vauva ja isä

T

Tete

Oman äänensä löytänyt
Miten teillä isä hoitaa/auttaa vauvanhoidossa?Tämä mietityttänyt mua nyt jonkun aikaa. :)
 
Nyt kun vauva on isompi ja sen kanssa voi leikkiä ja hössöttää helpommin,on isäkin alkanut oma-aloitteisemmin leikkiä vauvan kanssa. :) Aika lyhyeksi jää isän ja vauvan yhteinen aika kun meidän tyttö menee niin aikaisin nukkumaan,mut yleensä vähän kuitenkin ehtivät leikkiä.Meille on muodostunut sellainen iltakuvio että isä valmistelee puuron sillä aikaa kun mä imetän,ja mä sitten syötän sen.Sen jälkeen isä hoitaa kylvetyksen ja muut iltapesut ja rasvailut.Isä myös tykkää valvoa pidempään kuin minä joten hoitaa alkuyön rauhoittelut jos tyttö itkeskelee,vauva nukkuu siis jo omassa huoneessa niin tämä sujuu meillä.Isä hoitaa viikonloppuisin yösyöttöjäkin jos niin sovitaan mut aika harvoin näin on tehty koska imetän ja saan huonosti pumpattua. :sad001 Patistelen sit isää heräämään välillä aamulla viikonloppuisin tytön kanssa että saisi edes hieman nukkua silloin.Meillä siis isä osallistuu tosi hyvin,ei ehkä ole kovin oma-aloitteinen mut en usko että se on välinpitämättömyyttä vaan aivot ei vaan aina oo samalla taajuudella kuin mulla.. :wink
 
Meillä isä osallistuu kaikkeen. Hoitaa viikonloppuna yösyötön, huolehtii pikkuneidin iltatoimista vuorotellen mun kanssa ( toinen hoitaa esikoisen iltahommat ja toinen vauvan). Leikkii vauvan kanssa ja uittaa vauva-uinnissa. Tietysti lastenhoidollinen pääpaino on mulla koska mies on töissä päivät mutta kyllä mun mielestä mies osallistuu oikein hyvin ja nyt toisen kanssa jotenkin paljon paremmin kun esikoisen aikana. Silloin ei vielä oikein osannut eikä tiennyt mitä vauvan kanssa voi tehdä.
 
Meillä ei osallistu ei sitten millään.. ei yleensä edes vaikka pyytäisin apua. Joskus saan apua kun suutun/ärähdän. Mies käy töissä mutta istuu lähes aina illat tietokoneella. Alan olla kyllästynyt tähän tilanteeseen. Olisi mukava kun mies joskus vaikka kylvettäisi pojan. Yhen kerran on tainnut kylvettänyt poikamme.Muutoin minä olen hoitanut senkin homman. Tokihan hoitaa sillon ku olen poissa kotoa, mutta silloinkin muistuttaa että "et sitten viivy kauaa" tai sitten viestiä tulee perään että joko kohta tulen kotia. Sori tää nyt oli tämmönen sekava avautuminen. :S
 
Älkää käsittäkö väärin, rakastan poikaani ylikaiken mutta kun meitä on kaksi kykenevää vanhempaa kaipaisin jonkinlaista vauvanhoitoapua ilman että tarvii hermoja menettää.:)
 
Tete onpa kurja kun mies ei tajua auttaa. Lähet vaan joskus vaikka shoppailee tms kivaa ja puhelin kiinni :wink

Meillä mies hoitaa samanverran vauvaa kun mäkin. Molemmat kotona päivin öin.
 
Voi hitto mua suututtaa teidän puolesta joilla isiä ei tahdo saada osallistumaan!Kyllä meilläkin vääntöä asiasta on käyty,esimerkiksi siitä että kännykkää ei tarvitse räplätä samalla kun on vauvan kanssa.Enää ei oo sitäkäänt tapahtunut kun tytön kanssa leikkiminen on niin paljon palkitsevampaa kun on isompi.Osaksi voi ehkä siis olla sitäkin kun ei tiedä mitä vauvan kanssa voisi tehdä.Ja ehkä jotkut isät jännittää enemmän vauvan kanssa oloa jos tuntuu että äiti saa vauvan rauhoittumaan paljon helpommin jne?Mut ei siihen auta muu kuin etsiä oma tapansa olla pienen kanssa!Mä oon alusta asti jankannut miehelle että vauvat äitiytyy aika helposti kun tässä päivät ollaan kahdestaan ja viesti on tainnut mennä ihan hyvin perille.Mun mies ei kyllä ole yhtään hermoilijatyyppiä muutenkaan niin ei ole vauvanhoitoakaan jännittänyt.
 
