Vauva, koti ja arki!

Trikoopipo ja tosi ohut perintö haalari. Haalarissa on ohut vuori, mutta lukuisat pesut on ohentanut sen sopivaksi näille keleille, ei ole paljoa podia paksumpi. Sisä vaatteet sen alle ja vaunun omaan pussiin mikä on tuulen pitävä.
 
Meidän pikku tirppa istui tänään ekaa kertaa ruokailujensa ajan syöttötuolissa, toki pyyhkeellä piti hiukan tukea ja pienennykseksi laittaa. On toki sitä treenattu, mutta ei vielä aiemmin syömisen ajan. Ja vitsi mikä maailma neidille aukeni, kun pääsi koskemaan pöytää ja ottamaan siitä sormiruokaa eli jälkiuunileivän palan ja oli samalla tasolla äidin ja isin kanssa.
Ja siirryttiin myös vaunukopasta ratasosaan, katsotaan jos vielä päiväunilla laitan kopan tai sitten en. Ja hyvin sujui ja taas riitti ihmeteltävää.

Miten tää aika on mennyt näin nopeasti, kahdeksan päivän päästä neiti täyttää puoli vuotta ja juurihan neiti vasta syntyi. Äidin rakkaasta on tullut jo hiukan isompi tyttö :Heartpink
 
Päivät menee ja puolen vuoden etappi on jo ovella! Kuinka teidän arki on muuttunut ja oma jaksaminen siihen nähden? Itsellä on selvästi nyt uusi vaihe, kun en meinaa saada mitään aikaiseksi (ärsyttävää). Mutta sitten toisaalta myös tytsyn maailman avartuminen tuo uutta potkua ja on kiva käydä jossain, kun huomaa kuinka toiselle maailma on niin ihanan kiinnostava paikka :happy: ootteko ottaneet omia harrastuksia mukaan päiviin vai onko lapsen touhuissa riittävästi? Tietysti kaikilla on vähän erilaiset vaiheet ja tarpeet ja mahdollisuudet, mutta olisi kiva kuulla miten elelette nyt vauva ollessa puolen vuoden kieppeillä :)
 
Meillä puoli vuotta on kulunut nopeasti ja on ollut ihanaa aikaa, joka päivä sitä löytää itsensä katselemassa tuota pientä rakasta :Heartpink
On toki välillä ollut rankkaakin, varsinkin väsymyksen kanssa, mutta aina tulee parempi yö ja sitten taas jaksaa :)
En kesää vasten ole yksin halunnut aloittaa mitään harrastusta, kun harrastetaan neidin kanssa ja en koe sitä kaipaavani. Ja esim kavereita tavataan myös neidin kanssa ja käydään lounaalla, kävelyllä yms kivaa.
Päivät menee nopeasti ja haluan ottaa kaiken tästä vauva-arjesta irti, kun saan olla kotona neidin kanssa, tää on ihan parasta :Heartpink
Miehen kanssa on iltaisin yhteistä aikaa ja miehen ollessa vapaalla touhutaan kaikkea kivaa yhdessä perheenä :)
 
Meillä on ollu kunnon "ruuhka vuodet" tässä tämän puoli vuotta kun poikien ikäero on niin pieni. Ihanaa,rankaa,väsynyttä mutta rakasta aikaa. Yhtään päivää en vaihtais pois. Omasta ajasta saa haaveilla, samoin yhteisestä ajasta miehen kanssa, mutta onnellisia silti ollaan. Tiedetään ja tiedostetaan, että tämä on vain pienen hetken näin vaativaa ja kohta helpottaa. Nautin seurata poikien jo nyt syntynyttä yhteyttä ja yritetään vaalia sitä entisestään. Halailevat ja pussailevat (siis isompi pussailee) ja nauravat toisen jutuille. Isompi on niin huolehtiva pienemmästä nyt jo vaikka minusta tuntuu että pienemmästä tulee se rämäpäisempi. Ihana seurata kun Pikkunen kasvaa ja oppii uusia asioita ja kohta alkaa hänen persoonansaki nousemaan enemmän esille.

