Vauvaelämää

Meilläkin 80 cm vaatteet ollu jonkin aikaa.. :) typyllä pitkä selkä niinkun mulla niin muuten bodyt hyviä mutta hihat joissain pitkät. Liikkuminen edelleenkin vähäistä.. täytti eilen 10 kk, eikä konttaa tai nouse seisomaan. Pyörii sentään mahallaan molempiin suuntiin lelujen perässä ja on nyt alkanut ahkerammin vetämään käsillä itseään eteenpäin (yleensä jos on hyvä houkutin tai kova halu syliin) en tiedä voiko sitä ryömimiseeksi kutsua mutta sentään sen verran liikkuu eeenpäin! Vaikka kaikki sanoo että ei ole kiire liikkumisen suhteen niin olen eri mieltä ihan sen takia että ei jaksais tota 10 kilosta neitiä kantaa kovin pitkiä aikoja! :D että on joka asiassa hyvät ja huonot puolensa, nauttikaa tekin kenellä vauvat liikkuu vaikka täytyy perässä juosta.. :wink ei tääkään kauhean kivaa ole. Alkaa turhautuminen nousta pintaan itse kullakin.. :/

Onko muuten muilla sellaista että vain äitin syli kelpaa? :/ oli väsy tai muu itkun aihe..?
 
Meillä otettiin ensiaskeleet eilen:D pitkään on jo harjoiteltu, vaikka ryömimään poitsu oppi vasta 8kk iässä ja konttaus ei kiinnosta ollenkaan. Metein verran parhaillaan etenee kun on itse vastassa, useammin tosin vaan syöksyy myytaman askeleen ja sitten odottaa että otetaan kainaloista koppi kun kaatuu eteenpäin:D

meillä on kanssa käytössä 80/86 vaatteet ja varsinkin bodyt on melkeen kaikki jo oltava 86. Pitkäselkäinen tyyppi täälläkin siis. Ja painoakin alkaa olla niin paljon, että ei tuota kauhean kauaa jaksa kantaa kerralaan ilman liinaa.

Eroahdistusta on myös ollut jo jonkin aikaa ja välillä isäkään ei kelpaa lohdukkeeksi. Poika on tosi kiinni minussa ja haluaa mun syliin, vaikka isä olisi kotona.

Mites muut imettäjät, kuinka kauan olette aikoneet imettää? Ja miten ootte lopettanut jos niin on jo käynyt? Lähinnä mietin, että kuinkahan se lopetus mahtaa onnistua, sitten kun aika on kun meillä ei oikeen maito maistu pullosta. Pieniä määriä menee nokkamukista syömisen yhteydessä, mutta ei oikein muuten suostu juomaan kunnolla...
 
summersun, onnittelut pikkuiselle uudesta taidosta! Ei todellakaan mikään vauva enää :).

Meillä kakkonen oli tuommoinen äidin poika, vielä 2-vuotiaanakin saattoi kiljua että vain äiti saa antaa ruokaa... Siis iskän tekemä voileipä ei esim kelvannut... Se oli ihan kamalaa. Öisin kelpasi vaan äiti, pipi tai paha mieli jos tuli vain äiti paransi, jne. Ja sitä oikeasti kesti pari vuotta. Neiti on niinkuin tuo meidän esikoinen, tasapuolisesti äidin ja isin tyttö. Ollaan hyvin tietoisesti jaettu neidin hoito niin, että alusta saakka mies on ollut tasavertainen hoitaja, mm. nukuttanut neidin yöunille (tosin nykyään vuorotellaan, ettei neiti liikaa tottuisi isiin). Neiti myös tulee nykyään aamuyöstä miehen kainaloon nukkumaan, koska mä nukun niin sikeästi että en herää sen huhuiluihin... Tätä tietysti meillä helpotti se, että en oikeastaan imettänyt ollenkaan. Varmasti myös luonnekysymys, esikoinen ja neiti on hyvin samanoloisia, reippaita, rohkeita ja uteliaita lapsia. Kakkonen oli (ja on yhä) paljon arempi ja ujompi, eikä esim vielä 1-vuotiaana kestänyt ollenkaan jäädä isovanhempien hoitoon.

