Vauva arki

Keskustelun 'Laskettu aika huhtikuussa 2015' aloitti jaica, 29 maalis 2015.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. rondine Kommentoinnin ninja Huhtikuunmammat 2015

    Meillä riittää nykyään menoa ja vilskettä. Poika oppi noin viikko sitten kävelemään ja nyt taapertaa ympäriinsä. Nopeasti on kävely kehittynyt ja nyt pystyy jo kävelemään huoneesta toiseen, n. 7-8 m on ollut pisin pätkä. Välillä sitten heittäytyy lattialle ja konttaa. Tuo kävely on niin hassun näköistä; pojalla on yleensä toinen käsi suussa ja toinen ylhäällä pään vieressä pitämässä tasapainoa. Alussa oli aina sellaista innostunutta hihitystä, kun itsekin hämmästyi omia taitojaan. Nyt on tottunut kävelyyn ja osaa jo nousta seisomaan keskellä lattiaa ottamatta tukea. Viimeisin hauska toiminta (omasta mielestään, mun mielestä ei niin kovin hauska) on kiipeily. On oppinut kiipeämään TV-tasolle ja nojatuoliin. Joten vahtia pitää koko ajan, koska laskeutuminen ei onnistu ilman apua.
    • Tykkään Tykkään x 2
  2. Ulla88 Puuhakas puhuja Huhtikuunmammat 2015

    Rondine, meillä poika pitää käsiä ihan samalla tavalla kävellessä! :) onneksi ei oo oppinut vielä kiipeilemään, paitsi portaita kiipesi viikko sitten ensimmäistä kertaa mutta meillä ei ole kotona portaita niin niistä ei tarvitse huolehtia.
  3. rondine Kommentoinnin ninja Huhtikuunmammat 2015

    Ulla: heh, muutenkin tuntuu, että meidän pojat ovat aika samanlaisia monella tapaa; kehitys samassa vauhdissa, yöt yhtä levottomia jne. Meillä ei myöskään ole onneksi portaita. Oltiin joulukuussa pojan ollessa 8 kk kylässä paikassa, jossa oli portaat ja oli siinä sitten vahtimista, kun pikkuinen oivalsi miten niitä pääsee ylöspäin.
  4. Newbie2 Asioista perillä oleva Huhtikuunmammat 2015 Helmimammat 2018

    Meillä kävellään myös jo tosi pitkästi :) rohkeutta tarvisi vielä enemmän, mutta tosi nopeaa kehitystä taas :)

    Sent from my Lumia 900 using Tapatalk
  5. Tökkönen Asioista perillä oleva Huhtikuunmammat 2015 Huhtimammat 2017

    Meilläkin meni ihan ehkä neljässä päivässä kahdesta askeleesta siihen huoneesta toiseen- kävelyyn. Onneksi meilläkään ei vielä kiivetä, vaikka lähellä on esim siskon sängylle pääseminen. Portaita ei löydy meiltäkään, onneksi...
  6. yllätys15 & 16 Varmaotteinen viestittelijä Huhtikuunmammat 2015 Lokamammat 2016

    Meillä neiti köpöttelee (onneksi) vielä tukea vasten. Muutamasti on yrittänyt seistä ja ottaa askelta ilman tukea, mut se on taas jäänyt kun on pää niissä harjotuksissa kolissut lattiaan. Mut kiipeämistä meillä harjoitellaan mm sohvalle ja nyt on oppinut kunnolla (peppu edellä) laskeutumaan esim sängyn päältä lattialle.
  7. pookkana Päivystävä dosentti Huhtikuunmammat 2015 Joulukuun mammat 2017

    Meillä osaisi jo kävellä ja seistä ilman tukea, mutta rohkeutta ei vielä ole niihin. Mamman pikku vauva on sen verran varovainen, että jos huomaa seisovansa ilman tukea, niin varovasti kyykistää alas :grin:) Ihan hyvä näin! Aikaa on sitten myöhemmin juosta viipottaa!
  8. rondine Kommentoinnin ninja Huhtikuunmammat 2015

    Heh, meidän poika on aina ollut sellainen, että yrittää kaikkea mihin ei taito edes vielä riitä. Nousi esimerkiksi seisomaan tukea vasten 7,5 kk ikäisenä, vaikka taitoa ei todellakaan ollut siihen vielä. Siinä piti sitten olla vahtimassa vieressä ihan koko ajan. Ja ekat askeleet ilman tukea päättyivät kaatumiseen vatsalleen ja itkuun, mutta kuitenkin oli heti pakko kokeilla uudestaan. Välillä tää meno todellakin hirvittää meitä vanhempia, varsinkin kiipeileminen.
  9. n00bi-mama Jostain jotain jo tietävä

    Tyttö täytti vko sitten 10kk :dummy1: Meillä on nyt 2kk käveltu tukea vasten, mutta ei anna merkkejä siitä, että haluaisi kokeilla ilman tukea kävellä. Taaperokärryillä menee sujuvasti, myös mm. pöytiä ja seiniä pitkin, mutta jos otan esimerkiksi itse lapsen käsistä kiinni ja koitan "kävelyttää", menee jalat veltoiksi ja maahan istumaan. No mutta kaikki aikanaan, omaa tahtiaan :smug::shy:

    Parhaillaan potee elämänsä neljättä flunssaa, mutta aika lievinä olleet onneksi. Lääkekuureilta säästytty. En yhtään ihmettele jos saa pöpön jostain kun ei muuta tee, kuin laittaa kaikkea jatkuvasti suuhunsa, joka paikassa! Itsekkin tosin pitkästä aikaa kipeänä.