Omia harrastuksia ei nyt ole mutta syksylle kaavailen jo jotain. En jaksa sitä että kellokourassa pitää juosta jossain jumpassa kun kotona odottaa tissiä haluava pikkumies. Kotiäitiys on minusta hurjan ihanaa enkä kaipaa yhtään töihin! Iso osa on sillä, että ympärillä on monta ihmistä joilla on juuri sama elämän tilanne ja niiden kanssa tehdään viikoittain paljon asioita yhdessä. On seuraa lapsille ja aikuisille. Ja se niin korvaamaton vertaistuki on tuossa ihan lähellä.
 
En mäkään kaipaa töihin, mutta pakko mennä. Mielummin olisin kyllä kotona jäbän kanssa ja seuraisin kehitystä ja käytäisiin tapaamassa ystäviä ym. Mutta siitä saa vaan haaveilla enää marraskuun jälkeen. Se kodinhoidontuki mitä sais ei riittäis edes yhtiövastikkeen maksuun meillä.
 
Kyllähän rahasta tiukkaa tulee ja varmaan joudun ainakin keikkatyötä tekemään. Se on minulle ok kunhan poikien ei tarvi hoitoon mennä!
 
Minä palaan töihin toisaalta ihan mielellään, vaikka alussa etenki onki aika rankkaa. Tottunu myös jo sellaiseen elintasoon, että tiukkaa tekis asuntolainan ja omakotitalon kustannusten, siihen ku muut menot päälle. Esikoisen kans meni myös hoidon aloittaminen tosi hyvin. Voi toki olla pojan kans eri juttu, mutta joillaki ollut vaikea aloittaa hoitoa sit myöhemmin. Lapsilla onneksi 4-6 tuntisia hoitopäiviä ja vain 3-4 päivää viikossa.
 
Yhden lapsen kanssa elämä tuntuu tosi helpolta. Joistain asioista on joutunut luopumaan, mutta toisaalta moni juttu on myös järjestelykysymys. Asiaa tietysti helpottaa se, että poika on melko helppo ja meitä on kaksi aikuista.

Jos raha ei olisi este, olisin kotona kunnes poika olisi vähintään 2 v., mieluummin sinne 3 vuoteen asti, vaikka mielipide tästä voi myös muuttua. Uskon, että kun poika on vähän vanhempi niin pojan kanssa olemisen mielekkyys vain lisääntyy, johonkin asti. Toki pyöräretkiä, metsäretkiä ja käyntejä leikkipuistossa voi tehdä vaikka olisi töissäkin. Nyt vaan on enemmän aikaa ja energiaa sellaiseen, kun ei tule väsyneenä töistä kotiin.

Töihinpaluun jälkeen haasteena itse koenkin sen, että jaksan illalla vielä olla läsnä ja aktiivinen ja "lähteä ulos ovesta" (eli mitä tahansa aktiviteettia). Mies on tässä huomattavasti parempi, joten toivon että pystyn tekemään asioita siinä imussa :grin

Odotan muuten myös pojan liikkeellelähtöä. En siksi, että saan juosta perässä, vaan koska nyt poika kääntyy aina vatsalleen, ja vaikka aluksi kääntyi vaan vatsalta selälleen, jumittuu se nyt mahalleen ja itkee siinä turhautuneena. Meilläkin pojalle on avautunut uusia ulottuvuuksia kun on päässyt puoli-istumaan asentoon pöydän ääreen.
 
Minä taas olen aktiivisempi ja touhan lasten kanssa tiiviimmin, kun olen ollut päivän töissä :D
 
Toivottavasti olisi noin omallakin kohdalla. Aikaisemmin ei vaan ole ollut, mutta voihan se olla päivän kohokohta jatkossa kun saa olla lasten (lapsen) kanssa.
Itse oon kyllä huomannut sen, että mitä enemmän stressiä, sen vaikeampi on jaksaa lähteä liikkumaan. Mutta jos jaksaisi liikkua enemmän, myös stressi vähenee.

Joskus on aikoja, kun päivät venyy keskimäärin 10-tuntisiksi, niin sen jälkeen tuntuu olevan aika naatti. Toivotaan, että pojalla olis sama vaikutus kuin liikunnalla - tai että liikuttaisiin yhdessä.
 
