Vauva ja elukat

Meillä on koira ihan samanlainen Murmeliini! :D Oon yrittäny että pyydän sen kauemmas pojasta ettei revi viiksistä, korvista ja huulista, niin paskan marjat, tämä menee IHAN kylkeen kiinni... :D
 
No niin, ajatuksissani tässä tänään hetkeksi käänsin selkäni ja odottelin, että muksun soseet jäähtyy sopiviksi sohvatyynyn päällä. Kas kummaa, alkoi joku lupsutus käymään yht äkkiä, niin koirahan prkle vetää kuonoonsa niitä ruokia siellä! :smiley-angry002

Hyvä ettei vielä tullut kunnon taistelu siitä pojan ruokakupista, sai oikein tosissaan käskeä "irti" :grommit

Jooh. Ainakin koiralle maistuu "Pikkufarmarin herkku" :grin
 
Soseista ja koirista puheenollen. Tuossa yks paiva meilla kotona silmiini osui vauvanruokapurkki, jonka kannessa oli piirretty iloinen koiran naama ja teksti "guau-guau". Siina sitten vasyneena hataannyin, etta miksi helkkarissa meilla on koiranruokaa?! Mutta se olikin ihan nestleen kanariisi-ateria vauvalle. :)
 
^ Yök! En tykkää! Mutta on se kyllä hauskaakin!! :laughing005 Mutta enemmän oksettavaa, ehdottomasti!
 
Muokattu viimeksi:
Hyi helv.... Meinas tulla vaivalla väännetyt kanawokit kartanolle tuosta mielikuvasta :D
 
Ehkä se ei olekaan täysin huono asia; nyt kun kelit ovat lämmenneet ja vauva syö kiinteitä, tuo vaipparoskis haisee niin pahalta, että sen vaihtaminen menee minulta yökkäilyn puolelle, vaikken mitenkään herkkä tuollaiselle olekaan :sick009 Eli koira hoitaisi homman puolestani, ja varmaan pitkän päälle säästyisi rahaakin koiran ruokakuluissa :laughing001

(joo, en ole täysin tosissani, niin hullu sentään minäkään... ja anteeksi vielä tämä kaikki vaipparoskispuhe!)
 
No vaipat vielä "ymmärtää", mutta kaverin koira söi aikoinaan kaikki käytetyt kuukautissuojat mitkä roskiksista sai kaivettua.... :sick006
 
Koira sai varmaan kunnon halvauksen tänään kun joku pikku enkeli nappasi yht'äkkiä hännästä kiinni :D Koira ei tajunnu mitään, et selän takana vaanii vaara, kun kyttäsi vaan meidän uloslähtöä. Onneksi munkin piski on jo tottunut siihen, että aina välillä joku voi astua hännän päälle tai kävellä yli pimeässä, emäntänsä kun on vähän kömpelö (ja sokea) ;)


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Koiralla on THE karvanlähtö menossa. Voi helv... Imuri laulaa tiheesti ja koiraa harjataan ja silti... Poika on koko ajan ihan karvassa. o_O
 
Täällä sama, ja sitten jos joku tänne meille välillä eksyy, niin hävettää silmät päästä selitellä sitä karvassa olevaa vauvaa, että kyllä meillä on just eilen imuroitu...
 
Meillä on nyt poika saanut tutustua vähän isompaan koiraan kun siskon valtava bokseri on täällä meidän ilona. On viime yöt nukkunut meidän huoneessa ja poika on aivan fiiliksissä että mikä ihme toi oikein on. Ja se vesikuppi on ihan uberkiva :eek:
 
Mä jouduin ottamaan vesikupin pois, kun sinne piti koko ajan päästä uimaan. Onneksi koirat osaavat pyytää vettä tarvittaessa, ja toki kuppi on aina esillä, kun poika on päikkäreillä tai jossain muualla kuin vapaasti lattialla mönkimässä :)
 
Oon välillä tässä kutsunut poikaa ihan sujuvasti koiraksi :grin Näköjään ihan sama mulle mikä elukka siellä lattialla mönkii. Kotona 10 kk, taitaa alkaa pää pehmetä tosissaan :excited001
 
Poitsu on keksinyt koiran "taluttamisen", nappaa heti remmistä kiinni, jos se tulee tarpeeksi lähelle rattaita. Ja kuten arvannette, tähän vaiheeseen kuuluu armoton kitiseminen jos hihnasta ei saakaan napattua kiinni tai se ei pysy kädessä :p No eiköhän tämäkin ole vain ohi menevä villitys, kun poika taas keksii jotain uutta.
 
