Vauva-arki

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Leina
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vauvalla sammasta suussa ja hengitys haisee. Myös juuri irronneen napatyngän juurilla sieni. Mullakin jo parannetuksi luultu hiiva suussa palasi kun nautin synttäriherkkuja. Nyt mennään kaikki sitruuna- ja daktarinkuurilla, napa ja tissinpäät mukaanlukien.

Jollei tuo hiiva häädy vauvan suusta sitruunalla, onko siihen olemassa minkä niminen lääkevalmiste? Saako ilman reseptiä? Ja kuinka usein sitruunamehulla tohtii vauvan suuta penslata, ettei tule vatsavaivoja hälle?
 
Kirpsu meillä auttoi sekä esikoisella että tällä uudella vauvalla vatsavaivoihin lämmin kylpy jossa rentoutuivat niin että kakka vihdoin tuli. Myös vatsahieronta. Tosin oli melko lievää vatsakipuilua. Vyöhyketerapiasta oon kuullu paljon hyvää apua olleen jos vatsavaivat pitkittyy. Ja jos D-tipat laukaisee vatsavaivat, "heitä ne neuvolan mäkeen" kuten yksi suurperheen äiti opasti. Ehtii ne myöhemminkin aloittaa. Voimia! Enpä tainnut keksiä mitään uutta jota et jo tietäisi.
 
Joo, useammin kuin kerran on sattunut niin, että tämä äiti itkee siinä kuin vatsavaivainen lapsikin. Ja silloin ei kyllä rauhoituta, aistii varmaan mun levottomuuden. Onneks on ollut tuo isä paikalla, niin oon voinut lykätä vekaran sille, kun huomaan että mä oon ite turhan hermostunut.
 
Se onkin kamalinta että yrittää auttaa mutta silti ei tunnu auttavan. Oon hieronut majaa ja selkää. Yrittänyt pitää sikiöasennossa olkapäällä. Hieronut akupisteitä jalkapohjissa mikä on tuskastuttavan vaikeaa toisen potkiessa tuskissaan..
 
Tsemppiä Hepsuli, kuulostaa kyllä siltä, että tarviit oikeasti jotain apua. Tosin mun korviin kuulostaa siltä, että sun tarvii ensin olla itelles vähän armollisempi. Pyydä suosiolla joku lenkittään (muistinko oikein, että anoppisi tai äitisi olikin jo vauvaa lenkittänyt) ja hoitaan vauvaa pidemmäksikin aikaa, että saat nukuttua. Neuvo heille, kuinka antavat vauvalle sun nukkuessa korviketta/pakastettua maitoa, jotta voit ihan rauhassa levätä. Ja jos imetys tuntuu ihan ylivoimaselta, silloin on parempi vain antaa useammin sitä korviketta, syöttö on yleensä nopeampi ja vauva pidempään tyytyväinen. Tarkoitukseni ei ole tsempata jättämään imetystä, mutta ajattele omaa jaksamista kuitenkin etusijalla. Kuten mulle eilen neuvolassa jälkitarkastuksessa sanottiin "vain hyvinvoiva äiti voi auttaa lapsiaankin voimaan hyvin". Itse uskon tuohon täysin.

Liittyen vauva-aikaan ja vauvojen kausiin, on olemassa sellainen mobiiliaplikaatio kuin wonder weeks, missä kerrotaan milloin vauvalla on menossa joku erityinen kehityskausi ja millaisia oireita (itkuisuutta, levottomuutta) se voi aiheuttaa. Seurailin utse tuota esikoisen kohdalla aina kun olin ihan hämmentynyt, että mitähän nyt taas on menossa ja yleensä aina silloin oli joku kehityskausi. Siellä on myös kivoja vinkkejä, millaiset aktivoinnit auttaa / kehittää vauvaa missäkin vaiheessa.
 
Juu täytyykin Kia kokeilla tuota kylpyä. Taisi yksi päivä itseasiassa toimia juurikin noin, kun sanoit.

