Täällä ei juurikaan kääntyillä selältä mihinkään, joskus harvoin kellahtaa kyljelleen kun vetäsee jalat suuhun. Mahalta selälleen kyllä käännytään hallitusti ja sujuvasti kumpaankin suuntaan, eikä enää vahingossa niinkuin pari kuukautta sitten (silloin se pääkin aina kopsahti hiukkasen). Mahallaan möngerrretään hissuksiin myös eteenpäin, kontilleen ja peppu ylös ja työnnetään yläkroppaa eteenpäin. Jännä kyllä tää, että ei käänny selältään mihinkään, koska pitää huolestua? Tuntuu että kaikki muut on kääntyilee jo ties miten päin ja ainakin kuukausi sitten :D Poika siis loppuviikosta paria päivää vaille 5kk
Parasta on pojan mielestä nykyään se, kun pääsee äidin tai isin tukemana seisomaan. Sitä ei enää voita mikään hassuttelu tai köröttely :P Istumaan tuo pönkäisi myös jo aina kun vaan mahdollista.. Sitterissä, sylissä jne.. pää ei nojaa tukeen niin kauan kuin vaan jaksaa yrittää sitä istumaan nousemista. Ja varovasti kun on sohvalla kokeiltu tukea vasten, niin selkä pysyy suorana tosi pitkään. Kai se on niin tikkusuora muutenkin ja jämäkkä kun ei sivuttain taivu sitä vertaa että pääsis kääntymään sieltä selältä mahalleen. *huoh*
Onneksi on vielä fysioterapiakertoja tässä ainakin yksi edessä. Vaikka joka kerta se mamma sanookin että kaikki on ihan normaalia, on vaan niin tosi jäntevä tuo poika.. Just..
Tuttia tämä sentään osaa käsitellä jo niin, että se menee toisinaan jopa ihan oikein päin takaisin suuhun. Muutenkin on näppärä käsistään ja käden ja suun yhteys toimii hienosti. Et kyllä meilläkin jotain osataan :D