vaaka näytti rapiat 4300 grammaa, eli 1,2 on tullut lisää syntymäpainoon, senttejä 4 lisää. Eri sarjassa kyllä mennään kuin MammaMarian tyttö.
 
Vielä piti sanoa, että ainoana huolenaiheena on punoittava peppu. Neuvolasta suositeltiin Mitosyl-rasvaa, tänään kävin ostamassa putelin. Kellään tästä kokemuksia? Ilmakylpyjen lisäksi suositeltiin muuten myös alapään tuuletusta föönaamalla pesun jälkeen. Tuntuu hassulta, mutta päivällä kun kkeiln, niin vauva tuntui kyllä nauttivan tuosta. Muutenkn hoitopöydälle laittaminen tuntuu nykyään rauhoittavan vauvaa, vielä viikko sitten kun viimeistään vaatteiden takaisinlaitto toi harmia.
 
Sinkkivoide on toiminu meillä ainakin tosi hyvin punottavaan peppuun. Vie tosi nopsaa punotuksen pois, yleensä jo seuraavan vaipan vaihdon yhteydessä on punotus häipynyt tai ainakin vähentynyt.

Hoitopöytä on meillä kans maailman paraas paikka! Jos on itkua mistä millonki, niin hoitopöydälle kun vie pojan ni heti on kivaa! Siinä naureskellaan ja jaksetaan touhuta vaikka kuinka paljon. Poika on ottanu tavaks pissata AINA hoitopöydälle pepun pesun jälkeen kun kuivatellaan. Tietää varmaan pääsevänsä takas hanan alle, koska se on maailman parasta kans :)
 
Sinkkivoide täälläkin todettu toimivaksi. Varsinkin isi sitä laittaa aina kun punoitusta havaitsee. :) Meillä kans hoitotasolla on kivaa ja nauravalle naamalle hymyillään :)
 
Juu sinkkivoide täälläkin käytössä! Meillä tullut tavaksi joka kerta puklata enemmän tai vähemmän hoitotasolle, vaikka syönnistä olis kaks tuntia :cool:
 
Meillä on pakko imettää lasta hetki ennen hoitopöydälle viemistä kun pukeminen on niinpal kauhjaa vauvan mielestä. Imetyksen jälkeen malttaa paremmin ja sitten taas jatketaan tissillä. Hoitopöytä ei oo meillä kiva paikka ollenkaan, sen sijaan kylpy, autossa matkustus, vaunuajelut ja isin sylissä ihmettely on kivaa :)
 
Meillä oli tytön 2 viikkoo + 4 päivää neuvola tänään. Hyvin kasvaa vaikka onkin laiha hujoppi :) Tyttö on tarkkaavainen ja tosi rauhallinen.

Pituus 53,3 (50)
Paino 3545 (3130)
Pipo 36,9 (35,5)

Napa ei oo vieläkään irti joten siihen bacibactia jatkossa ja maanantaina soittoa neuvolaan jos ei oo irronnu.
 
Meilläkin oli aluksi tuo sinkkivoide käytössä, mutta siitä ei kyllä ollut meillä apua. Bepantheniakin kokeiltiin. Mutta nyt tuo yhdistelmä Mitosyl/pesun jälkeinen föönaus näyttää tuottavan tulosta, jes! Tuo MItosyl on muuten yhdistelmä sinkkirasvaa ja kalanmaksaöljyä, mielenkiintoista...
 
Meille neuvolassa suositeltiin punottavaan peppuun talkkia, kun on näin lämpimät kelit niin ei mielellään lisää kosteutta laittaisi (=rasvaa). Sanoi tosin, että jos talkki ei auta niin sit Bepanthenia tai jos oikein pahaksi menee niin sinkkivoidetta. Me ollaan kyllä ihan talkilla ja ilmakylvyillä pärjätty.

Meillä neiti siis tuli eilen 1kk:n ikään, mutta 1kk-neuvola meillä oli jo maanantaina. Pituudesta sanoi, että todellisuudessa ei ole kasvanut varmaan kuukaudessa niin paljon kuin mitta antaa ymmärtää vaan nyt neiti pystyy pitämään jalkojaan suoremmassa kuin heti synnyttyään. Tämmöisiä mittoja siis saatiin maanantaina, suluissa syntymämitat:
Paino: 3636 g (3200 g)
Pituus: 52 cm (48 cm)
Pää: 36,4 cm (35 cm)

Mittojensa puolesta menisi siis edelleen vastasyntyneestä. Huomenna meillä on se vatsan ultra. En oikein tiedä mitä ajattelisin siitä. Tietysti toivon että ei olisi sitä mahaportin ahtaumaa, mutta toisaalta se selventäisi niin monta asiaa ja toisi itselle sellaisen olon, että homma hoidetaan ja arki normalisoituu (vai niinkö kuitenkaan?). Jos ei vatsasta löydy mitään ultrassa, niin toivottavasti jotain selviää kuitenkin siellä mahalääkärillä. Alkaa itselleni olla vähän turhan raskasta arki, kun mies on töissä ja minä päivästä toiseen itkuisen pienen kanssa kotona (ja sitten sitä jo alkaa itsekin itkeskellä kun ei osaa helpottaa pienen oloa). Jos tällainen on normaalia vauva-arkea niin mietin vaan, että miten jotkut on jaksaneet useamman lapsen tehdä. Mutta ehkäpä tämä jatkuva vauvan itkuisuus, johon mikään ei auta, ei niin normaalia sitten ole.
 