Kai se on tämä äidin huoli, joka saa välillä yliotteen, kun toinen tuskissaan itkee. Ei nyt kuitenkaan mitään vaarallista, ikävää vain seurata sivusta.

Mutta joo. Et ole ainut, joka on sanonut noista tipoista samaa.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Kia
Aina ei tipatkaan oo syyllisiä (vaikka tietty voivat olla) vaan vauvoilla alkaa usein parin viikon iässä vatsanväänteet ja muutoinkin vauvat ovat yleensä levottomampia iltaisin. Meillä masuvaivat on jo alkaneet vaikkei tippoja olekaan aloittanut. Yritän pitää sylissä mahallaan ja hieroa masua. Aika hyvin paukkuukin pylly.
 
Meilläkin olis kuukauden ikään mennessä voinut d-tippoja pitää syypäänä jo moneen vatsavaivaan..mutta en vaan saa aloitettua niitä.. Korvikkeessa enemmän d-vitamiinia, joten en jaksa stressata..siks varmaan tipat aina "unohtuukin".
 
Tänään on onneksi ollut vähän helpompi päivä ja vaavi on vaan nukkunut. Mukava huomata itsestä, että on muuttunut hysteeriseksi äiti-hahmoksi. Onneksi täällä voi esittää maailman tyhmimpiä kysymyksiä. :)
 
  • Tykkään
Reaktiot: Kia
Voi mä en tänään niin enää jaksa. Poikaa ei oo aamun jälkeen voinut laskea selälleen nukkumaan mihinkään. Tulee itku ja vatsanväänteitä heti. Röyhtäsyttää ihan hirveästi. Tässä on nyt mennyt 24h niin että kannan ja laulan ja kannan.. Hän nukkuu kyllä kantorepussa mutta minä en. Yöllä sain kolmen aikaan viereen nukahtamaan. Refluksi?
 
Voi olla Agape. Sanoin aiemminkin jollekulle, että refluksin kotikonsteja voi aina kokeilla..voivat auttaa ilmankin varsinaista refluksia. Siskolla oli tosi itkuinen ja refluksimainen vauva (tänä kesänä syntyi), mutta itkuisuus väheni ihan huomattavasti parin kuukauden iässä. Eli älä menetä toivoa, että itkut välttämättä jatkuu ja jatkuu. Jaksamista ja pyydä apua, jos on saatavilla.
 
Tää pikkuvauva-aika on kyllä aika rankkaa. Vauvalla on vatspuruja jonkin verran ja roikkuisi tissillä ainakin puolet päivästä. Edelleen myös nukahtelee rinnalle eli syömiset ovat aika hitaanpuoleisia.. Eniten ehkä kuitenkin kinnaa se, että omaa elämää ei enää ole. Mies saa pitää oman elämänsä ja oikeastaan valita kuinka osallistuu mutta mun on pakko hoitaa tää lapsi. Haluisin mieltää itseni välillä joksikin muuksi kun raskausmuuliksi tai syöttökoneeksi.
 
Niinpä. Mies saa valita miten osallistuu! Väärin, yhdessä kuitenkin vanhempia ollaan. Annoin pojan isälle kun menin vessaan. Poika palautettiin heti mulle kun tulin takas.
 
Täällä puoli-imetyksen ja pullottelujen ansiosta ollut aivan huippu viikko! Pojun kanssa oltu jokapäivä kaupungilla hengailemassa ja nauttimassa syys-säästä ❤️ öisin ei paljoa nukuta, mutta onneksi vielä ainakin mieli pysynyt virkeänä..

Tsemppiä siskot!
 