    Harmittaa kun tänä päivänä ruokailu on mennyt neidillä vähän kikkailuksi. En siis alussa antanut mitään lelua tms käteen ruokailun ajaksi (joka siis sujuikin ihan hyvin), mutta nykyään tekee sitä, ettei suostu syömään/avaamaan suutaan, jollei saa samalla pidellä jotain tavaraa kädessään. Olen koittanut sitäkin, että otan lapsen pois syöttötuolista ja ajatellut että koitetaan uudestaan hetkenpäästä josko ruoka maistuisi, mutta ei. Jos ei saa pitää jotain kädessään, samalla kun syötetään, alkaa kiukkuilu ja tuolista nouseminen ja rimpuilu. Sitten kun antaa jonkun esineen käteen, aukee samantien suu, että "saa syöttää, kiitos" :eek::meh:
  10. Ulla88 Puuhakas puhuja Huhtikuunmammat 2015

    Meillä sama juttu ruokaillessa, että pojan pitää saada jotain omaan käteen että suostuu syötettynä syömään. Ja vähän vaihtelee mikä pojalle kelpaa käteen. Välillä käy jotain sormiruokailtavaa, välillä tuttipullo, välillä pilttipurkin kansi, välillä oma lusikka... oon yrittänyt myös sitä että poika saisi kokonaan sormiruokailtavaa ruokaa, mutta yleensä heittää ne sitten vaan lattialle. Suostuu siis itse syömään vain jotain "naposteltavaa" esim. maissinaksuja, hedelmän paloja, talk-muroja yms. Ja lusikalla ei osaa itse syödä vielä.
  11. Möttönen Sanaisen arkkunsa ammentaja Huhtikuunmammat 2015

    Ruokailusta tuli mieleen tällä kertaa, että ootteko laittanu lattiasuojan syöttötuolin alle tai lähinnä löytänyt sellasta? Ite oon löytänyt vaan muovisia, mutta sellasta en haluais kun sehän on liukas ku fan. Kuminen täytys olla ja kirkas. Etolassa on jonkinlainen suoja, mutta en ole päässyt tutustumaan kun ollut kuukausitolkulla loppu. Ei tuo syöttötuoli nyt mitään jälkiä tee kun on tassut alla, mutta neiti kun tykkää kaadella nokkamukin sisällöt lattialle. Koira onneksi imuroi ruuat, mutta kasvikset ja nesteet ei muka kelpaa :wink
  12. n00bi-mama Jostain jotain jo tietävä


    Meillä on käytössä se Ikean KOLON-lattiasuoja, joka on ilmeisesti tarkoitettu lähinnä työtuolin alle, mutta kyllä se asiansa ajaa. Tosin, se on kyllä jokseenkin liukas, että siinä mielessä en sitä suosittele. Tai no, ainoa asia mikä siinä "liukuu" on tuo TrippTrapp-tuoli, mutta vain silloin kun lapsi itse päättää sitä alkaa siirtelemään :hilarious: Mutta muuten, siitä on helppo pyyhkäistä roiskeet ym. pois. Itse voisin kuvitella meille sellaisen kumisen olevan kissankarva magneetti :D Höh, outoa, että ne ovat olleet Etolassa niin suosittuja.
  13. Möttönen Sanaisen arkkunsa ammentaja Huhtikuunmammat 2015

    Tai siis niitä ei ole tullut lisää pariin kuukauteen.. En yhtään tiedä millasia ne edes on ja soveltuuko. Tuo Ikean on tsekattu ja on just liian liukas, tyttö kuitenkin kävelis senkin päältä kun roikkuu usein syöttötuolissa :)
  14. P_K Hyväntuulinen höpöttäjä

    Moi vaan, en ole tainnu täällä käydä aikoihin :smiley-ashamed008. Oli ihan kiva lukea muiden kuulumisia :). Voisin kertoa vähän meidänkin elosta.