Summersun, älä turhaan opeta enää pullolle! Lopetin kakkosen imetyksen 9kk iässä ja otettiin sitten vain nokkamuki käyttöön. Aluksi nestettä meni mukista todella huonosti, ja erikoiskorviketta ei ollenkaan, joten laitettiin sitä jossain vaiheessa kaikkiin ruokiin :). Pikkuhiljaa tottui ja parissa kuukaudessa joi jo ihan riittävästi mukista. Neiti saa maitoa pullosta aamulla noin puoli desiä ja saman verran ennen molempia päiväunia ja sitten iltamaito pullosta, noin 2dl. Noista päiväpulloista pitäisi päästä eroon, mutta aamulla ei suostu syömään puuroa jos ei olen ensin saanut pullosta hörppyä... Ruuilla menee mukista maitoa noin 1-1,5dl per ruoka, eli tosi hyvin. Neiti on vaan niin hoikkis, että saa vielä ainakin kuukauden nautiskella noi päiväpullonsakin.

Ostin tänään juuri neidille maustamatonta jugurttia, eli sitä olisi tarkoitus maistella välipalaksi huomenna. Neuvolassa käytiin eilen ja terkka oli sitä mieltä että kuukauden päästä voisi jo ruveta totuttamaan tavalliseen maitoon, kun ei ole tullut mitään noista makaronilaatikosta ja raejuustosta, joita neiti on jo useamman viikon syönyt.
 
Olen tässä miettinyt, että hiljalleen voisi alkaa kokeilla tarjota tytölle samoja ruokia kuin, mitä itselle tekee. Ongelmana vain ideaköyhyys. Nimittäin tuntuu, että moneen ruokaan, mitä tulee laitettua, menee esim. lihaliemikuutio tai muussa muodossa suolaa niin paljon, ettei se oikein sovi. Onko jollakulla tiedossa jotain hyvää nettisivua tms. jossa olisi sopivia reseptejä? Pilttipiirin sivuilla on jonkin verran reseptejä, mutta monissa lukee, että vasta yli vuodenikäisille.
 
Suusi, entäs jos vain koettaisit vähentää sitä ruuissa olevan suolan määrää ja laittaa pöytään esim sormisuolaa, jota aikuiset voi halutessaan lisätä ruokaan? Nämä meidän "vauvat" ei kuole pieneen määrään suolaa, Suomessa vaan ruokaohjeistus on tosi tiukkaa. Italiassa jos asuttaisiin, meidän lapset vetelisi jo makaronia ja parmesania ja Ruotsissakin ilmeisesti lisätään jo 6kk vauvanruokiin suolaa. Me syödään vähäsuolaista kotiruokaa ja neiti syö samaa meidän kanssa, aina kun ruoka on sellaista, että se jotenkin saa sen syödyksi. Mä teen isoja annoksia ruokaa ja olen ehkä taas himpun vähentänyt suolankäyttöä, esim isoon satsiin jauhelihakastiketta (600-800g jauhelihaa) laittaisin normaalisti kaksi Fond du Chef -fondikuutiota, mutta nyt laitan vaan yhden ja sitten yrttejä lisäksi. Eli käytän kyllä suolaa ja noita fondeja, mutta himpun vähemmän kuin normaalisti. Monesti teen myös niin, että jos meille on esim. nakkikastiketta (jota en vielä alle vuoden ikäiselle anna), niin otan neidille meidän ruuasta vain perunaa ja kasvislisukkeen ja sitten kaivan hänelle lihapullia pakkasesta tai teen vaikka yhden munan munakkaan proteiiniksi.

Neiti söi myös eilen äitienpäivän kunniaksi ekan ravintola-ateriansa :). Oltiin erään ravintolan buffassa syömässä isommalla porukalla ja siellä oli sopivasti mm. perunaa ja uunilohta, niin siitä sai neitikin sitten syödä itse. Säälin kyllä sen verran tarjoilijoita, että siivosin itse pöydänalusen, sen verran paljon lattialle päätyy ruokaa...

Vinkiksi myös, pulla/pötkylämuodossa monet ruuat on vauvoille helppoa sormiruokaa. Voi tehdä lihapullia myös broilerin tai kalkkunan jauhelihasta, kalapullia, tai "röstiperunahenkisesti" kakkuja/pannareita/pyöryköitä eri kasviksista. Eli vaikka muoto olisi aina sama, niin noihin saa helposti käytettyä erilaisia ruoka-aineita.