Voiko näin pienen (3,5 vk) antaa nukkua niin pitkään yöllä syömättä kuin hän itse haluaa nukkua? Huolettaa vähän. Koko eilispäivän söi aika lyhyesti kummempia tankkaamatta. Syöttökertoja edelleen meillä vaan 5-6/ vrk. Oottelin että nyt söisi yöllä tiheämmin kun koko päivän söi hintsusti. Tosin vaikea tietää miten tissistä heruu, mutta tunne oli ettei mitenkään reilusti. Illalla söi viimeiseksi kahdeksan aikaan. Aloin heräillä sitten itse kahden aikaan kun vauva vaan nukkuu. Neljältä lopulta herätin sitten itse syömään.

Onko jotain aikarajaa jonka sisällä syötåvä on? Mulla muutenkin huoli kun silloin syntymän jälkeen hän oli teholla niiden sokeriarvojen tippumisen vuoksi. Hällä siis synnytyksen aikana sokerivarastot tyhjeni napanuoran ahdinkotilan vuoksi. Mitään ohjeistusta ei kotiin tullut, oli "terve vauva".
 
Me kysyttiin tuosta syöttöväliasiasta juuri neuvolassa, ja terkka sanoi meille että tämänikäisen (1kk) maksimiväli olisi 6 tuntia, sen pidempään ei kannata venyttää. Meillä tippui myös sokerit, ja silloin syötettiin sairaalassa täsmällisesti 3h välein, nukkui vauva tai ei, ja jatkettiin sitä 3-4h välein vielä pari viikkoa kotonakin. Nyt aletaan jo rentoutua sen suhteen kun poika kasvaa hyvin ja saa syödä milloin haluaa tai olla syömättä.
 
Kia, esikoisen kohdalla terkkari sanoi, että voi yöllä nukkua jopa kahdeksankin tuntia. Mutta teidän tilanteessa en ehkä sitten uskaltaisi niin pitkää antaa nukkua jos sokereissa voisi olla ongelmaa... Nyt sairaalassa meille sanottiin tämän kuopuksen kohdalla, että kuusi tuntia saa olla syöttöväli ekojen kahden viikon aikana. Sen jälkeen pidempikin unipätkä siis ok jos paino nousee jne.

Mä yritän nauttia nyt toistaiseksi hyvin rauhallisesta vauvasta. On hänellä kyllä selvästi hieman masuvaivaa, eilen illalla kiemurteli ja paukutteli kovasti. Mutta muutoin hän on niin eri kaliiberia kuin esikoinen oli reflukseineen, että nyt jopa ymmärrän miksi ihmiset kertovat nauttivansa vauva-arjesta.

Nyt molemmat pojat nukkuvat. Tein lindströmin pihvitaikinan valmiiksi ja nyt tuijotan telkkaria. Olen ihan äärettömän onnellinen.
 
Rauhallinen hetki täälläkin menossa. Molemmat tytöt nukkuu, toinen yläkerrassa ja vauva rattaissa ulkona. Tein ja söin juuri herkullista pestokanaa ja nyt juon kahvia. Ihana hetki.

Meillä alkaa arki asettua aika kivasti kohdalleen ja vauvalle on selkeästi jo muodostunut vähän rytmiä. Päivällä nukutaan kahdet vähän pidemmät päiväunet ja illalla yhdet lyhyemmät välissä ollaan hereillä 1,5 - 3 h eli unien ajat vielä vaihtelee aika paljon, mutta lähes joka päivä on mulla rauhallista tässä n. 12- 13.30, jolloin molemmat on unessa. Ihana hetki syödä ja levätä hetki. Yöunille vauva menee joskus 22-23, syö yleensä kerran joko kahden tai neljän maissa ja heräilee joskus 8-8.30. Aika passeli aikataulu. Ainoa oikeasti haastava hetki meillä on yleensä tuossa noin yhdentoista pintaan, kun on esikoisen lounasaika ja päiväunillenukutuspuuhat ja samoihin aikoihin usein on vauvakin nälkäinen. Siinä joutuu aina vähän luovimaan, että kumpi lapsi joutuu odottamaan/ kumpi lapsi aiheuttaa pienemmän metelin joutuessaan odottamaan, mutta toistaiseksi on niistäkin selvitty. Onneksi näyttäisi, että tuo esikoinen (1v 2kk) alkaa jo vähän ymmärtää, että vauvaa vaan pitää joskus ruokkia ja äiti ei silloin ehdi muuhun.

