Vauva ja lemmikit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja tanpit.
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
emillanaatulia84 sanoi:
Oi, tämä helpotti mun elämää. Täytyypä heti huomenna kipaista M&M-kauppaan. Kittos S4nn1 :-)
Nytkin on tuolla saavillinen vaatteita kloriti-liossa, mut silti puskee haju läpi.
Click to expand...
Kloriittihan houkuttaa kissoja juur pissaileen lisää.. Ainaki yleensä.. Siks meillä käytetään sitä lootoen pesuun.
 
Totta! Mut pesen sen jälkeen vielä oikealla pesuaineella. Just tuossa lenti kassillinen vaatteita/pyyhkeitä roskiin, ku en jaksa enää yrittää :-/
 
Meidän 1v 4kk koirasta (sekarotuinen, ainakin pohjanpystykorvaa) on lähteny nyt pari kuukautta ihan jäätävästi karvaa. En tajua oikein mikä on. Ei ole ees pohjavillaa vaan ihan sitä karkeampaa päällyskarvaa. Ihan hyväkuntoiselta se vaikuttaa, ei sillain laikukkaiselta mitenkään. Hermo menee vaan kun niitä karvoja on JOKA PAIKASSA, sohva täynä vaikkei sohvalle saa tulla. Pestyistä pyykeistäki löytyy karvaa :/ Ekana vuonna koirasta ei lähteny karvaa nimeksikään.
 
Tervehdys, täältä keskustelua siirtyy seuraamaan 6-v ranskanbulldogginartun omistaja. Meillä tilanne on se että ensimmäistä lasta odotetaan heinäkuulle. Koira on perusystävällinen, loputtoman kärsivällinen ja kaikesta kosketuksesta ja huomiosta nauttiva. Koiraa saa rapsuttaa ja taputella joka paikasta, ja se viettää suurimman osan ajasta ihmisten kanssa ollessaan selällään kintut ilmassa sulkeutuen ilman arastelua jopa ventovieraiden suosioon. Se mitä pähkäilen on, että ongelmia voi aiheuttaa koiran tapa ponkaista nuolemaan pikkuihmisiä kovin vauhdilla, mikä ymmärrettävästi on hyvistä aikeista huolimatta pelottavaa lapselle ja vanhemmillekin. Tuloksena kuuluu muks ja lapset (taaperot) pyllähtävät, tämä toki voi sattuakin heitä :( Toki torujen jälkeen koira on hämillään ja useimmiten viety pois tilanteesta. Isompien (4-8-v) lasten kanssa on toiminut, että lapsia on pyydetty sanomaan mahdollisimman möreästi ja ponnekkaasti EI! aina, jos koira on tullut lapsen mielestä liian liki. Tällöin koira on alistunut kyllä käskyyn ja etsinyt vaihtoehtoista seuraa esim aikuisista tai palannut lelujensa ääreen. Onko teillä vinkkejä siihen, miten paukapään saa himmaamaan vauhtiaan/intoaan vauvan/taaperoiden seurassa? Terveisin ei vielä hätääntynyt,mutta tulevaan mieluusti varautuva Minari :)
 
^ Samanmoinen kiltti mutta innokas ranu täälläkin ja meille myös esikoinen tulossa, joten tässäpä minun mietteitä. :)

Me ollaan aloitettu jo sillä, että sohvalle ja syliin saa tulla enää pelkästään luvan kanssa eli kun vauva on tullut, niin koira ei vahingossa sitten pomppaa innoissaan vauvan päälle. Ranskikset kun mielellään tekee itse näissä päätökset kun haluavat läheisyyttä eli lupa tekemisiin tuo tietysti kontrollia.

Sama juttu pienten kanssa. Pieniä lapsia lähestytään vain luvan kanssa, jolloin koira myös hillitsee itsensä paremmin; meillä on opetettu sana "nätisti", joka tarkoittaa siis sitä, että kaikki neljä jalkaa pysyy maassa eikä hötkyillä. Ylläripusuja nyt saattaa silti tulla jos lapsi kumartuu/on tarpeeksi matalalla, mutta minusta se on pieni paha. :joyful:

Ja se mikä näissä on parasta luonteen ohella; hyvä hermorakenne. Aivan varmasti teilläkin koira tottuu nopeasti lapsen olemassaoloon, jolloin se ei ole enää niin kiinnostava --> koira alkaa käyttäytyä normaalin rauhallisesti ja hötkyily loppuu itsestään. :)
 
Hei, kiva kuulla sieltäkin kuulumisia! Meillä on kanssa hyvä luotto siihen, että koira sopeutuu kyllä helposti muuttuvaan tilanteeseen kuten on kaikkeen muuhunkin aina sopeutunut. Onneksi meillä on ollut alusta asti koiralla kielto tulla sohvalle ja sänkyyn, ellei olla itse nostettu esim sohvalle. Tuo rauhassa/nätisti-käskyn opettelu on hyvä vinkki! Sitä ollaan näin koiran aikuisiällä melko hyvällä menestyksellä opeteltu, että kun tulee vieraita eikä ahtaaseen eteiseen mahdu yhtään ylimääräistä innokasta bulltsaria moikkaamaan, niin koira odottaa olkkarissa ja voi moikata vieraita tukevasti neljällä jalalla seisten (käytännössä ketarat ojossa selällään :D ) sitten kun lupa on saatu.
 