Neidin uusi suosikki on turkkilainen jugurtti. Lisään joukkoon joko hedelmiä/marjoja tai hedelmäsosetta. Tylsää vaan kun pojat ei syö jugurttia ollenkaan, kun eivät sitä ikinä pienenä saaneet syödä.

Jahas, pojat kaipaavat tekemistä. Neiti on iltapäiväpäikkäreillä pihalla. Väänsin sillekin tänään ekaa kertaa kurikset ja kumpparit jalkaan, kun ulkoiltiin eskarin jälkeen. Kumpparit on kyllä kurjat, kun ne tippuu jalasta ihan koko ajan.
 
Joo, voihan toki niin tehdä, että laittaa vähemmän suolaa, mutta liemikuution korvaaminen on vähän hankalaa. Siinä kun mukana tulee sitten kaikkea muutakin kuin suolaa (lisäaineita) ja liemi on väistämässä tosi suolainen. Tein tuossa juuri jauhelihakeittoa vähäsuolaisena ja tarjoilin sitä soseen tapaan tytölle siten, että olin vähän pienentänyt paloja haarukalla.
 
ootteko koska siirtymässä autossa kaukalosta turvaistuimeen? mietin vaan, että koska olis hyvä aika siirtyä "ison pojan istumeen" :)
 
Summersun, meidän pojat on siirtyneet kaukalosta selkä menosuuntaan -istuimeen 9kk iässä. Neiti saa vielä matkata kaukalossa, kun siihen niin mahdottoman hyvin sopii ja yhä satunnaisesti saattaa nukkua kun ollaan liikenteessä. Eli on niin näppärä siirtää vaan kaukalo matkarattaisiin ja unet jatkuu. Kaukalo on kyllä jo nykyään pysyvästi autossa, eli en kuljeta neitiä siinä (kun en jaksa kantaa). Eli siinä mielessä voisi jo hyvin siirtää turvaistuimeen. Musta tuo Britaxin babysafe on kivan mallinen kaukalo, neidillä on siinä hyvä asento ja näkee aika hyvin uloskin (tietysti useimmiten pojat on siinä myös vieressä viihdyttämässä).

Meillä tökkii lusikalla syöttäminen. Neiti haluaa syödä itse. Lusikasta ei tajua mitään, läiskii sillä vaan ruokaa pöydällä, mutta käsin syö mahdottoman hienosti. Tein eilen jauhelihaspagettivuokaa, jota olin ajatellut syöttää neidille, mutta annoin sille jonkin verran itse syötäväksi, että sain pojille laitettua ruuat lautasille. No, neiti rupesi vetämään ruokaa kaksin käsin, joten totesin että turhaan mä sitä syötän kun osaa syödä itsekin. Sotku on kyllä kamala. Syötiin tänään samaa lounaaksi ja annoin neidille vielä avokadoa ja raejuustoa ja koko typy päätyi pesulle ruokailun jälkeen :). Huomenna saa meidän kanssa kalakeittoa, tosin ilman lientä. Eiköhän tuo perunat, porkkanat ja kalat saa käsin syötyä. Aamu- ja iltapuurot jää varmaan kohta pois, ei meinaa millään niitä syödä. Sama juttu ollut poikien kanssa, vuoden ikäisenä ovat siirtyneet syömään leipää vaan. Leipää neitikin söisi niin paljon kuin sitä vaan viitsii antaa.

Ja tuttipulloistakin ollaan päästy melkein eroon! Aamulla saa vielä noin 50ml pullosta että jaksaa odottaa aamupuuroon ja iltamaidon saa yhä. Tuota iltapulloa ollaan kyllä jo asteittain pienennetty, nyt saa enää 150ml. Mutta kaikki päiväpullot on jääneet pois, vähemmän tiskiä! Ja nyt laitan jo korvikkeen sekaan tavallista lehmänmaitoakin. Mitään masuvaivaa ei ole tullut. Tarkoitus olisi 1v synttäreihin mennessä jättää korvike pois ja pullot samoin.
 
Niinpä ne viikot ja kuukaudet vaan vierii.. Odotan juhannusta jo kuin kuuta nousevaa, kun sitten saadaan pitää isiä kotona 5 vkoa! Vaikka itsellä onkin mieheen verrattuna se etuoikeus, että saan sentään olla pojan kanssa joka päivä, niin kyllä tässä jo kaipaa niitä hetkiä, että saa käydä suihkussa, tai edes vessassa rauhassa.. Ja kun sitten jostain pitäisi vielä löytää se aika, että siivoaa, pyykkää ja tekee pojan ruoat, ja ehkä sitten itsekin syö jossain vaiheessa..