Mutta voisin yhtyä tuohon Triinan kommenttiin, että onnellista vauva-/taaperoarkea täälläkin.
 
Poika nukkuu öisin hyvin ja näin keskipäivällä vetäsee myös melkoiset nokoset. Sitten loppupäivän ajan ollaankin ihan hereillä ja aktiviteettia on oltava tai tulee itku. Massua kipristää kovasti aina jossain vaiheessa päivää mutta se yleensä menee pian ohi. Mä en suostu olemaan koko ajan kiinni tässä lapsessa. Olen jo istunu perseelläni kotona ihan tarpeeksi pitkään ja kuoroharkkojakin olen missannu jo kolmet. Kahdet siksi että selkään sattui niin että liikkuminen oli hankalaa ja kolmannet siksi että kolhin leikkaushaavani ovenkahvaan enkä pystynyt laulamaan paineen takia.

Tänään aloitin lypsämisen ja olen saanu aikaiseksi jo yhden kunnon pullollisen ensi maanantain harjoituksia varten. Yksi keikka on 16. päivä joten sitä varten pitää olla pari pulloa ainakin ja kuun viimeisenä viikonloppuna olen poissa kaksi päivää joten maitoa on saatava säilöön kunnolla. Korvikkeesta meni meillä massu täysin sekaisin joten sitä yritetään välttää. Mies sanoo että hänestä on epäreilua kun hän ei yksin lapselle riitä kun hän ei voi imettää. Minusta taas on epäreilua että mun sylissäni laps ei ikinä rauhotu ellei saa tissiä mutta mies kun pitää sylissä ja vähän juttelee niin johan pojalle kelpaa. Johtuu kuulemma siitä että kun mä tuoksun maidolle niin sitä vaan alkaa tehdä mieli ja kiukku alkaa kun tissiä ei olekaan näkyvissä.

Kunhan poikanen tuosta pian herää niin mulla alkaa kämpän ympäri tanssahtelu. Ollaan koko ajan aktiivisia ja illalla mä olen jo ihan naatti. Kamala päänsärky vaivaa jo toista päivää eikä se ole buranalla lähtenyt. Ilman tätä jysäriä mä en varmaan olis ottanu särkylääkettä eilen ollenkaan ja nyt kun tiedän ettei se auta niin tänään en taida ottaa. Maha ei ole lääkettä juuri vaatinut.

Niin sitä sanottiin että kuukauden aikana ei sais mitään muuta kanniskella kuin vauvaa vain mutta mähän jumppaan koko ajan muutenkin. Ja harjoittelen vatsatanssia. Jäi tältä syksyltä kurssi väliin joten kevätkaudelle pitää sitten muistaa ilmottautua. Mun levinny perseeni saa luvan kaveta ja pian ja muutenkin kuntokuuri on alotettava heti ettei mua jouluna erehdytä luulemaan possuksi.
 
SikaKissa, siltä varalta, että korviketarve tuliskin turvaamaan sun kaipaamat menot, niin merkeissä on hurjasti eroja. Yksi sopii yhdelle toinen toiselle ja joillekin ei mikään. Eli jos jostain syystä lisämaitoa tarttis, niin kannattaa vain kokeilla toista merkkiä. Meillä esikoisella meno NAN:sta vatsa heti sekaisin ja kakkaa tuli solkenaan, Tutteli aiheutti kaameita kaarioksennuksia, Tuuti sopi ilman suurempia haittoja (molemmat vauvat puklailee kohtuu paljon, mutta luulen, ettei se johdu korvikkeesta vaan on näiden ominaisuus). Eli joskus sitä oikeaa joutuu hakemaan. Mutta toivotaan tietty, ettei tuota tarvi miettiä vaan saat pumpattua tarpeeksi pakkaseen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top