Vauvan vaivat ja vointi
- Ketjun aloittaja Jonnukka
- Aloituspäivämäärä
~Jäde~
Päivystävä dosentti
Ei kuulu kaikkien s-markkettien valikoimaa,ainakaa ne 500millin purkit.mekii joudutaa hakemaa prismasta ku tos lähikaupas ei ollu,pyysin niitä sitä sinne tilamaa ja ne sano et tilaa jos kuuluu valikoimii.pienet purkit kuuluu mut en lähe niitä sieltä lavoittain kantamaa.
On täytyny siihen ihan pebanthenia laittaa (kirjotetaaks se noin). Kuolaa tulee karmeesti.
Päästiin eilen kotihoitoon. Meillä käy siis hoitaja 3 krt / vrk laittamassa antibioottia kanyylin kautta. Kanyyli vaan on pikkuisella jalassa ja toinen tykkää välillä innostuessaa potkutella aika kovasti, niin pelottaa, että se irtoaa. Se irtos saiaalassa jo kerran, kun se oli aikasemmin vauvan päässä. Sit vauva vietiin pois ja kun se palas, se oli ihan surkeena. Sillä oli kolme reikää päässä ja kanyyli sillä kertaa jalassa. En olis kyllä halunnut olla seuraamassa sitä hommaa, mutta tuntui sekin pahalta kun vauva vietiin pois.
Sitten otettiin eilen verikokeet, niin piti olla 3 ihmistä sitä ensinnäkin ottamassa. Yks sanoi, että ei noin pieneltä saa kun kantapäästä, mut toinen halus väkisin yrittää kyynärvarresta. Oli hirveetä katsoa, kun sitä neylaa survottiin eikä se nainen meinannut löytää sitä suonta millään. Lopulta se onnistui mutta verta ei tullut pienestä suonesta tarpeeksi ja jouduttiin kuitenkin ottamaan vielä sieltä kantapäästä. Lauantaina aikasemmin meiltä oli otettu verikoe niin riitti yks nainen, joka niin nätisti yhdellä kertaa otti sen kantapäästä ilman mitään arpomista.
Sit vielä se ultraajakin oli aika tyly nainen. Olin imettämässä kun se tuli niin se oli silleen jaahas nyt pitäis kyllä lopettaa tuo imettäminen. Se ei puhunu mulle sanaakaan koko ultrauksen aikana. Lopuks vaan sanoi, että ei ollut mitään, antoi nipun paperia jolla voi pyyhkiä sen ultrageelin ja käveli ulos huoneesta. Jäin siinä sit ihmettelemään, että mitäs nyt, puenko pojan ja saanko lähteä. Tein sitten lopulta niin.
Huh huh onneks ollan nyt kotona. Hoitajat olivat onneksi mukavia, mutta on tuo kaikki tosi raskasta katsoa vierestä kun omaa pikkuista itketetään. Minusta tuntuu nyt kuitenkin, että olisin kiintynyt poikaani entistä enemmän kaiken jäljeen. Eilen kun minulla oli muutaman tunnin meno, minulle tuli ikävä poikaa sinä aikana. Aikaisemmin en ole vielä tuona aikana poikaa ikävöinyt.
Sitten otettiin eilen verikokeet, niin piti olla 3 ihmistä sitä ensinnäkin ottamassa. Yks sanoi, että ei noin pieneltä saa kun kantapäästä, mut toinen halus väkisin yrittää kyynärvarresta. Oli hirveetä katsoa, kun sitä neylaa survottiin eikä se nainen meinannut löytää sitä suonta millään. Lopulta se onnistui mutta verta ei tullut pienestä suonesta tarpeeksi ja jouduttiin kuitenkin ottamaan vielä sieltä kantapäästä. Lauantaina aikasemmin meiltä oli otettu verikoe niin riitti yks nainen, joka niin nätisti yhdellä kertaa otti sen kantapäästä ilman mitään arpomista.
Sit vielä se ultraajakin oli aika tyly nainen. Olin imettämässä kun se tuli niin se oli silleen jaahas nyt pitäis kyllä lopettaa tuo imettäminen. Se ei puhunu mulle sanaakaan koko ultrauksen aikana. Lopuks vaan sanoi, että ei ollut mitään, antoi nipun paperia jolla voi pyyhkiä sen ultrageelin ja käveli ulos huoneesta. Jäin siinä sit ihmettelemään, että mitäs nyt, puenko pojan ja saanko lähteä. Tein sitten lopulta niin.