Poika kovasti jo seisoo tuetta ja kävelee vielä pääosin kärryn kanssa, mutta muutaman askeleen ottaa luoksekin ilman tukea. Hampaita ollaan saatu lopultakin! 3 viikon aikana niitä tulikin sitten yhteensä 4.. Nyt tekee ilmeisesti kulmureita, kun hammaskiukku jatkuu edelleen ja kaikki tavara menee suuhun hankaamaan.

Suusi: Ostin meille juuri tuon Minä syön itse- kirjan, missä on paljon hyviä reseptejä (ja ideoita) sormiruoan ja perheen yhteisten ruokien yhdistämiseen :) Siinä on kaikkea aamupalasta kunnon ruokiin..

Ollaan mietitty myös tuota isompaan istuimeen siirtämistä, ja kyllä tuo kaukalo alkaa niiiin pieni ja ahdas pojalle olla, että heti vaan kun mies palailee työreissuilta niin käydään varmaan hankkimassa uusi. Ollaan kanssa pidetty kaukalo ihan vakiona nyt autossa, kun ei tuota jaksa enää kantaa, eikä sitten viihdy siinä edes kauppareissun ajan ylimääräistä, niin helpompi siirtää rattaisiin.

Mitenkäs te olette näin helteillä ratkaisseet tuon auringolta suojaamisen? Puin alkuun pojalle peittäviä, ohkaisia, vaaleita vaatteita, mutta tuo on sellainen hikikalle, että oli aivan litimärkä varjossakin.. Nyt ollaan sitten pidetty sortseja ja t-paitaa ja hellehattua, ja suojattu edelleen rattaiden kuomulla ja ohkaisella pussilakanalla.. Oletteko löytäneet jonkun aurinkorasvan, mitä voisi käyttää? Ruohonjuuresta ilmeisesti ainakin saisi jonkun luonnonmukaisen rasvan, mikä ei imeydy, mutta suojaa ihoa.. Vettä poika onneksi juo mielellään nokkiksesta, niin pysyy nesteytys kunnossa vaikka hikoileekin.
 
owen, mä käytän neidillä ulkona ohutta pitkähihaista paitaa ja ohuita legginsejä. Ja iso hellehattu. Ja sopivalta on tuntunut. Sisällä kulkee sitten t-paidassa ja vaipassa. Laitan aurinkorasvaa sipaisun poskiin, niskaan, kämmenselkiin ja varpaisiin (myös jalkapohjiin, kun pääasiassa konttaa ulkona ja kenkiä käytän vaan viileämmällä säällä ja puistossa). Aurinkorasvana meillä on sama kuin pojilla ja meillä itselläkin, eli apteekista ostettu lasten aurinkorasva (La Roche-Posayn) suojakertoimella 50. Meillä kaikki saa aurinkoihottumaa ja tuo on sellaiseksi todettu, että syheröt pysyy sillä pois. Lasten fysikaalisia rasvoja en voi pojillakaan käyttää, kun aurinkoihottuma lehahtaa samantien. Noista aurinkorasvoista oli jossain just juttua ja joku ihotautilääkäri (muistaakseni) totesi, että parempi suojata vaatteilla, mutta jos ei pysty niin on ihan sama mitä rasvaa käyttää, kunhan siinä on kunnon UVA+UVB suoja ja tarpeeksi iso suojakerroin (ja sitä rasvaa muistaa laittaa riittävästi ja riittävän usein). Meillä pojillakin on ulkona aina polviin asti shortsit, eikä koskaan hihattomia paitoja, kun olkapäät palaa niin helposti. Ja hattu päässä AINA. Vaunuissa neiti on vaippasillaan ja varjossa nukkuu. Jos ollaan liikenteessä, niin katson että jaloilla on vähän peittoa, ettei aurinko polta, meillä on sellainen ihana anopin aikoinaan esikoiselle kutoma bambupeitto, joka on ihan loistava kesällä.