    Meille ei jaettu sitä parasta kättä silloin pojan syntyessä. Koitan tiivistää mahdollisimman hyvin. Eli me kerettiin olla onnellisesti 6 viikkoa kotona, jonka jälkeen päädyttiin yllättäin kiireellisenä Lastenklinikalle ja edessä oli sydänleikkaus. Ei raskausaikana eikä kotiinlähtötarkastuksessa (3vrk iässä) kummassakaan huomattu pojan sydämessä mitään vikaa. Se paljastui sitten vasta 6 vko lääkrärineuvolassa. Noh oltiin sitten kesällä kuukausi Helsingissä, asuttiin käytännössä siellä sairaalassa pojan vierellä. Onneksi leikkaus meni yli odotusten ja toipuminen sujui todella hyvin, vaikka sydän oli kerennyt tosi huonoon kuntoon ennen leikkausta. Poika oli käytännössä juossut maratoonia koko sen 6 vko ennen leikkausta meidän muiden nukkuessa, niin kovasti hän oli joutunut taistelemaan hengestään. Näin lääkärit tilannetta meille kuvasi. Noh kaikki meni meidän onneksi hyvin ja jälkikontrollit on ollut tähän asti hyviä, mutta tulihan meille vähän erilainen startti elämälle. Pysäytti kyllä ajattelemaan ja on aivan eri tavalla kiitollinen noista omista lapsista, kun sen toisen olemassa olo ei ole ollut niin itsestään selvää. Nykyään pyritään elämään niin normaalia lapsiarkea kuin mahdollista ja ei se sydänvika meidän päivittäisessä elämässä mitenkään näykään. Nyt vain toivotaan, että yksi sydänleikkaus riitti eikä korjatut viat uusiudu, se kun on vaarana niin kauan kuin poika kasvaa.

    Kotona meillä on nyt vilkas, määrätietoinen ja oikein iloinen ja hyväntuulinen poitsu :), 10 kk neuvolassa n.79 cm ja reilu 11 kiloa.
    3 kk iässä kun kotituduttiin sieltä sairaalasta poika painoi saman verran kuin syntyessään, oli siis käytännössä luuta ja nahkaa, joten hyvin on kasvanut siihen nähden. Vielä meillä ei kävellä, kovasti tykkää olla tukea vasten seisaallaan ja pitäisi koko ajan kävelyttää. Ryömii ihan hillitöntä vauhtia ja kauhun sekaisin tuntein odotetaan, et milloin lähtee itse kävelemään. Sit ollaan hukassa :grin, kun juoksevat kilpaa (isosisko kun on kohta 2,5 vuotias todella vilkas tapaus).

    Siinäpä ne tiivistetysti oli meidän kuulumiset. Kädet on kyllä olleet äippäloman aikana niin täynnä, ettei ole tarvinnut netissä roikkua. Mutta nyt kerkesin tännekin käymään, kun on palannut takas töihin :smiley-angelic006. Siitäpä tulikin mieleen, että pitää vissiin tehdä niitä töitäkin...
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  15. Möttönen Sanaisen arkkunsa ammentaja Huhtikuunmammat 2015

    P_K, onpas teillä ollut dramaattista! Huhhuh. Aika pelottavaa, ettei tuollaista näe mitenkään. Onneksi tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu. Toivottavasti jatkuukin onnellisena :)
  16. Newbie2 Asioista perillä oleva Huhtikuunmammat 2015 Helmimammat 2018

    Hui kamala, onneksi huomattiin ajoissa! Onnea teille myös jatkoon :)

    Sent from my Lumia 900 using Tapatalk
  17. Tökkönen Asioista perillä oleva Huhtikuunmammat 2015 Huhtimammat 2017

    Hurja alku teillä ollut, P_K! Kovasti tsemppiä jatkoon!
  18. vaa_veli Piirimestaruustason postaaja Elomammat 2016 Huhtikuunmammat 2015

    Oijoi! P_K, aika hurja juttu! Eihän se elämä ja terveys ole missään nimessä itsestään selvää! Onneksi on teillä asiat kääntynyt parhain päin ja toivottavasti pojalla ei ilmene uusia ongelmia. Ja on muuten poika erittäin hyvin kasvanut, kunnon kiri vaikka jäi hetkeksi jälkeen.
  19. rondine Kommentoinnin ninja Huhtikuunmammat 2015

    P_K, teillä on kyllä ollut rankkaa. Tuli taas muistutuksena itselleen, että mikään ei ole itsestäänselvyys. Minä kun olen vähän valittanut huonoja öitä ja väsymystä niin hyvä saada muistutus siitä, että miten kaikki voi tuolla tavalla yhtäkkiä muuttua ja silloin nämä pienet ongelmat tuntuvat mitättömiltä. Ihana kuulla, että leikkaus ja toipuminen on mennyt niin hyvin.
  20. yllätys15 & 16 Varmaotteinen viestittelijä Huhtikuunmammat 2015 Lokamammat 2016

    Aika hurja alku ollut teillä P_K, mutta onneksi kaikki alkaa olemaan jo hyvin. Meillä alussa jännitettiin joudutaanko neidin sydän operoimaan, mut onneksi vika alkoi korjautua itsekseen ja 7kk tarkastuksessa saatiin terveen paperit (4v mennään viä tarkistukselle jos ei aiemmin tuu mitään). Pienestä on elämä kiinni.