Vauvan tuoksuista elämää

Minipallo

Minipallo

Vauhtiin päässyt keskustelija
Hei. Ajattelin nyt täällaisen varuiksi pistää pystyyn, niin jakautuneet voivat halutessaan kertoilla kuulumisia, mittoja jne.

Me päästään näillä näkymin kotia. Hassua, kun on lähes tulkoon samanlainen keli, kuin reilu kolme vuotta sitten, kun saimme esikoisemme kotia.

Painoa vaivalla oli nyt vähän vajaa 3kg, joten aika hyvin paino on pysynyt :)
Sitten on lääkärin tarkastus ja sitten toivottavasti pääsisimme kotio.

Voi että! Vauva on kyllä ihana!
 
On vauva vain suloinen! <3 me voidaan sairaalassa oikein mainiosti. Pikkumies vetää kolmen tunnin välein ruokaa, pullosta menee jo nyt 30ml. Tissiäkin jaksaa aina välillä syödä tosi reippaasti. Hän asuisi äidin tissi suussa jos saisi, mutta hän vielä köllöttää lämpöpatjalla sängyssään. Tosin säätelee lämpöään jo niin hyvin, että patjan lämmöt on enää 36 astetta, kun alussa olis 38,5 astetta :) labrat, happisaturaatiot ja muut ovat kaikki esimerkillisiä. Kakkaakin tulee hienosti, kohta lapsipihka saatu varmaan ulos kokonaan :) paino ei ole tippunut kuin 35g mikä on tosi hienoa!
Esikoinen tuli eilen katsomaan meitä ja oli aivan innoissaan pikkuveikasta. Äidillä tuli ihan kyyneleet silmiin poikiaan katsellessaan <3 uskomatonta että mun elämässä on nyt kolme maailman ihaninta miestä! <3
 
Meillä on opittu hyvin imemään ja maitokin on noussut todella nopeasti. Tiedän, että kohta alkaa ärsyttävä suihkutissivaihe, ennen kuin pikku emännän ruuan tilaamis- ja imemistarve tasaantuu. No hyvä, että maitoa kuitenkin tulee.

Huomenna terveydenhoitaja tulee kotiin punnituskäynnille. Näin alkuunsa punnituksia tulee olemaan vähän normaalia useammin neidin alhaisen syntymäpainon vuoksi. Sairaalassa syntymäpaino ei kuitenkaan laskenut kuin vähän alle 100g, mikä kertoo siitä, että ainakin maitoa pitäisi olla hyvin tarjolla.

Neiti vaikuttaa vielä ihan perustyytyväiseltä: nukkuu ja syö, pitää silmiään auki pieniä hetkiä kerrallaan. Eiköhän tässä kuukauden sisällä näe jo paljon, tuleeko kyseessä olemaan vaativa vai helpohko vauva.
 
Meillä on masuvaivoja.. Alkaa illalla 10 maissa ja kestää pitkälle yöhön, että poika ei nuku kuin mun rinnalla. Toissa yönä pääsin sänkyyn puoli neljä ja viime yönä puoli viisi. Eilen herätys puoli kasi ja tänään puoli ysi. Onneksi isoveikka halusi mummulaan yökylään, niin voin tänään nukkua ja huomenna :) ihmettelen noita masuvaivoja kun kakkaa tulee hyvin ja röyhtäisyt. Poika saa cuplatonia ja maitohappoa. Ollaan mietitty, että onko osa vaan unta vastaan taistelua.. Mutta kyllä ne ilma-tai kakkavaivoja on, kun itku loppuu jos tullee paukku tai kakka..
 
Dangel: Meillä muutoin sama juttu, mutta meillä ei vain tule kakkaa. Kaasulla siis mennään :( Viimeisen 2,5 vkon aikana kakka on tullut vaivaiset kaksi kertaa! Cuplatonia ja maitohappoja ei olla syöty, vaan lähinnä yritetty saada ilmat pihalle pierujumpalla ja mahallaan ololla. Meilläkin huudot alkaa yleensä iltaysin maissa ja loppuu vähän puolen yön jälkeen. Viime yönä aloitettiin uudelleen viiden paikkeilla, jolloin siirryttiin neidin kanssa sohvalle nukkumaan. Meillä nukutaan enimmäkseen mahallaan minun vatsani/rintani päällä. Itselle on välillä turhauttavaa, kun ei pysty kunnolla auttamaan toista. Juuri luin eräästä lehdestä, että vauvan itkuisuus lisääntyy 2 vkon iässä ja saavuttaa huippunsa 5-6 vkon paikkeilla. Tsemppiä!
 