Täytyy kyllä sen verran myöntää, että töihinpaluu oli tosi raskas, kun lapsi oli alle vuoden ikäinen. Kotihommat jäi vähälle, kun halusi olla lapsen kanssa. Tiiviimmin tuli tehtyä juttuja kyllä lapsen kanssa. On tämä kotonaolokin ihan mukavaa. Aikansa kutakin. :)
 
Kyselyikä iski, siispä:

1. Montako vaippaa teillä menee vauvalla päivässä, kestoja vai kertsejä?

2. Kuinka usein kylvetätte/pesette vauvan?

3. Mitä askareita te äidit teette kotona kaiken vauvan hoidon lisäksi?
 
Vastaan itsekkin :DD

1. 6-8 vaippaa, kestoja + 1 kertsi

2. Joka toinen päivä kylvetetään :) Tietty joka vaipanvaihdossa vähintään pyyhintä.

3. Joka toinen päivä imuroin, pesen lattiat, pyyhin pölyt jne. Pyykkiä lähes poikkeuksetta joka päivä, laitan omat+ miehen ruuat ja teen pojan soseet sekä teen koiralle ruuat. Tietty koiran lenkitys vaunulenkkien ohessa ja johonkin väliin koitan mahduttaa omat jumpat ja puntit. Tunruu vaan usein, että aika ei riitä kaikkeen :sad001
 
1. Nyt en kyllä osaa äkkiseltään ihan tarkkaan sanoa mut oisko joku 8-10. Vaihdan aika usein vaippaa.

2. Käydään likkojen kaa yhdessä suihkussa, varsinaisessa kylvyssä ei oo käyty enää kuukausiin. Suunnilleen joka toinen päivä käydään ja kun isot kakat sattuu yllättään :)

3. Pyykit meilläkin päivittäin, siivous; joka päivä löytyy siivottavaa, tykkään että koti on puhdas ja siisti niin ittekin voi rentoutua kunhan löytää aikaa siihin :wink, ruoka parin päivän välein, esikoisen tarpeet ja leikit myös tottakai♡.

Kiirettä ehdottomasti pitää ja jos en jo valmiiks tykkäis touhuta ja olla liikkeessä niin oisin varmaan toinen jalka haudassa jo :wink
 
1. En osaa myöskään sanoa aivan tarkkaan mutta ehkä noin 8. Vaihdan aika herkästi. Kertsejä.

2. Kylpy 2-3x/vko tai jos on erityisen paljon sotattu. Käsiä ja naamaa ja pyllypesuja tietty päivittäin.

3. Mies reissuhommissa ma-to, joten kaikki kodin työt tuolla ajalla ja pääsääntöisesti kodinhoito viikonloppuisinkin vaikka mieskin kyllä siivoaa ja kokkaa. Pyykit, kaupassakäynnit, koirien ulkoilutus, imurointi ja moppaus ym siivous. Vauvan soseiden teko ja meidän vanhempienkin ruoanlaitto enimmäkseen mun vastuulla. En ole kovin tarkka siivoamisen suhteen, ylähyllyllä pölyt saa levätä välillä rauhassa, mutta tykkään, että tavarat on paikoillaan, joten sekasotkua meillä ei ole. Vetelen lattiat päivittäin kuivamopilla koirien takia, se on kätevä, karvat tarttuu hyvin siihen ja märällä perään ainakin eteisen/olohuoneen/keittiön noin joka toinen pv. Kunnon viikkosiivous sitten 1x/vko ja muuta siivousta kun näyttää olevan tarve. Pyrin selittämään kaikki vauvan vaatteet, mutta joskus lipsun siitä.
 
1. Kertakäyttövaippoja, määrä pitää kyllä ihan laskea, mutta oisko just 6-8.
2. Kylvetetään tai käytetään vauva suihkussa kaksi kertaa viikossa. Päivittäin pyllypesut, kädet, kasvot, varpaatkin yleensä.
3. Mies laittaa ruuan yleensä meille muille ja minä teen salaatin ja soseet vauvalle. Joskus voi olla, ettei ole ruoka valmiina ja mies töissä niin silloin teen tietty ite. Päivittäin pyyhin lasten syöttötuolien ympäristön ja yritän järjestellä edes jostain päästä, mutta siivous (imurointi, luutuus, pölyjen pyyhintä) vain kerran viikossa. Mies hoitaa niistä yleensä imuroinnin. Pyykkiä pyrin pesemään koneellisen päivässä. Inhoan tosin viikkaamista eli yleensä iso kasa pyykkiä odottaa kaappiin pääsyä. Oon tosi laiska siivoaan. Lasten päiväuniajan (13-15) syön rauhassa ja juon kahvit ja katson ehkä jonkin ohjelman eli laiskottelen. :D Siistiä kotia enemmän arvostan kaikkea muuta, joten siivoamiseen ei tahdo löytyä aikaa. En oo kyllä myöskään mikään tehopakkaus niissä hommissa. Nytki odottaa valtava urakka, ku pitäis saada yks huone tyhjäksi ja rempattua se poitsulle. :D
 