Huh huh onneks ollan nyt kotona. Hoitajat olivat onneksi mukavia, mutta on tuo kaikki tosi raskasta katsoa vierestä kun omaa pikkuista itketetään. Minusta tuntuu nyt kuitenkin, että olisin kiintynyt poikaani entistä enemmän kaiken jäljeen. Eilen kun minulla oli muutaman tunnin meno, minulle tuli ikävä poikaa sinä aikana. Aikaisemmin en ole vielä tuona aikana poikaa ikävöinyt.
Sinbbu
Keskustelun kolmiottelija
Oi miten ikäviä kokemuksia. Meidän pojaltakin on otettu verikokeet ja kyl ne jo otetaan ihan samoin ku aikuisilta ja vasta sit kantapäästä jos ei onnistu.. niin ainakin sanoi meillä labrahoitaja, kun käytin pojan pienessä verenkuvassa pari viikkoa sitten. Itse pidin pienestä kädestä kiinni kun verikoe otettiin. Onneksi poika ei oikeastaan ehtinyt edes tajuta, mitä tapahtui. Ja onneksi hänellä on kuulemma hyvät suonet, niin verikoe onnistui heti ekalla pistolla.
Hirveästi tsemppiä sulle hillevi ja pikkuisellesi.. on se kyllä raskasta katsoa, kun oma pieni itkee. Ja kaikilla hoitajilla ei kyllä ole minkäänlaisia ihmissuhdetaitoja.. joskus ihan hirvittää kuunnella tai lukea toisten kauhukokemuksia.
Hirveästi tsemppiä sulle hillevi ja pikkuisellesi.. on se kyllä raskasta katsoa, kun oma pieni itkee. Ja kaikilla hoitajilla ei kyllä ole minkäänlaisia ihmissuhdetaitoja.. joskus ihan hirvittää kuunnella tai lukea toisten kauhukokemuksia.
Keijuli
Näppärä viestien naputtelija
IceCream meijän tyttö piereskelee kans ihan hirveesti ja ne hajut...hyh :D Ja yhet kakat päivässä tekee. Kuulemma normaalia neuvola tädin mukaan..Meijän tyttö joskus öisin oikeen "hermo heikki" jos ei heti saa maitoo kun pääsee syliin..hetkessä pitäs olla maito lämmintä tai sit vaan välillä johtuu äipän hitaudesta :D. Ei jaksa yöllä oikein olla mikään vauhti äippä. Tyttö on tottunut nyt vaunuis nukkuu aamupäivä unet..nukkua porskuttaa 3 tuntia putkeen. Sisällä ei nuku kunnolla päivällä..Aamupäivän nukkuu vaunuis sit ottaa iltapäivän mittaan pienii tunnin mittasia "kauneus unia" ja sit on illasta ihan tööt...Sit yöunille ruvetessa onkin aihetta ruveta unta vastaan kiukkuumaan ja välillä äksytään sit oikein kunnolla..Ja pitää vaan huutaa vaik tuntuu et miltei jo puoliks unessa on ja silti vaan pitää kiukuta vastaan..kunnes sit sammuu kuin saunalyhty :D..
Pelästyykö teillä vauvat kuinka herkästi? Välillä, etenkin väsyneenä vauva tuntuu reagoivan asioihin kovin herkästi huutaen tosi kovaan. Välillä vastaavat kohtaukset tulee kuin yht äkkiä, ilman syytä, ja pohdinkin, johtuisiko vatsanväänteistä tai jostakin kasvukivuista?
Jonnukka
Vauhtiin päässyt keskustelija
Meillä vauva säikkyy monesti kun isukki ottaa syliin. Alkaa lohduttomasti itkemään. Voiko vauvat vierastaa jo tässä iässä? Tekee tätä varsinkin jos ei ole pitkään aikaan nähnyt isäänsä (mies on päivät töissä ja iltaisin usein harjoituksissa). Toisaalta ollaan mietitty että voiko johtua kun miehellä on ihan erilaiset ja ronskimmat otteet kun mihin vauva on tottunut. Esim. poju makoilee leikkimatolla tyytyväisenä ja mies ottaa "suoriltaan" syliin, kun taas minä otan vauvaan ensin kontaktin ja sitten varoivaisesti nostan syliin.