No meillä onneksi kakkaa on melkein joka vaipassa..mä luulen että osasyynä ainakin on tuo rautalisä..
Ja tsemppiä onneli myös sinne! <3
 
Täällä kans pojalla tosi pahoja vatsanväänteitä. Huudot alkoi n. vajaa viikon ikäisenä ja loppua ei näy. Huomenna tulee 3vkoa ikää. Ollaan koitettu KuplaStop- ja Cuplaton -tippoja, mutta mun mielestä niistä ei oikein oo apuja ollut. Meillä huudot tulee epäsäännöllisen säännöllisinä, painottuen kans iltaan ja alkuyöhön, mutta huutaa myös päivällä 11-17 välissä. Ja todellakin aivan itteäkin rupee itkettämään, kun toinen niin sydäntäsärkevästi itkee. Meillä tulee kans tosi harvoin kakkaa. Oliskahan neljä kertaa kakannut yhteensä tässä kotona ollessa. Pierut hänellä on aivan jotain järkyttävän hajuisia, iskänkin pierut jää kyllä kakkoseksi ;) ja niitä pieruja tulee PALJON! Oon jättänyt omasta ruokavaliosta ruisleivän pois, kun tuntui, että hän huusi enemmän, kun yhtenä iltana söin paljon ruisleipää. Mutta empä tiedä johtuuko vatsanväänteet siitäkään, kun huuto ja kiekertäminen vain jatkuu ja jatkuu...välillä aiva selkä kaarella ja koko poika aivan jäykkänä huutaa pää punasena mahaansa. Öisin nukkuu parin tunnin pätkiä, syöö n.45min tissiä ja sit kyllä nukahtaa onneksi uudestan. Aamulla kuuden maissa mies siirtyy hänen kans sohvalle nukkumaan (nukkuu kans soffalla hänen rintansa päällä masullaan, kunhan siihen rauhoittuu), jotta äiti saa nukuttua ees muutaman tunnin aamulla ennen kuin iskä lähtee töihin. Mä oon kuulemma ollut mun äitin mukaan samanlainen huutaja ja huudot on loppuneet kolmen-neljän vkon iässä, mutta en oo kuulemma piereskellyt tuolla lailla. Jotta symppaan kyllä teitä Dangel ja Onneli, toivottavasti nämä masuvaivat menis pian ohitte, tuntuu kyllä että äiti rupee oleen jo vähän väsynyt!!
 
Täälläkin samaa ongelmaa, juuri kun kipuisen huulen puremisen jälkeen imetys lähti luonnistumaan, alkoi ilmavaivat. Vaihtelevasti niitä on kuitenkin toistaiseksi ollut, yhtenä yönä huudettiin n. klo 21-24 ja klo 5-7, toisena yönä n. klo 21-7, viime yönä ei ollenkaan, heräsi vain syömään (ihanaa saada nukkua! :sleep002). Muuten kuitenkin usein ähisee vaivojaan, eikä sekään kuitenkaan kivaa ole, kun toisella selvästi on huono olla. :sad001 Kakkaa ja pierua onneksi tulee ulos vaikka toisille jakaa. :bounce

Vaunulenkeille pääsyä odotellaan kuitenkin jo kuin kuuta nousevaa, ihanaa saada raitista ilmaa. Neuvolassa käyntikin selkeästi piristi tuossa, ei sitä jaksa neljän seinän sisällä koko ajan olla.
 
Tsemppiä sullekin Pikkunöösä!

Niin ne raskausajan kolotus -höpinät vaihtuvat pikkuhiljaa yhä enemmän vauvojen mahavaivoista jutteluun :) Onneksi mä ainakin tiedän, ettei meillä ole mitään koliikkia, mikä helpottaa mun jaksamista. Yöt menee miten menee, mutta kiitos oksitosiinin jaksan kyllä yllättävän hyvin päivät. Jaksaminen on aika tärkeää, kun kuitenkin pitää herätä laittamaan isompia kouluun ja lähteä 1,5 vuotiaan kanssa pihalle. Päivälläkään en oikein malta nukkua, kun koululaiset tulee jo vähän puolen päivän jälkeen kotiin. Itse olen kokenut aiemmissa vauvavaiheessa väsymyksen olevan pahimmillaan 5-8 kk:n iässä, jolloin imettäminen on vähitellen vähentynyt. Tietty muutaman kuukauden valvomisetkin alkavat vaikuttaa.
 