Muokattu viimeksi:
Meillä meni ennen enemmän vaippoja, mutta nyt kun on saanut pojan viimein vajaan kuukauden päivät nukkumaan kunnon päikkäreitä, niin on ainakin parilla vaipalla vähentynyt :) Ihanaa kun on saavuttanut kunnon rutiinit, niin pojallekin tulee lähes samaa aikaa jokapäivä väsy ja nälkä! Helpottaa todella paljon arkea! :)
 
1. 6-8 kertsivaippaa/pv.

2. Joka toinen tai kolmas päivä vauva suihkutellaan kauttaaltaan. Kylvyt jäi, ku poika ei tykänny, mut kokeillaa uusiks varmaan, sit ku istutaan. Pylly pestään aamulla ja illalla ja kakkojen jälkeen. Kädet, naama ja kaulu aamuin, illoin ja tarvittaessa, eli kaula ja naama ruuan jälkee. :)

3. Mä oon kans vähä laiska siivoomaan. Nyt on tietty viel muuton jäljiltä tavarat vähän missä sattuu, se ärsyttää. Ja monilta tavaroilta puuttuu paikkakin mihin ne laittais, esim. lautapeleille pitää ostaa oma hylly.
Siivoukset on pääasiassa ollu mun hommaa, joskus vklna siivotaa miehen kans yhes, mut harvemmin. Imuroin kerran viikossa, pitäis varmaan useammin, koska kissat... Pölyt pyyhin joskus. :D Yleissiisteyden pyrin pitää yllä. Pyykkiä pestään tietty koneellinen päiväs, joskus kaks ja on tässä tainnu ollu joskus sellanenkin päivä, et pesukone on saanu levätä.
 
1. Meillä menee varmaan n. 6 kertakäyttövaippaa vuorokaudessa. Määrä vähentyny kun kakkakoneesta tuli kakan panttaaja kiinteiden maistelun alotuksen jälkeen.

2. Kylvyssä käydään melkein joka ilta. Aamuisin pyyhitään kaasvot ja kaula, samoin ruokailun jälkeen jos on sotkettu. Vaippaa vaihtaessa melkein joka kerta pyyhin kosteuspyyhkeellä, kakan tullessa tietty pesu mut ne kerrat on nyt siis harventunu.

3. Mie teen ruoan joka päivä, mies ei osaa kokata enkä mie ees päästäis sitä keittiöön ku oon nii tarkka kaikesta :grin

Tiskikoneen täyttö ja tyhjennys on myös miun homma, melkein päivittäin kone päällä. Sen mies joskus harvoin tekee.

Kaupassa käynnin hoidan pojan kanssa 2-3 kertaa viikossa.

Pyykkiä pesen yleensä 3-5 päivän välein 3 koneellista kerrallaan (valkonen, tumma värillinen ja vaalea värillinen) sen nopeemmin ei tuu täysiä koneellisia. Pyykkipäivinä on sit aamusta iltaan pesukone ja kuivausrumpu käytössä.

Hävettää tunnustaa mut siivoomista en harrasta, meillä siivotaan tosi harvoin. Jostain on luovuttava ku ei vaa jaksa koko ajan kotitöitä tehä, välillä tarvii myös hengähtää. Mies imuroi sillon kun on likasen näköstä, sekii oli aikasemmin miun homma mut pojan tultua taloon se on jääny. Järjestyksessä yritän pitää paikat mut pölyä saattaa joskus kertyy hyllyille... Keittiön oon pitäny siistinä ku kokkaan päivittäin, siellä ei saa olla likasta.
 
Takaisin
Top