Ja hah, täällä on pullot ja korvikkeet melkein historiaa :). Aamupullokin jätettiin pois ja iltapullosta saa enää desin, mutta selkeästi olkkarissa ja sitten mennään makkariin hakemaan unta. Hitaammin nukahtaa, mutta viime yönäkin nukkui sitten 20:30-06 ilman yhtään herätystä, sitten tuli vielä hetkeksi viereen köllimään. Ja maitoa laitan mukiin aika lailla 50/50 korviketta ja rasvatonta maitoa. Ja puuroistakin ollaan luovuttu... Neiti syö aamulla/illalla/välipalaksi leipää, hedelmiä ja jugurttia/viiliä/rahkaa.
 
Heippa pitkästä aikaa!

Vauvat pitää kiireisinä näemmä :) Meillä tytöllä ikää nyt 10 ja puoli kuukautta. Imetän yhä ja meillä heräilläänkin vieläkin pari kertaa yössä... Kiitos hormonien en ole ihan kuolemanväsynyt :D

Neuvolassakin kaikki oli ok. Neiti kävelee kovaa vauhtia tukea vasten ja vähän jo tohtii vain yhdelläkin kädellä yrittää. Hiekkalaatikolla tykkää istuskella ja kissat ja koirat on ihan parhaita!

Joko muilla on siirrytty yksiin päiväuniin? Meillä ei puhettakaan että jaksais vielä yksillä. Tietenkin yöheräämiset vaikuttaa.

Iloisia kesäpäiviä kaikille!! Toivottavasti tämä kylmä vaihe vaan loppuu pikaisesti :wink
 
Meidän neiti täyttää kahden viikon päästä vuoden :). Ihan uskomattoman nopeasti on vuosi mennyt.

Ei toivoakaan yksistä päiväunista meillä, kaksilla mennään varmasti vielä pitkään, kun molemmille unille nukahtaa nopeasti. Ajattelin että jouluun mennessä pitäisi päästä yksien unien rytmiin, että on sitten päiväkodin aloitus helpompi.

Me ollaan siirrytty kokonaan tavalliseen maitoon ja mukeihin. Mitään masuvaivaa ei ole tullut. Syö ihan mitä vaan eteensä saa.

Neiti ei vielä kävele, mutta seisoo hienosti ilman tukea ja yhdellä kädellä voi jo kävelyttää. Omaa tahtoa on tullut kovasti ja osaa hienosti osoittaa eleillä ja ääntelyllä mitä haluaa (tai mitä ei halua...). Kunnon sanoja ei vielä tule.
 
Vuosi on todella kulunut vauhdilla. Meillähän kaveri on ollut maailmassa sitäkin pidempään, sitä hurjemmalta tuntuu.

Ruokailujen kanssa meillä on edelleen haasteita - eteenpäin mennään, mutta tuskastuttavan hitaasti. Muilta osin alkaa olla selvää, ettei talossa ole enää vauvaa vaan vauhdikas taapero, joka juoksee taluttajan kädestä kiinni pitäen, ottaa haparoivia ensiaskelia tuetta ja hokee äiti, äittä. Passiivinen sanavarasto on varmaan jo paljon laajempi. Kun esimerkiksi kysymme, "missä pallo?", hän hakee tavaroiden joukosta pallon. Ja kun sanomme, "pistä pallo purkkiin", hän laittaa pallon isoon purkkiin (jossa periaatteessa säilytetään muovisia eläimiä mutta jonka poika tyhjentää tavarasta säännöllisesti...).

Kahdet vajaan tunnin päikkärit meilläkin pääsääntöisesti vielä nukutaan. Minäkään en kiirehdi yksiin päikkäreihin siirtymistä - poika menee kumminkin sinne päiväkotiin vasta reilun vuoden päästä. Yötkin meillä nukutaan edelleen hyvin (n. kl 19-06), joten en tiedä, miksi pojalle tällä hetkellä luontevaa rytmiä pitäisi väkisin muuttaa.

Olimme pari viikkoa sitten pojan ensimmäisellä lentomatkalla. Lennot menivät tosi hyvin - onneksi matka-aika oli vain 3 tuntia suuntaansa. Matkakohteessa oli lämmintä keskimäärin + 25 astetta, eli ei liian helteistä, mutta lapsen suojaamista auringolta sai silti miettiä. Pyrimme suojaamaan pojan pääasiassa ohuilla pitkähihaisilla vaatteilla ja lierihatulla. Hiukan sipaisimme aurinkovoidettakin nahkaan. Uimassa käytimme sellaista pitkähihaista ja -lahkeista uv-suojapukua. Poika ei onneksi palanut, äiti hiukan kärtsähti. Samanlaisia valkonaamoja olemme molemmat.
 