Meillä viime yönä herra nukahti yhteen mennessä mun rinnan päälle, siitä siirsin kainaloon nukkumaan, sitten heräsi klo 5 syömään ja nukahti. Herättiin 9ltä syömään. Ihanaa kun on noin hyvä yö takana, kaksi edellistä kun on mennyt puoli neljään ja puoli viiteen kun olen sänkyyn päässyt. Ja isoveikka kun on viime yön ollut mummulassa, niin eilen sain nukkua päivällä kunnolla ja tänäänkin saan huilata vauvan kanssa :) viideltä sitten haen miehen junalta ja sitten mummulaan valmiiseen ruokapöytään ja isoveikkaa kotiin hakemaan <3
 
hei ihan uteliaisuuttani kysyn, että milloin teillä on napatynkä irronnut? meillä se roikkuu enää pienen "riekaleen" varassa. poitsu tänään viikon vanha <3
 
Meidän neidiltä irtosi 9 päivän iässä, nuorimmalta pojalta 2 vkon iässä. Putsaaminen on kyllä tosi tärkeää mitä pidemmälle irtoaminen menee. Pojalla jouduttiin laapistamaan, kun rupesi haisemaan.
 
Meillä irtosi napatynkä 11pv:n iässä. Tänään muuten vihdoin sain aijalliseksi hakea apteekista sitä lansinohia noihin rinnanpäihin, toivottavasti auttaa pian :)
 
Tänään se sitten loppujen lopuksi irtosikin 7 päivän iässä :) Silmätkin toisella kovasti rähmivät.. Sekin vissiin ihan normaalia :)

Tässä on nyt ollut vähän totuttelemista. Toisinaan ollaan nukuttu hyvin yöt ja toisinaan ollaan keskellä yötä niin pirtsakkaa, ku nukkua pitäis :D onneks päivällä saa sitten nukuttua. Äidin sylissä on vissiin parasta nukkua, mutta kun ei ihan haluis siihen opettaa, että sylissä tarvis aina olla. Mut eiköhän sekin tästä ala sujumaan pikku hiljaa. Syömisen kanssa ollut vähän hakemista, kun itellä ei vieläkään ihan kunnolla tule tuota maitoa vielä, tissitellään kyllä, mutta pienellä menee hermot, kun sitä maitoa ei tule tarpeeksi nopeasti.. lisäksi öisin ollut hakusessa nuo maitomäärät, kun tuntuu että ruokahalu vaan kasvaa koko ajan, niin aina antaa liian vähän ja sitten uudelleen taas lämmittämään lisäsatsi vielä.. Onneksi iskäkin on nyt isyyslomalla vielä pari viikkoa ja siihen talviloma vielä päälle, niin saadaan jaettua vähän näitä hommia, niin ei oo äitikään ihan väsy :)

Perjantaina meillä on eka neuvola, tai siis neuvolatäti tulee kotikäynnille :) poitsu on varmasti noussut 3 kilon rajan yli, kun syö niin hyvin. Itsekin oon toipunut tosi hyvin muuten, mutta ruoka ei tahdo maistua.. kai sekin tästä pikku hiljaa :)
 
Täällä alkaa löytyä jonkinlaista rytmiä päivään, tekee kyllä omalle mielelle hyvää. Aamuseitsemän jälkeen herra nukkuu yleensä aika hyvin, jolloin sen jälkeen saa kymmeneen asti nukuttua virkistävät unet. Siitä eteenpäin päivällä nukutaan myös kuin tukki, aamupäivällä pääsee siis hengähtämään ja tekemään omia asioita. Iltapäivällä iskee taas itselle väsy, ja jossain syöttöjen välissä tulee nukuttua päiväunia. Illalla rupeaa sitten vatsa vaivaamaan ja se aika vietellään sylityksin vaikkapa telkkaria katsoen, kunnes yritetään päästä nukkumaan. Yö sitten menee sen mukaan miten paljon sitä vatsaa kipristelee. Fiksusti poika kuitenkin valitsi tuon täysin huudottoman yön sille päivälle, kun miehen piti aamulla herätä aikaisin. Hän ei kuulemma käytännössä herännyt ollenkaan, kun ei muistanutkaan että olisin syöttänyt, vaikka pari kertaa syömään heräsikin. :)

Huh huh, nyt kyllä huomaan sen, miten paljon oikeastaan tarvitsen mielen rauhan kannalta jonkinlaista rytmiä ja rutiinia. Omat vanhat kun on tässä menneet täysin sekaisin. Vaikka kuinka yritin henkisesti tähän valmistautua, niin ei sitä kyllä oikeastaan todellisuudessa olisi voinut mitenkään tajuta etukäteen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top