Tuo karvanlähtö nyt vaan jatkuu ja jatkuu... Miten teillä muilla koirallisilla, onko ollut tavanomaista kovempi karvanlähtö? Meidän hurtalla on pitkä, kaksinkertainen turkki ja nyt se näköjään sitten vaihdetaan tänä vuonna kokonaan :confused:

Pojan ja koiran yhteiselo on sujunut edelleen hyvin. Nyt kun poju pääsee liikkeelle, niin pyrkii ahdistelemaan koiraa, mutta ei tuo karvakasa ole siitä moksiskaan. Vaihtaa vaan paikkaa sitä mukaa, jos rupee nenän koskettelu ja hännän hiplaus ärsyttää. Jospa kohta pojalla riittäisi kapasiteetti siihen, että opeteltaisiin silittämään nätisti. Ja vaikka piski on niin sanottu paimenkoira, niin ei näytä pojan paimennus vielä kiinnostavan. Ehkä parempi niin :)

Nähtiin naapurin pentukissaa ja sepäs oli niin valloittava näky, että pojan naamalle levisi kunnon virnistys :dog
 
Oi, vois olla mun teksti. :/ Paimenkoira, karvaa lähtee massoittain, vaikka imuroin jopa koiran! (Hellästi, heikolla imulla, hei vaan eläinsuojeluviranomaiset) Joka päivä imuroin kerran ja moppaan toisen ja silti karvaa kaikki paikat täynnä. :/

Sama, lapseen koira suhtautuu hämmästyttävän välinpitämättömästi. Kunnioittavasti enimmäkseen. Ostin koiralle eilen uuden luun ja köysilelun, mut ku tyttö ehätti ensiks niihin kiinni, koira alistui ajatukseen, että ne kuuluu vauvalle ja kesti pitkään saada se tajuaan, että sillä on lupa ottaa ne. ;) Vauvalla sen sijaan on paljon suurempi mielenkiinto koiran luihin ja leluihin, kuin omiinsa. Nii ja ne noutaakin kilpaa.. Koira nopeempi, kuinka ollakaan..

Eilen pihalla ripustin pyykkiä enkä ennättäny heitellä koiralle frisbeetä koko ajan, nii se vei sen tytölle toiveikkaana. Wau mikä aarre!
On koira alistunut siihenkin, että tyttö tulee kiipeileen sen päälle, kattoo anovasti, muttei lähde karkuun, kun käskee pysyyn paikallaan sen aikaa, että haetaan tyttö pois.
Välillä vauhti päällä koira ei malta kiertää, vaan hyppää tytön yli, mut onneks on iso, niin ei osu. Silti minimoidaan riehuminen samassa tilassa tietty.
 
Juuuuu, karvaa on lähtenyt niin että siihen on meinannut hukkua. Kaksi koiraa, kaksi peräkkäistä karvanlähtöä. Noilla meidän karvanaamoilla on tuplakarva, lyhyt tosin, ja se paksu alusvilla lähtee kaksi kertaa vuodessa. Mies on harjannut ja karstannut niitä ja se on kyllä tehokasta, se karvakasa on sellainen koiran kokoinen kun kerran harjaa oikein antaumuksella :D Joka aamu saa imuroida kun koirat on viety päiväksi ulos tarhaan, sitä karvaa kertyy siis ihan riittämiin pelkästään sillä että ovat yön sisällä. Huoh, onneksi se on jo toisella ohi ja toisella ihan loppusuoralla!
 
Takaisin
Top