Meillä isä on ollut alusta asti mukana vauvan hoidossa. Kotona olleessaan vaihtaa enemmän vaippoja tytölle kuin minä. :D ja syöttää melkein kaikki kiinteät. Isällä kun ei ole ollut oman isän kanssa hirmusesti touhuja omassa lapsuudessaan, niin tuntuu että haluaa antaa omalle lapselleen täydet 100%. On kyllä auttanut minua kovin tämä isän osallistuminen. Kipeän käden takia on välillä todella hankalaa kantaa lasta ja leikkiä tämän kanssa, siksikin on ihanaa että isä on mukana lapsen hoidossa. :)
 
Muokattu viimeksi:
Meilläkin isä osallistuu todella paljon hoitoon, hoitaa joka aamu tyttöä kun käyn salilla ja joka kylvetyksen hoitaa eikä anna minun sitä tehdä :D syöttää melkein joka soseaterian tytölle ja kyllä meilläkin isä vaihtaa varmaan enempi vaippoja kun minä :D olen saanut käydä ystävieni kanssa ulkona ja touhuta omia kun mies hoitaa, ottaa välillä mukaan tytön kun lähtee kaverinsa luo kahville että minä saan tehtyä omia hommia kotona. Meillä isä nukkuukin tytön kanssa samassa huoneessa kun minä en voi nukkua kun mieheni kuorsaa ja narskuttaa hampaita ja herään tytön joka liikkeeseenkin, mies nukkuu niin sikeästi että herää vasta kun tyttö itkee, itse herään itkuun kanssa ja käyn sitten vain syöttämässä tytön ja menen jatkamaan unia toiseen huoneeseen :)
 
Meillä isä käy töissä, lähtee aamulla 6 jälkeen ja tulee takas 4 maissa. Lisäks meil on kotona remppa menossa, jota tekee iltasin ja viikonloppuna. Mut kaiken muun ajan pyrkii olemaan tytön kanssa. Välillä on sellanen yksinhuoltaja olo, mut onneks remppa valmistuu kohta puoliin. :)
 
Mullakin on yksinhuoltajaolo, mutta vain siksi että olen sellainen. Isä ei siis ole tähän asti osallistunut mihinkään mitenkään ja elatussopimuskin on vielä allekirjoittamatta. Viime viikolla isällä ja pojalla oli ensimmäinen tapaaminen, joka meni siinä mielessä ihan ok, että isukkikin tajusi, että aiemmin tekstiviestillä tekemänsä tarjous vauvan hoidosta silloin tällöin, kun haluan omaa aikaa, ei ollut tässä vaiheessa ihan realistinen. Varmasti monen isän kohdalla on kysymys myös siitä, etteivät yksinkertaisesti tajua, että molemminpuolinen kiintymyssuhde lapseen ei synny automaattisesti, vain siksi että on biologinen isä. Odottelevat sitä aikaa, kun lapsen kanssa voi tehdä jotakin omasta mielestä kivaa... Meidän kohdalla tämä on tietysti tavallista konkreettisempaa kun isä ei ole fyysisesti läsnä, mutta luulen että pätee moneen lähi-isäänkin.

Mun olisi tehnyt mieli vääntää rautalangasta, että kun vauvan kanssa on yksin, hänessä on kiinni 24/7 eikä edes roskista voi viedä ulos ottamatta vauvaa mukaan, ja että nytkin on hyvin rajallinen määrä niin tuttuja ihmisiä, että heidän kanssaan lapsella on turvallinen olo kun olen poissa. Isukilla on aika paljon kiinnikurottavaa ennen kuin on siinä joukossa, etenkin kun vauva on alkanut jo selvästi vierastaa melko tuttujakin ihmisiä. En sitten kuitenkaan jaksanut alkaa selittää asiaa, koska hukkaan olisi sekin energia mennyt, luulen.
 
Meilläkin mies käy töissä,enimmäkseen tällä hetkellä onneksi päivävuorossa.Silti tuntuu että ei iltaisin muuta ehdi kuin ne puuro- ja pesurallit ja sit tyttö meneekin jo unille!
 
Meillä mies käy töissä 7-16 ja sitten iltaisin on talossa mitä me rakennetaan. Tulee yleensä kotiin kun olen laittamassa tyttöä nukkumaan niin olen monta kertaa sanonut että yksinhuoltajafiilis mullakin.. Yksi ilta viikossa mies on kotona ja sitten tietysti lauantai-ilta ja koko sunnuntai. Vähiin jää kuitenkin aika mitä hän voi viettää tytön kanssa, yleensä kun tyttö nukkuu päikkäreitä kun mies tulee töistä kotiin. Mutta silloin kun mies on kotona niin hän syöttää, vaihtaa vaippaa ja ottaa tytön pesuun. Kesällä toivottavasti talo on valmis ja isi on vähän enemmän kotona :)
 
meillä mies herää juuri ennen töihinlähtöä ja tulee kotiin niin myöhään, että vain syödään ja mennään nukkumaan. vauva herää silloin syömään ja mies leikkii sen kanssa vaihtaessaan vaipan. lounaan mies syö kotona ja vähän hihittelee vauvan kanssa. koitan kovasti olla ajattelematta, että helpompihan tässä olisi yksinhuoltajana, niin ei tarvitsisi sovittaa omia ja vauvan aikatauluja miehen ruoka-aikoihin. viikonloput tuo on kotona, ja viihtyy pojan kanssa enemmän tai vähemmän. näprää kuitenkin kännykkää koko ajan, mihin lopulta kiukustun ja haen vauvan pois.. poika on kyllä ihan isänsä lumoissa, koko ajan hakee katsekontaktia ja nauraa.
 