Meillä tottui vanha koira aiempiin vauvoihin tosi nopeasti ja silloin kun tultiin kotiin, niin lähestyi kaukaloa tosi varovasti, vaikka muuten koohotti meidän ympärillä. Luulisin, ett suurin osa koirista osaa jotenkin luontaisesti varoa pieniä.
 
1820 sanoi:
Meillä tottui vanha koira aiempiin vauvoihin tosi nopeasti ja silloin kun tultiin kotiin, niin lähestyi kaukaloa tosi varovasti, vaikka muuten koohotti meidän ympärillä. Luulisin, ett suurin osa koirista osaa jotenkin luontaisesti varoa pieniä.
Click to expand...

Mua hiukka jänskättää meidän koira ku siltä on ennennii puuttunu nää "luontaset jutut tehdä jotai" ;):D
 
Miten se yhteiselo lähti käyntiin eläimillä ja lapsilla? Ovatko parhaita kavereita? Meillä kissa otti vauvan tulon aivan hyvin, mutta n. puolen vuoden kieppeillä alko kauhee kuseminen joka paikkaan, mutta varsinki vauvan tavaroihin. Kuseminen loppu kuitenki leikkuun jälkeen. Myöhemmin meille tuli 2 kissanpentua ja ne on tullu pojan kans hyvin juttuun!
 
Meillä oli sama et alkuun tuli toimeen mut sit tuli muutto ja tyttö alko liikkumaan niin kissa alko kuseen tytön tavaroihin mut leikkuun jälkeen loppu ja nykyään ovat kavereita, hirveen kauaa ei kissa anna tytön silittää mut aina hetken :)
 
Joo meilläkään ei kovin kauaa kissat ole pojan lähellä, eikä kyllä kannatakkaan kun ovat kohta karvattomia katteja :D
 
Meidän toinen koira lopetettiin kun se hyökkäs tyttöö päin ni joskus viime syksynä. Toinen koira murisee vaa jos se on viltin alla nukkuu eikä nää ku typy hyökkää päälle mut ei se silti purase, lähtee vaa livohkaa ja iha ymmärrettävää ku on unilla ja yhtäkkii joku hyökkää. No ollaa yritetty välttää et jos on nukkuu ni ei pääsis koiran luo sillo. Mut aina ei onnistu..... mut vaikka tyttö veis luun suusta ni ei se siihe ihmeitä sano. Silitys on hännästä vetoo ja taputtelua :D
 
Meillä neidille koirat ovat ykkösiä. järjestyksessä tärkeimmät koira, pappa ja isi. :D

Koirat pitää päivittäin käydä ulkona katsomassa ja onkin hällä oma pehmokoira, mitä ilman on turha yrittää lähteä mihinkään. sisällä kun koiria pidetään niin ei ole ongelmia ilmennyt ja minä kun oon sitä mieltä, että koira saa yhtälailla lasta kasvattaa. siis kertoo just murinalla ja pois lähtemisellä, jos lapsi jotain tekee väärin. Meillä ei koirat pure ja tietävät mikä on leikkiä ja rajat on. tytölle yritetty opettaa ettei päälle saa kiivetä tai astua, mutta tässä vaiheessa vielä ei tahdo opetus mennä perille. sievästi ovat kaiken kaikkiaan keskenään ja neiti osaa hoitaa sievästi kuten myös koirat tyttöä. :) meillä siis kotona on nuo kolme, jotka nykyään pääsääntöisesti ulkona häkeissään ja kaikilla isovanhemmilla on koira tai koiria.
 
Meillä on viisi kiloinen kissa. Se on pidettävä suljetussa huoneessa tai partsilla koska jos kurvailullaan pomppaa vauvan päälle...eniten pelkäisin että kissa tuleevauvan päälle ja tukehduttaa tämän. Onhan tälläistäkin käynyt.
 
En mä kyllä millään usko et tämän ikäistä lasta kissa enää saa tukehdutettua.

Meillä kissat ja vuohet on kiinnostuneita neidistä ja melkosen rajuakin kohtelua sietävät. Oon kyl antanu kissojen puolustautua näykkimällä/raapasulla. Eivät ne koskaan tosissaan pure.
Mahtavia kavereita niistä vielä tulee!
 
Meillä kissa osaa varoa ja jos tyttöä huitasee niin ei oo kynnet ulkona, mua kyllä sit senki edestä raapii. Ja oppiipa tyttöki varomaan kissaa ku ei aina tykkää ku kiusaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top