Vauvan nukuttaminen ja iltarutiinit

Unikouluilut menossa... Perjantaina aloitettiin.
Ekana yönä huutoa about tunti puolilta öin ja kahen kolmen mais myös. Neljältä, ku heräs annnoin tissiä ja sit puol kuuelt viekkuu ja nukuttii viel pari tuntii.
Tokana yönä kaheltatoista pikanen herätys ja kolmen maissa huudettiin reilu puol tuntii. Sit nukuttiinkin puol seiskaan, jolloin otin vieree.
tänä yönä on herätty nopeella sammumisella kaheltatoista ja kahelta. Ja nyt tunnin oon yrittäny saada nukahtamman poikaa kunnolla. Nukkuu sylis, mut tosi kevyesti, herää kitisemään välillä. Kun yrittää siirtää sänkyyn, "herää".
Mut viime yön jäliltä on kyl suht toiveikas olo. Ja kyl se teki ihan hyvää, ku sai nukkua vähä yhtäjaksoisemmin.
Nukutus illalla (ja päikyille) tapahtuu edelleen tissille, katsotaan siitä eroon pääsemistä sit myöhemmin.

Uusi yritys taas... Jospa nyt sais pojan sänkyyn...
 
Pääsin nukkumaan neljän maissa. Jee.

Ootteko muuten puuttunu vauvan nukkuma-asentoihin? Tuntuu, et tuo poika nukkuu milloin missäkin myttyrässä, pylly pystyssä, toisessa sängyn päädyssä... Joskus tekee pahaa kattoo, mut ei viitsi siirtää lasta, ettei herätä toista. Kai nuo pienet taipuu vähä paremmin... :)
 
Eilen illalla löysin tytön nukkumasta sängyssä jalka pinnojen välissä, siirsin parempaan asentoon vaikka joutui nostamaan vähän ylöskin sängyn pohjalta että sai siirrettyä. Hetki sitten kävin kääntämässä takaisin kyljelleen kun oli sykkyrässä vatsallaan käsivarsien ja polvien varassa unipupu vatsan alla.. Ei herää noihin jollei sitten ole jo nukkunut kauan.. Jos on heräämisaika lähellä niin en mene kääntelemään jollei nyt ihan hulluissa asennoissa ole kun silloin herää kyllä helposti kesken..
 
Meillä ei enään onnistu päiväunet omaan sänkyyn. Yhtenä päivänä kun poika vaikutti väsyneeltä aloitin nukuttamisen kuten ennenkin. Nukahtaa syliin mutta siitä siirto omaan sänkyyn niin alkaa heti huuto. Tätä yritin piiitkään onnistumatta ja lopulta poika oli niin kiihtynyt ettei enää nukuttanut. Jäi siis pöikyt siltä päivältä kokonaan välistä, illalla torkahti 20min juoksurattaissa kun oli niin tööt. Nyt tänään sama homma ja kyllästyin jo puolen tunnin jälkeen ja laitoin sitten vaunuihin ja lenkille -> nukahti heti. Joku aika sitten luulin että meillä tämä vaihe jo ohi, kun poika oli ihan pieni niin ei nukkunut kuin liikkuvissa vaunuissa ja saatoin käydä monellakin lenkillä päivän aikana. Ja ei ole montaa päivää siitä kun vielä hienosti nukkui unet omassa sängyssä. Iltaisin oon nyt taas toistaiseksi saanut jäämään omaan sänkyyn.
Nyt vaan nukkuisi vaunuissa vaikka kuinka kauan. Lenkin jälkeen otan vaunut eteiseen ja jatkaa unia paikallaan olevissa vaunuissa.
 
Meillä on kotimama ihan sama, mutta nukahraa kyllä miehen ja mamman kanssa omaankin sänkyyn mukisematta, mun kanssa ei :D siksi me käydääänkin 2kertaa päivässä lenkillä, niin nukkuu päikkynsä siinä sitten! Kaikilla säästyy hermot :joyful:
 