Tuo puhelimeen näprääminen on tuttua täälläkin! Siitä jokusen kerran saanut valittaa. Nykyisin vähemmän kylläkin.
Meillä tyttö vielä täysimetyksellä eikä pulloakaan ole tullut annettua, joten tyttö on melkolailla kiinni minussa. Tämä on ollut alusta asti tiedossa, joten en miehen osuudesta paljoa paineita ole ottanut. Mies auttelee vaipan vaihtamisessa, leikittämisessä ja etenkin kotitöissä. Mies on arkisin päivät töissä, kerran viikossa aamusta iltaan ja yhden illan lisäksi. Muuten tekee aamuvuoroja.
Tytön rauhoittelut helposti jää mulle ja joskus olen ollut melko kiukkuinen miehelle, jos tyttö on ollut kovin itkuinen ja itse olen selkä kipeänä joutunut tyttöä kantamaan koko päivän. Mies on tästä yleensä kovin pahoillaan ja yrittää autella minkä ehtii. Mies siis vastaa yleensä ruoanlaitosta, tiskeistä ja roskista. On sekin parempi kuin ei mitään. Ja kokeiluna nyt siivousapu pari kertaa kuussa. Jossain vaiheessa jäin paljon yksin, kun miehellä oli niin paljon omia menoja vielä töiden päälle. Sitten puhuttiin asiasta ja apua kotona alkoi tulemaan.
Kun tyttö syntyi, niin mies oli kovin harmissaan, kun ei saanut niin paljoa tyttöä hoitaa. Tyttö kun oli koko ajan rinnassa kiinni. Lohduttelin, että se aika koittaa vielä. Viimeistään kun kiinteitä alkaa menemään :D
 
Joo mikä hitto siinä puhelimessa on kun ei hetkeäkään voi olla ilman sitä?! Toisaalta on kiva kuulla että muidenkin miehet on tollasia kun oma räplää aina sitä puhelintaan. Sitä paitsi on tosi epäkohteliasta räplätä sitä kännykkää sillon kun ollaan isommalla porukalla jossain, vaikka nyt ravintolassa. Omalle ukolle olen asiasta paasannut aika monta kertaa.
 
Meillä iskä menee yleensä kahdeksaan töihin ja tulee 16-17 kotiin. Leikkii tytön kans ja vaihtaa vaippaa jne. Arki-iltaisin hoidetaan yleensä yhdessä ilman sen kummempia sopimuksia että kumpi tekee mitäkin. Yhtenä arki-iltana käyn kaverin kans lenkillä ja sillon mies jää kotiin tytön kans. Käyn mieluummin päiväsaikaan vaunuttelemassa tytön kans niin saa sitten viettää illalla aikaa koko perheen kans. Aluksi mies ei tytön koliikin takia kovin paljon hoitanut, mutta nyt on jo osallistunut paljon enemmän. Jopa kotitöihin. Ja mies meillä suurimmaksi osaksi tekee ruuat ja hoitaa koiran lenkityksiä, jos en ite käy päiväkävelyllä.
Isä alkoi osallistumaan enemmän oikeastaan sen jälkeen kun kolmisen kuukautta tytön syntymän jälkeen sain valtavan itkuromahduksen kun olin niin väsynyt. Jotenkin se ei ollut tajunnut asiaa vaikka siitä monta kertaa viikossa sanoin.

Ja oon kans joutunut huomauttamaan tuosta puhelimen käytöstä. Joskus tyttö saattaa vaan äristä ja mölistä saadakseen huomiota mutta toinen vaan selailee nettiä.. Raivostuttaa. Varsinkin kun meillä tyttö on nyt tajunnut puhelimesta tulevan kirkkaan valon ja on heti sen perässä. En halua että lapsi oppii ensimmäisenä leikkimään puhelimilla ja ties millä tableteilla. Ja jos lapsi haluaa että sen kans leikitään muutenkin ku heilutellaan vaan jotain lelua nenän edessä niin sitten sen kans hitto vie leikitään! :mad:
 
Onko teidän vauvat kuinka usein isän kanssa kahdestaan? Meillä mies komentaa mut illaksi tuulettumaan vähintään kerran kuukaudessa. :)
Useamminkin saisin hänen puolestaan mennä, mutta maidon pumppaaminen ei oikein onnistu, joten pitkään ei voi kovin usein olla poissa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top