Vauvanhoito ja töiden jakamista

Sama juttu Rolli10, ja olen itsestäni huomannut myös ikävän piirteen tuputtaa neuvoja [:@] Tai asioita, jotka olen itse kokenut toimiviksi...ärsyttää itseäkin niin saati sit miestä [:D] oon kyllä sanonu et sano sit ku pitää pistää suu kiinni [:D]

Nyt vähän jänskättää kun mies lähtee v-lopuksi Jyväskylään...polttarit tiedossa yms ja mä jään sit pojan kans kahden. Hyvin me Joan kanssa pärjätään mut kaks yötä ilman isiä on jo aika paljon [:D] Et hattua nostan teille, jotka yksin hoidatte lasta yöt ja päivät!

Suunnittelin ensin et menen porukoille sit viikonlopuksi niin on seuraa ja saa vähän tukea kunnes muistin et ne lähtee perjantaina mökille...auts! Onneks Joan kummit asuu tossa lähellä ja ovat luvanneet lauantaina ottaa hoitoon ainakin siks aikaa kun meen ite koekampaukseen.
 
Pitkästä aikaa täällä...

Mulle oli pettymys,kun mies tuli 2,5viikon jälkeen kotiin. Odotin samaa innostusta poikaan kuin sairaalast tultuamme, mutta ei. Ei hän viitsi tehdä enää mitään. Ja myös sanoo sen. Tosin syitä on monia..on liian lämmin ja väsyttää, elokuva on kesken ja tosi hyvä kuva onkin, netis on peli kesken..ja paras: hän tarvitsee kans vähän vaihtelua elämään!! Ja kuulemma haluaisi edes joskus nukkua rauhassa..siis anteeks,mä vissiin oon vaan nähny unta yöherätyksistä kun toinen vaan nukkuu.
Nytkin mun piti lähtee ostaa ristiäisjuttuja,niin tälle tuli kiire hoitaa joku tärkeä asia kaverin tykö. Eli mun asiat siirty huomiseen.

No,en halua kuulostaa valittavalta ja oon mielelläni pojan kans, mut kyl oikeesti kaipais ite välillä kunnon unia ja hetki omaa aikaa. Jaksais taas paremmin. No,helpottaa kun mies lähtee taas pois 3 viikoks. Yllättävää kyllä,mut se on oikeesti parempaa aikaa mulle. Ei ollenkaan niin rasittavaa ku tää,et toinen on kotona.
 
ALKUPERÄINEN: Hylene78

Pitkästä aikaa täällä...

Mulle oli pettymys,kun mies tuli 2,5viikon jälkeen kotiin. Odotin samaa innostusta poikaan kuin sairaalast tultuamme, mutta ei. Ei hän viitsi tehdä enää mitään. Ja myös sanoo sen. Tosin syitä on monia..on liian lämmin ja väsyttää, elokuva on kesken ja tosi hyvä kuva onkin, netis on peli kesken..ja paras: hän tarvitsee kans vähän vaihtelua elämään!! Ja kuulemma haluaisi edes joskus nukkua rauhassa..siis anteeks,mä vissiin oon vaan nähny unta yöherätyksistä kun toinen vaan nukkuu.
Nytkin mun piti lähtee ostaa ristiäisjuttuja,niin tälle tuli kiire hoitaa joku tärkeä asia kaverin tykö. Eli mun asiat siirty huomiseen.

No,en halua kuulostaa valittavalta ja oon mielelläni pojan kans, mut kyl oikeesti kaipais ite välillä kunnon unia ja hetki omaa aikaa. Jaksais taas paremmin. No,helpottaa kun mies lähtee taas pois 3 viikoks. Yllättävää kyllä,mut se on oikeesti parempaa aikaa mulle. Ei ollenkaan niin rasittavaa ku tää,et toinen on kotona.


Harmi tilanne! :( Mutta et sä valita Hylene78, meillä on aika sama tilanne. Mutta ei kyllä sano asioita tollee. Hän osallistuu kyllä,mutta tosi vähän...tosi tosi vähän. Ja huomaan,että muut asiat kiinnostaa enemmän. Viime viikonloppuna,kun oli kotona ja nukuttiin ja sitten yhtäkkiä ukko ponkas melkein mun päälle kattoo vauvaa,kun se vähän äännähti. Tais pelästyy,että sillä on joku hätä! [:D] Oikee itsekin ihmettelin,että noh..mitäs nyt? Miä oon tottunut jo tytön äännähtelyihin unissaan,joten en ollut huolissani,mutta mies kun ei oo viikkoja täällä niin ei ole oppin tuntee niin hyvin. Kuitenkin..pelaamiset ja tämmöset menee kyllä minun auttamisen edelle,jos en sitten erikseen pyydä.
 