Meillä myös nukkuu päikkärit vain vaunuissa. Tai nukkuisi sisälläkin mut vaatii sylissä heijauksen ja sit nukkuu muutenkin max 45min.
Mut siis noi yöunet - ja nukahtaminen. Taas äsken poikaa hyssytellessä mietin et miksei se voi vaan osata nukahtaa itsekseen. Tai edes tassutteluun.. On niin kiinni mussa että edes mun käsi pinnasängyssä ei riitä. Kiehnää käden ympärillä ja päällä ja hiplaa sormia ja itkee lohduttomasti. En tiedä onko joku eroahdistuskausi vai mikä mut ei malta asettua nukkumaan omaan sänkyyn. Miksei meidän poika voisi olla yksi noista lapsista joihin unikoulu toimii ja jotka vaan osaa itsekseen nukkua. Ennen lapsia ajattelin et kyllä ne oppii nukkuu, jättää vaikka vaan sänkyyn, vähän ne kiukkuhuutaa ja sit hyväksyy tilanteen. Mut kun ton huuto on enemmäkin sellaista lohdutonta "äiti älä jätä" huutoa... Taas tuli siis nukutettua sylissä. :-( :'(
 
Minä nukutan ihan surutta sylissä tai vieressä, tai siis ihan tietoisesti haluunkin näin. Minusta on luonnoton ajatus että näin pienen lapsen pitäisi osata nukahtaa aivan yksin. Eihän luonnossa muutenkaan pienoista jätetä yksin, kyllä se turvattoman olon tekee varmasti jo ihan luonnostaankin.

Hienosti meillä esikko silti oppi rauhassa nukahtamaan omaan sänkyyn kun sen aika tuli, istuttiin vaan sängyn vierellä ja aluksi vähän juteltiin päivän asioista. Kuopus nukahtaa 5min syliin tai viereen, esikko samassa ajassa viereen tai sänkyynsä, useimmiten yksin heitä nukutan niin otan sillon molemmat viereen..siitä siirto omiin sänkyihinsä.

Eli tarkoituksenani oli tsempata sitä että vaikka lapsi ei nukahda yksin ja joutuukin nukuttamaan syyliin niin ei kannata huolta kantaa, kyllä se siihen varmasti isompana oppii!
 
Oikeesti.. :( tänäänkin sylitelty, poika nukahti helposti ja kun siirrän omaan sänkyyn alkaa niin lohduton itku ettei mitään rajaa :( yritin monta kertaa onnistumatta. Sitten vaunuihin eikä tahtonut nukahtaa lenkilläkään, höpötti ja haki asentoa parin kilometrin verran kunnes nukahti. Voiko olla ettei tämän ikäinen enää tarvitse päiväunia? Jos ei nuku yhtään päivän aikana on jo alkuillasta ihan rättipoikki eikä sekään ole mukavaa katsottavaa jos on esim kauppaan lähdettävä kun mies pääsee tai se että torkahtaa niskat mutkalla sitten iltakävelyllä juoksurattaisiin. Mitä voisin tehdä vai antaako mennä vain näin? Jos tämä joku vaihe tässä yks vee tienoilla.. Ja kun nuo yötkin on hälinää :(
 
Mellun kanssa samaa mieltä. Meillä tosin nukkui pitkään niin, että sen kun laittoi sänkyyn. Sitten oli vaihe, jolloin suostui nukahtamaan vaan matolle kesken leikkien, tai syliin.
Kun sylinukahtamisesta tuntui tulevan tapa, otin pojan viereeni sänkyyn, ja nukahti viereen.

Nyt nukahtaa pääsääntöisesti omaan sänkyynsä. Menen viereen nukkumaan, enkä reagoi kun toinen seisoo pinnoja vasten. Jos tiputtaa tutin, reagoin hi-taas-ti. Yleensä etsii itselleen hyvän asennon (usein vatsallaan, joskus pylly pystyssä), ja nukahtaa siihen.

En ole valmis huudattamaan poikaa, ja jos itkisi ja huutaisi, me keksittäisiin jotain muuta. En esim. pakota nukkumaan tiettyyn aikaan, jos selkeästi ei ole väsynyt. Jossain vaiheessa päivärytmi oli hyvin säännöllinen, mutta en tiedä johtuuko pimeydestä vai mistä, niin kesän jälkeen rytmit alkoi vähän kadota.
Uskon, että ne löytyvät kuitenkin uudelleen. Toisaalta jos matkataan sukulaisten luokse, niin pojalta vaaditaan joustavuutta. Tuntuisi jotenkin epäreilulta pakottaa tiettyyn rytmiin, ja sitten välillä pakottaa mukautumaan johonkin ihan muuhun, kun autossa nyt vaan menee se puoli päivää...
 
