Jeih, pyhät ohi ja tänään rynnittiin sit kuiteski alennusmyynteihin - vaunujen kera ja ai, että oli taas hyvä idea. Meni hermo melkein samantien kanssaihmisiin... selvittiin hengissä :)
Täällä vähän samaa.. tullut viime päivinä mietiskeltyä todella paljon kulunutta vuotta ja sitä kuinka paljon on tapahtunut. Jotenkin niin paljon, ettei ees kunnolla käsitä. Unohtanut kokonaan, et valmistuin koulusta ja olin unelmaduunissa - toi pikkupallero on syövyttänyt mun aivosolut täysin :D
...ja mitä Karpoon tulee, on se vaan maailman helpoin vauva, ei siitä mihinkään pääse. Johtuu osittain varmaan myös siitä, että varauduin kaikkein pahimpaan ja nyt onnellisesti yllätyin tästä vauva-arjen helppoudesta (ok, imetys ei onnistunut; siitä miinus). Nyttemmin on pelkkää naantalin aurinkoa, juttelee ja vaikuttaa todella tyytyväiseltä (todella tärkeetä mulle, kun epäilin ennen pojan syntymää omia kykyjäni olla äiti).
Hieno vuosi on ollut, kaikkine pikku murheineen - enkä ois kuuna päivänä uskonut, että just 2014 ois ollut näin merkityksellinen.