ALKUPERÄINEN: Pääskynen

Babaytoy, ootko puhunu miehen kanssa tuosta? Teillä on sikäli tietysti hankala tilanne, kun mies pääsee viikonloppusin kotiin niin on varmasti ihan rikki poikki ja haluaisi nollata pään sekä rentoutua. Varmasti haluaisi tutustua lapseensa (ainakin uskoisin, vaikka en häntä tunnekaan), mutta tuossa tilanteessa kynnys voi olla korkea. Näkee ensinnäkin harvoin, sä alat olla jo jossain määrin tottunut vauva-arkeen tai sulla on pää jo ohjelmoitunut ainakin siihen toisin kuin miehellä. Ja jos ei ole aiemmin hirveästi tottunut pienen vauvan käsittelyyn niin sekin voi korottaa sitä kynnystä osallistua omasta aloitteesta. Lapsi on joka tapauksessa teidän yhteinen ja molempien pitäisi osallistua siihen liittyviin asioihin, vaikka olosuhteet olisivatkin hiukan tavallista hankalammat. Suosittelen kuitenkin, että otat asian puheeksi ja selvität miehesi näkökulman asiaan syyttelyn sijaan. Kyse voi hyvinkin olla alkukankeudesta, mikä ei ota lähteäkseen, koska hän ei pääse elämään arkea vauvan kanssa. Tsemppiä!


Sä olet kyllä ihan oikeassa Pääskynen. Olen miettinyt itse ihan samoja juttuja,ja tosiaan mulla on mennyt jo kaaliin miten tässä vauva arjessa toimitaan ja tunnen tytönkii paremmin,toisinkun isänsä. Kyllähän minä aina sitten tytön annan isin hoiviin,kun itse teen jotain muuta,ja siinä saavat tutustua..kyllä hän puhuu tytölle ja hymyilee ja tyttö ainakii oppii tuntemaan isänsä kasvot,ettei siitä sitten toivonmukaan ole pelkoa,että alkaa vierastaa. Mutta mies taitaa vähän vierastaa vauvaa,mutta tollee kun pikkuhiljaa alkaa,niin hyvä tulee...toivotaan!
 
Rauha Selvitettiin joo. Mies tuli kotiin ja mä heti kysyin siltä,että haluun tietää nyt selityksen kaikelle. Eikö hän oikeasti ole tehnyt mitään,ei. Monet kerrat mulle sanoi,ettei ole ollut lähelläkään sitä naista esim. autossa. Ja joillekin jutuille hän naurahti,että ei voi pitää paikkaansa,koska...,-hänellä oli selitys kaikkeen. Kuuntelin,kun hän kertoi ja kertasin vielä,että nyt! -jos puhut paskaa,niin olet ihan vitun idiootti. sanoin,että tunnen sinut kuitenkin niin hyvin ja ollaan tässä suht pitkään oltu yhdessä,että jos sä olisit jotain tehnyt niin olisit tehnyt aikoja sitten. Niin miksi nyt? Jotenka..meillä on asiat nyt hyvin! Saattaa kuullostaa,että otin asian aika lunkisti,mutta mä tosiaan moneen kertaa kysyin ja kaikkii yksityiskohtia. Saan kyllä jotain kautta tietää,jos nämä pitää paikkansa ja mies on valehdellut! Mutta,homma purkissa.

Jooo..ja näyttää siltä,että tää muija on niin pipi päästään,että keksi tuon kaiken!
Tai sitten mies on hyvä valehtelemaan ja minä sinisilmänen ja kaikki onkin totta..tuli torstaina ja lähti sunnuntaina,ainakin se oli meijän kanssa kotona noista päivistä 3/4. [:)]
 
Niimpä! :)

Mies siinä sanokii,kun kerroin kaikkee mitä olin kuullut niin se vaan,että "Jaaha,ei näköjään kannata olla missään tekemisissä sen muijan kanssa. Siit ei oo kun harmia." Kertoi mulle,että se muija roikkuu yhden sen kaverinkin perässä ja mies oli hälle sanonu just sinä vkloppuna kun ne oli baarissa ollut,että kannattaa miettii pari kertaa,ennenku alkaa ton naisen kanssa mitään touhuumaan. Tässäkin siis lisää aineistoa,että mies ei mitään oo tehnyt. Paskapuheita liikkuu täällä meillä päin aika paljon..
 