Meillä on matkat mummulaan menneet vielä tosi hienosti kun tyttö nukkuu aamu-unensa mennessä ja iltapäiväpäikkärit tullessa.. Vähän mietityttää miten parin tunnin matkanteko sujuu sitten kun ei enää aamulla nukuta.. Viimeksi jo unet olivat autossakin lyhyet ja oli noin viimeisen tunnin valveilla.. Kurkki sitten peilistään meitä ja vilkuteltiin tytön kanssa toisillemme sen kautta, vaihtelin leluja tiuhaan, annoin maissinaksun paloja jne ettei mene huudoksi.. Voipi tulla mummulareissuihin pieni tauko kunnes tyttö oppii olemaan autossa huutamatta.. Ei kovin mukava reissu pienelle jos huutaa pää punaisena koko matkan..

Ei teillä Kotimama auta tuo mitä ollaan käytetty tytön kanssa jo ihan pikkuvauvasta saakka kun ei ole jäänyt sänkyyn siitä vain nukkumaan kun syliin on nukuttanut ja siirtää sänkyyn... Tyttö alkaa kitistä tai herättää itsensä huitomalla käsiä tms kun laskee sänkyyn. Selästä olen koittanut silitellä ja kasvoista silmäkulmasta, mutta tyttöön tehoaa vain se, että jättää sormensa olkapään / kyljen alle ja heiluttelee vähän koko tyttöä nostamalla niitä sormiaan siellä alla, sitten kun rauhoittuu niin siirrän käden lapaluun kohdalle ja edelleen heiluttelen vähän koko tyttöä vähitellen lopettaen kun on rauhoittunut.. Sen jälkeen vaikka heräisi sängyssä huutamaan niin nukahtaa monesti itsekin kun on kerran saanut unen päästä kiinni.
 
Kotimama meillä hyväksi koettuja kikkoja on kun pidän jo syliin nukuttaessa vilttiä/liinaa likan ympärillä/kasvojen ympärillä ja siirrän samaisessa sykkyrässä sänkyyn niin ei herää siirtoo niin herkästi.

Mekin taputellaan pyllylle ym. siirto vaiheessa. Just toi että alottaa jonkun jutun, liikkeen tai liinan tmv. jo sylissä ja jatkaa vähän aikaan siirron yli on meillä toiminu.

Meillä oli tossa jossakin kohti kans vaihe, ettei nukkunu muuten kun sylissä tai sit viekussa, havahtui aina ja ponnasi seisomaan. Nyt taas onneksi nukkuu paremmin itsekseenkin.

Suurimmaksi osaksi on kyllä sylinukkuja päivisin, kun nukkuu yleensä 1-2krt sen 30-40min niin jää sit helposti syliin siksi aikaa. Saatetaan kaikki köllötellä sohvalla yhessä kasassa:p
 
Meillä esikoinen nukahti alusta asti vain syliin (mahavaivojen vuoksi) ja siirto omaan sänkyyn oli myös hankalaa ja alussa varsinkin tahtoi aina herätä siinä vaiheessa. Nukahtaminen on edelleen 3-vuotiaana hankalaa, jää vielä omaan sänkyyn leikkimään (rauhoittumaan) iltasadun ja unilaulun jälkeen. Sit pitää tulla sängyn viereen istumaan ja silittelemään hetken päästä (yleensä tunnin värkkää omiaan joka tapauksessa, oli huoneessa hokemassa nukkumaanmenoaikaa tai muualla sen ajan). Joskus nykyisin onnistuu niin, että sanoo menevänsä jonnekin ja tulevansa ihan kohta katsomaan niin nukahtaa itse, siis sen leikin jälkeen. Päikkäreille nukahtaa itsekseen.
Pikkuveli onkin helpompi tapaus. Kannettiin alusta asti aina sänkyyn ennen kuin nukahti kunnolla ja sama onnistuu edelleen ja toivottavasti jatkossakin. Sadut ja silittelyt aiemmin ja lähes uneen iltaisin saatetaan keinutella. Ei suostu viereen, vaan siinä alkaa vain sängyssä peuhaaminen vaikka keskellä yötä, jos herää ja yrittää viereen nukuttaa. Myös illalla saattaa haluta itse jo sänkyyn hieman ennen nukahtamista.
En ole esikoisen kanssa käynyt mitään unikouluja ja kylläpä tuo tosiaan koko ajan helpottaa, mutta oon tyytyväinen, että toinen nukkuu helpommin ja tarkka rytmi eli on unessa tasan klo 21. Esikoinen saattaa valvoa ties mihin asti, eikä väsymyksestä tietoakaan. Vitkuttelee siis viimeiseen asti. Jossain vaiheessa piti itkettää lähtemällä joka kerta huoneesta pois, ennen kuin rauhottui nukkumaan. Sängyn vieressä vierähti aina yli tunti ennen sitä. Sit ku rauhoittuu ja pistää silmät kii, nukahtaa hetkessä. Nyt sitä leikkiä voi odotella kotihommien parissa ja neiti ilmoittaa, kun alkaa nukkumaan.
 