Mä ite ajattelen nyt (en esim. 3 viikkoa sitten), et tää on niin ohimenevä vaihe, kun vauva on ihan pieni. Ja itkee minkä itkee. Ja tiedän, että se on yksin varsinkin raskasta (nim. kaksi päivää yksin kotona, päiväunet nykyisin 5-15 minuuttia kerrallaan...huah). Pitäisi koittaa vaan sitten ottaa ilo irti niistä yksittäisistä ilon hetkistä (vauvan hymy, jokeltelu tms. taito) ja sit vaan "kestää" se itku. Meillä tyttö ei eilen itkenyt, kun pidin olkapäätä vasten n. tunnin. On muuten kädet ja niskat kipeenä. Et onneks tulee se toinen työhommista tänään kotiin!!
 
me käytiin tänään pojan kanssa ensimmäistä kertaa neuvolassa. :)
ikää siis tasan 2 viikkoa ja suluissa syntymämitat.

4525g (4325g)
57cm (53cm)
37,6cm (37,3cm)

pituutta oli tullut paljon, painoa vissiin olisi saanut tulla vähän enempikin. nyt olen imettänyt rintakumeilla. nännit on edelleen vähän auki, mutta verta ei ole enää viikkoon tullut. muutaman kerran olen kokeillut imettää ilman kumeja, toivon mukaan pääsisin niistäkin eroon...
seuraavaksi onkin sitten se 1kk lääkärineuvola ja nyt samalla sovittiin mun jälkitarkistusaikakin.
 
54,5 cm ja 3860 g jo (48,5 cm ja 2845g syntyessä) :Heartpink Ikää 5 viikkoa 3 päivää ja alkaa olla jo melkein toisten vastasyntyneiden kokoinen, hah. Pituutta oli tullut paljon niin että pituuskäyrällä nousua. Painokäyrä pysyy tasaisena, eli hoikka tyttö on yhä kyseessä.
 
Meille ei oo mitää puhuttu neuvolassa pituus- tai painokäyristä. Eipä sillä, ettenkö pidä ajatuksesta, et kuhan nyt vauvana kasvaa vaan, ni se on normaalia...Esim. 1kk neuvolassa ei annettu mitään pituusarvioita tms.
 
No meillä seurataan kun oli niin pienipainoinen syntyessään ja imetyksessä ongelmia, siks varmaan tullu käyrätkin puheeksi. Miun ja isän pituudet jne. myös kyselty mut ei kyl mistää pituusarvioista oo ollu puhetta eikä kyllä kiinnostakaan :)
 
Mitenköhän paljon vanhempien kasvukäyrät vaikuttaa lapsen kasvuun? Olen itse ollut todella pienikokoinen ja mietin, että jos tyttö seuraa mun jalanjälkiä on pienikasvuinen. Mutta isä on ihan normimittainen, pitkä mies. Ja vauva vaikuttaa nyt ihan tavalliselta kasvajalta, eli kattellaan :)
 
Meillä mies on pieni ja kaikki hänen lapset pieniä, myös aikuisena. Meidän tyttökin pieni ja siro, pituutta kasvanut nyt kovin mut hoikka vauva on :)
 
Just oman neuvolakortin kaivoin, ni ite oon ollut oikee hujoppi: 2kk ennen ekalle menoa, ni 113cm pitkä. Siis haloo?! :D Mut oon ollut tän oman tytön kokoinen 2kk iässä, siis mitä tää oli jo 1kk-neuvolassa.
 
Me oltiin perjantaina siellä mahan ultrassa. Ei ollut mahaportin ahtaumaa ja muutenkin kaikki sisäelimet oli kunnossa. Lääkäri diagnosoi neidillä fysiologisen refluksin, määräsi maidon sakeuttajaa, maitohappobakteereita ja nosti Gavisconin annosta. Lisäksi saatiin ohjeeksi pitää neitiä 30 min pystyssä syöttöjen jälkeen ja nostaa sängyn päätyä 15 astetta (oli se jo aiemmin nostettuna, muttei noin korkealle).
Vähän on nyt kyllä noiden myötä helpottanut neidin olo. Maidon sakeuttajan käyttäminen on tosin ongelmallista, kun siinä pitää vesi keittää ja sitten antaa sen hieman jäähtyä, sekoittaa siihen jauhe ja syöttää se sakea mössö neidille ENNEN imetystä. Ei tule onnistumaan, kun neiti kerkiää menettää hermonsa totaalisesti jos joutuu ruokaansa odottamaan. Ja tuo mössö ei säily kuin 2h, niin ei voi edes etukäteen tehdä isompaa satsia mistä sitten vaan lappaisi suuhun. Muutenkin se määrä on minusta hirmu iso, kun 25 ml pitäisi syöttää sitä. Eikös sillä määrällä täyty jo noin pienen maha? Ideana siis olisi, että ensin annettaisiin sitä, sitten imetän ja maito sakeutuu siellä mahassa sitten eikä tulisi niin helposti ylös jolloin pulauttelujen määrä vähenisi.
Gavisconin antaminen on selvästi kyllä helpottanut meillä itkuisuutta. Se aiemmin määrätty annos ei tuntunut oikein purevan, mutta nyt auttaa. On ollut huomattavasti rauhallisempaa elo nyt, ei ole ollut joka päivä niitä valtavia itkuja joihin ei mikään auta. Tänä iltana taisi olla ensimmäinen pidempään kestänyt itkeskely mikä johtui ilmeisesti ilmasta mahassa ja väsymisestä.
Jospa nyt olisi seuraavan kerran asiaa neuvolaan/lääkäriin vasta sitten 10.6. kun on neidin ensimmäinen neuvolalääkäri.
 
Hyvä että saitte diagnoosin ja lääkkeet! Varmasti keksitte pian oikean tavan toimia sakeuttajien sun muitten kanssa, varmaan vaatii totuttelua (niinku tää vauva-arki muutenkin..)
 
Takaisin
Top