Täällä poika tulevana perjantaina 11kk ja tukea vasten kävellään jo reippaasti. Portaita on jo oppinut menemään konttaamalla ilman nenälleen tupsahduksia ja muutenkin nelivedolla liikkuu vauhdikkaasti. Sanoja ei vielä tule mutta kovasti asiaa tuntuu olevan ja selitystä piisaa :)

Ruoka maistuu hyvin ja kaikki menee. Maitotuotteista maustamatonta jogurttia ollaan annettu ja sitä syökin sellaisenaan ja marjakeiton kanssa. Satunnaisesti pieniä makupaloja on saanut mm jäätelöstä, letusta ja pullasta sekä metsästä ketunkeipää jolle irvisteli :D :D

Kovin iloinen vilpertti on. Pitkiäkin aikoja leikkii yksinään leluillaan mutta kun näkee äidin tai isän niin huuto alkaa. Puhumattakaan jos mennään samantien pois näkyvistä. Kesken leikkien tulee välillä syliin vain hetkeksi käymään mutta tulee kuitenkin.

Aika on mennyt tosi äkkiä, ihan surettaa miten äkkiä pieni on kasvanut. Miten erilainen viimekesä oli tähän aikaan kun ison vatsan kanssa odotettiin, laitettiin tavaroita valmiiksi jne. Sitten kun vauva syntyi niin sitä alkuajan ihmettelyä ennenkuin kaikki rutiinit alkoivat rullaamaan. Ja nyt se vauva kohta kävelee, oppii joka päivä uutta ja kasvaa. Tuntuu että ajan haluaisi pysäyttää ja siltikään ei halua, kun kuitenkin on ihanaa seurata miten lapsi oppii ja oivaltaa. Miten se ilahtuu pienistä asioista ja siitä kun onnistuu jossakin pienessä asiassa joka on hänelle ihan uusi :Heartred

"Elä siis kanssani hetkessä, äiti.
Ota ilo irti jokaisesta päivästä, isä.
Sillä koittaa päivä, jolloin en enää ole pieni"
 
Moikka täältäkin pitkästä aikaa. :) Aika on todellakin menny nopeesti. Tytöllä ikää jo 1vuosi ja viikko päälle. Etenkin nyt kun mies on 2 kuukautta lomalla ni tuntuu et päivät vaan vilistää ohi.

Täällä kävellään kärrin kanssa hirmu vauhtia. :D ilman tukea ei vielä löydy uskallusta. Puhetta tulee taukoamatta kun tyttö on hereillä, tosin suurin osa on ihan sitä tytön omaa kieltä. Mut oikeita sanojakin on paljon, esim. kissa, isi, äiti, pissi, kakka, napa, pilvi jne. Ja jos potalla ei tuu pissaa ja kysyn et eikö tuu, ni vastaus on täysin selväsyi; ei tuu ja pään pudistus.

Me ollaan nyt muutamana päivänä oltu kotona hereillä ollessa ilman vaippaa, ja yhdellä pissavahingolla on selvitty. Muuten on tehty kaikki hienosti pottaan. Myös päikkäreiltä herätessä on lähes aina kuiva vaippa.

Sormin syöminen on tytön mielestä ällöttävää, lusikalla on alkanu pikkuhiljaa syödä. Kaikki paitsi mansikat menee, ja maito allergiastakin on päästy, tällä hetkellä maitona on laktoositon maito. Pullo on käytössä enää illalla just ennen nukkumaan menoa, mut sekin olkkarissa, unimaitoa sänkyyn ei siis saa. Nokkamukien päälle tyttö ei ymmärrä yhtään joten juo kaiken mukista/lasista.

Nukkumaan täällä mennään päivällä kerran, puolenpäivän maissa ja yöunet on noin 20.30-8. Ja kertaakaan ei yleensä siinä herätä, ellei oo kääntyny sängyssä jotenki huonosti. Sitteki riittää kääntäminen, tutti ja rätti ja unet jatkuu.

Ihanaa kesän jatkoa kaikille, nautitaan nyt ku vihdoinkin on lämmin! :)
 
Täälläkin neiti on jo ehtinyt viettää ekat synttärinsä, kaksi viikkoa sitten täytti vuoden. Ihana murunen :). Kävelemään lähti viime viikolla, tosin mieluummin yhä konttaa. SIsällä kävelee parin metrin matkoja, joinain päivinä enemmän, toisina vähemmän. Ulkona ei juurikaan paria askelta enempää kävele.