KisMet, en noista velleistä tiedä mistä ovat tehty. Ainakaan viljatuotteita ei saa vielä antaa. 
 
Starletti, muistaakseni maissivelliä ainakin siskon vauva sai iltaisin kun maito ei enää riittänyt vaan heräili tosi usein syömään.
Hedelmäsoseitako ne suositteli?
Millaisiin masuvaivoihin ne auttaa?
Mun täytyy kyllä kans kysyä neuvolassa ensi viikolla, mutta tuntuu että jokaisella th:llakin on aina omat mielipiteet, ihan hyvä kuulla mitä muille on sanottu.
Toiset on sitä mieltä että vettä saa antaa, toisten mielestä ei missään nimessä...
Joten eiköhän noiden kiinteiden kanssa oo sama juttu.
Teilläkin varmaan menee vaan teelusikallisia päivässä?
 
KisMet, hedelmäsoseita ollaan maisteltu useita ja hyvin maistuvat. Teelusikka tai pari aluksi päivässä, että ei tuu kovin kovat oireet, jos on allergiaa tms ja suolisto tottuu. Mutta ei tuo riittänyt edes alussa. Vauva aloitti kauheen huudon, jos jätti syöttämisen yhteen teelusikkaan. Nyt oon syöttäny kerralla niin paljon kuin vauva haluaa, omenaa meni jo puoli purkkia. Enkä aio edes kysyä, saako niin paljoa antaa. Eli soseita meille suositeltiin yölliseen levottomuuteen ja ummetukseen. Uniajat on todellakin pidentyneet ja joskus menee vaipastakin yli, kun ei vauva itse herää. Isompaa tavaraa tulee aika säännöllisesti ja välillä oikeen teflonia, että ihan naurattaa (vauvaakin). 
 
Mun täytyy tulla nyt vähän nostaa tätä aihetta. Meillä mies pärjää tosi hienosti vauvan kanssa, täytyy myöntää että kun vauva oli ekat kolme viikkoos sairaalassa niin se oli meillä mies joka soitti joka ikinen päivä sairaalaan ja kysy tytön kuulumiset, minä en soittanu kertaakaan. Käytiin tietysti myös kattomassa joka päivä.

Kotona isyyslomalla mies piti vauvaa enemmän sylissä kun minä, meillä syödään tuttipullosta niin mies taitaa enemmän syöttääki sitä mitä minä. Mutta oon aina antanu miehen syödä ruokansa rauhassa, vaikka oma ruoka jäähtyiski. Minä siis otan silloin syliin tai syötän vauvaa. Sekin usein päätyy siihen että mies tekee myös mulle leivät jos oon vauvan kans sillon.
Minä herään yöllä ekan kerran koska herään herkemmin, täytyy miestä tökkiä että heräis. Tökin sitten seuraavan kerran kun tyttö herää, että nyt sun vuoro syöttää se.
Nyt kun mies meni töihin, niin jouduin viime yönä sen herättää etten saa vauvaa mitenkään nukkuu. Se pinkas sängystä ylös ja otti neitosen ja antoivat mun mennä nukkumaan.

Mies tekee meillä useasti ruokaa. Toinen meistä imuroi ja toinen moppaa.
Nyt töihin menon jälkeen soittelee/viestittelee että miten meillä menee ja on meitä ikävä.
Eilen illalla sanoi mulle että rakastaa mua tosi tosi paljon. Muutenkin meillä sanotaan melkein joka päivä.

Joten mulla ei oo mitään valittamista miehestä! Ihana on!
 
Ihana mies sulla mohomaha :) Ihan kateeksi käy,vaikka meijän ukkeli onkin alkanut pikkuhiljaa osallistumaan enemmän,mutta että noin [8|][:)]
 
Juu se on ite tyytyväinen siihen että saa välillä pussinsa tyhjäks [;)] Helppohan tollasen miehen kans on pelehtiäkkin, kun antaa siihen aihetta. Tuskin minä sitä haluaisinkaan jos se olis sellanen mörrimöykky.

Mutta hyvin pitkälti voin sanoo että sen näki miehestä jo sillon kun meille tuli koirat (2) pentuna, että millanen isä se on. Meille koirat on kun lapsia, samalla lailla niitäkin on ruokittu, kylvetetty, opetettu, pidetty sylissä ja tehty "pelisäännöt" jne. Ja hyvin on sillonkin puhallettu yhteen hiileen! [:)] Koirat on edelleen tärkeessä roolissa vaikka tuo tyytynä on ykkössijalle siirtynytkin [:D]
 
Takaisin
Top