Meillä neiti on siitä asti ruvennu jo 7 aikaan yöunille kun sai jalat kunnolla alleen. Päivällä nukkuu yhdet n. Tunnin pituiset unet. Yöunilta noustaan kahdeksan maissa aamulla, joskus kuuden maissa saattaa maitoa nokkamukillisen juoda ja unet jatkuu sitten. Sillon kun liikkumista vielä harjoitteli niin oli huomattavasti levottomampi öisin ja nukkumaanmeno aikaan. Nyt ei tartte ku syliin ottaa illalla niin hetkessä simahtaa. Päivällä nukutaan omaan sänkyyn.
 
Meillä ollu alusta asti helppo tapaus myös, mutta niin tiedän nuo unitaistelut esikoisen kanssa... Tsemppiä!
Nukutaanko teillä muuten vielä monet päikkärit? Meillä edelleen herätään klo 7, aamulla unille noin klo 9-10 ja päikkäreille sitten noin klo 13-16. Iltaunille klo 21. Tänään jäi aamupäikkärit välistä niin nukku 12-13.30 ja normiaikaan yöunille...
 
Meillä DT tuo aika sama rytmi mutta nyt välillä jääneet päiväunet pois. Joku kirjoitti aiemmin että voihan vauva torkahtaa tarvittaessa päiväunet sylissäkin ja kokeilin eilen. Kiitos siitä kuka hän olikaan <3 mä datailin ja poika nukkui ilman kiukkuja 20min torkut kainalossani :) ja nukutun yöunille täkkiin hieman käärittynä ja siirto omaan petiin näytti käyvän helpommin niin yöunille laitettaessa :)

Tyhmä äiti kun stressaa välillä tyhmistä. Pitäis nauttia tästäkin kun tulee vielä päivä kun tämä muru ei enää halua nukkua mamman sylissä.
 
Toimiskohan teillä Kotimama joku kantoväline noihin nukutuksiin? Meillä pooika meinaa aina sipata liinaan, jos on vähääkään väsy :)
 
Mä en oo liinailutyyppejä mutta ehkä vois toimiakin :) en oo koskaan kokeillut. Tulassa viihtyy muttei siihenkään ikinä nukahda.

Täällä oon lähes tunnin istunut pojan huoneen sohvalla poika sylissä päikkäreillä :D kolmesti oon yrittäny siirtää sänkyyn josta alkaa huuto joka ei rauhoitu kun syliin ottamalla. Outoa kyllä, illalla tämä sama setti ja sillon jää sänkyyn helpommin.
 
Meillä auttoi unipussi tohon siirtoon. Muuten havahtui aina kun lämpö katosi sänkyyn laitettaessa.
 
En tiedä miks nukkumaan menosta on tullu näin tikkusta. Oli kyseessä sitten päiväunet tai yöunille meno, nii poika vaan rimpuilee ja huutaa sylissä. Kädet ja selkä on kovilla kun kolme kertaa päivässä hyssyttää yli 10 kiloista poikaa jopa 30minuuttia. Vaikka olis ihan väsyny nii silti joka kerta sama taistelu. Miten sais pojan nukahtaa omaan sänkyyn pikkuhiljaa, tulee olee hankalaa nukuttaa sylissä sit kun maha alkaa kasvaa.
 
Täällä torakka samanlainen vaihe menossa. Unille meno haastavaa. Sylissä nukkuisi vaan. Ja vaikka olis kuinka väsyny niin sama homma.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top