Katsoin tuossa että kuukausi sitten kirjoitin, että ei varmasti vielä pitkään aikaan siirrytä yksiin päiväuniin. No, neiti itse päätti toisin. Kun jätettiin tutti pois, meni pari päivää ja neiti ei enää suostunut aamupäikkäreille, eli yksillä unilla ollaan menty siitä asti. Yöunille nukahtaa 20-20:30 ja aamulla herää seiskan ja kasin välillä. Päikkärit sitten 12-14 välillä, yleensä noin 1,5h. Unikaverista on tullut tosi tärkeä nyt kun tuttia ei enää ole, ottaa sen mukaan rattaisiin päikkäreillekin.

Hampaita on neidillä nyt viisi ja ilmeisesti kuudes tulossa, kun syöminen tökkii, eikä anna lusikalla syöttää oikein ollenkaan. Söi sitten iltaruualla spagetin ja jauhelihakastikkeenkin sormin... Ihana sotku. Kaikkea mahdollista on jo maistanut, syönyt Ikean lihapullat ja eilen retkellä nakkia ja hodarisämpylää... Ihan turha yrittää kieltää, kun katsoo mitä muut syö ja haluaa samaa.

Puhetta ei vieläkään tule, mutta hyvin osaa tahtonsa ilmaista ilman sanojakin. Ja kiukutakin osaa, jos jotain kivaa kielletään :).
 
Heippa täältäkin pitkästä aikaa!

Meilläkin tyttö täytti vuoden reilu viikko sitten. Olen lopettelemassa imetystä, mutta rinnat eivät tunnu ihan ymmärtävän sitä. Tyttö ei ole ollut moksiskaan imetyskertojen vähentämisestä. Imetin vielä juhannuksena viisi kertaa päivässä ja siitä on nyt tultu alaspäin niin, että enää on iltaimetys. Oikeastaan vaikeudet rintojen suhteen alkoivat vasta viikonloppuna, kun oli tarkoitus luopua aamuimetyksestä lauantaina. En pystynyt, kun rinnat olivat niin pinkeät ja kipeät. Sunnuntaina sitten jätin sen pois. Maanantaiaamuna jouduin vähän pumppaamaan pahimpia paineita pois. Tänään tilanne on jo vähän parempi. Imetyksen lopettamiseen löytyy muuten todella huonosti mistään mitään ohjeita...

Meillä neiti kävelee tukea vasten ja aikuisen sormista kiinni pitäen ja näyttäisi siltä, että pysyisi pystyssä ilman tukeakin, kunhan vain uskaltaisi ottaa askelia ilman tukea.

Nukkumiset ovat olleet meillä vaikeita maaliskuun puolivälistä lähtien. Tyttö heräilee yöllä tosi monta kertaa. Nukahtaa useimmiten aikalailla saman tien, kun saa tutin suuhunsa tai häntä vähän silittää. Saimme jo neuvolan kautta perheohjaajan neuvomaan meitä, mutta ei häneltäkään mitään suuren suurta ratkaisevaa ideaa löytänyt, kun päivärytmit yms. olivat hänen mukaansa meillä ihan kunnossa.
 
Meilläkin tuli vuosi täyteen vajaa viikko sitten:) kävelyä harrastetaan satunnaisesti, vaikka osaa jo periaatteessa mut on tosi varovainen lähtemään kun pienempänä meni nenälleen muutaman kerran. Miten ootte vieroittanut tutista? Meillä on tuttu nykyään tositärkeä jos on paha mieli ja nukkuessa myös ja en oikein tiedä kuinka siitä sitten joskus oikein pääsee eroon...en kuitenkaan haluaisi että tutti on enää vuoden päästä käytössä.


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Täälläkin vuosipäivä oli ja meni, eilen tuli 13kk täyteen ja kävely alkaa sujua. Kiipeily on kova juttu...
Yhdet päiväunet taitaa olla nyt virallisesti rytmissä. Yöunet 19.30-06.00 ja ne päikkärit siinä puoliltapäivin 1,5-2h. 78cm oli pituuta sillon neuvolassa kesäkuun lopulla ja painookin vajaa 11kg.
 
Takaisin
Top