Vauva-arkea

Viime yö oli tosi ihmeellisen hyvä! Poika nukahti 22 aikaan, heräili pari kertaa, mutta nukahti uudelleen pienellä lohdutuksella ja syömään heräsi vasta 02:30. Sen jälkeen takas omaan sänkyyn, josta syömään vasta 06:30. Sitten saikin jäädä kainaloon ja veteli isin kanssa unia ysiin saakka.

Päivällä käytiin ostoksilla Sellossa, tarvitsin imetysmekon parin viikon päästä oleviin häihin. Reissulla poikanen nukkui menomatkan ja ostoksillakin niin kauan kun kärrit pysyivät liikkeessä. Kotimatkalla piika oli levoton ja kotiin päästyämme melkoisen väsynyt.

Mutta tänäänkin, kuten oikeastaan joka päivä, poikanen nukahti ekoille kunnon päiväunille vasta joskus klo 16 aikaan. Nyt on nukkunut päikkäreitä about 1,5h. Tuntuu oudolta että ekat sikeät päikkärit on näin myöhään. Olen kokeillut että käyn kärrilenkillä aina aamupäivällä, mutta poitsu herää välittömästi kun vaunut pysähtyvät. Ei siis vaivu sikeään uneen. Joku päivä kun kävin kärryttelemässä näin illansuussa niin nukkui jälkeenpäin vielä pari tuntia pysähtyneissä vaunuissa.
 
Puhuiko täällä joku siitä ku jonain päivänä synnytyksen jälkeen kaikki itketti? Vai muistankohan ny ihan väärin... No, jokatapauksessa, mua on tänään itkettäny kaik asiat.. Päällimmäisenä kaikki esikoiseen liittyvä. Mua itkettää kun touhuan hänen kanssaan jotain, kun katselen häntä touhuamassa omiaan tai nytkin kun vaan ajattelenkin häntä tätä kirjottaessani. Musta jotenkin tuntuu niinku olisin jollain lailla hylännyt hänet ku joudun olemaan niin kiinni tässä vauvassa imetyksen takia...
 
Heinukka täällä bingo! Oli muistaakseni toinen päivä kotona eli 5 tai 6 päivä synnytyksestä. Välillä itkin onnesta ja välillä mietin, kuinka selvitään.
 
Äeh, inhaa... kun tuossa raskausaikana oli kaikki mahdolliset tukiverkostot mukana, niin onhan ne syntymän jälkeenkin. Hieman ärsyttää, kun toistaseksi kaikki on mennyt hyvin ja pärjäillään vallan mainiosti. Eli siis perjantaina olisi kotihoidon piiristä tulossa joku täti konsultoimaan palveluista ja kun itse oon niin vätys, en osannut sanoa ei, ei tarvita vielä mitään apuja. Toisaalta se on aika pikainen käynti eli ei se liene poikaa haittaavan, ärsyttää vaan vieraat ihmiset :( (stressaan aina)

Tässä on kyllä aika pitkälti kädet täynnä töitä, kun kissa ja mies sotkee ja pikkumies tarttee huomion ja hoidon, mutta en silti tartte mitään ylimääräistä hoitotätiä tänne pyörimään... ollaan nyt vielä kaiken lisäksi kaikki ahtauduttu olohuoneeseen, kun tarkoitus olisi maalata tuo makkari enskuun aikana, eli suht tiivis tunnelma.

Tänään aika raato fiilis, onnistuin yöllä aktivoimaan poitsun (oli sen verta muhkeet tortut vaipassa ja haju sen mukainen) eli hengailtiin sitten pari tuntia kattoo ja toisiamme tuijotellen. Jatkossa ei vaippoja vaihtoon yöllä :D nyt pitäis aktivoida itseni, ja aloittaa aamupäivän perussiivouskuvio... aivot on vaan vähän eri mieltä.
 
Mun on joka yö vaihdettava pojan vaippa ainakin kerran, joskus kahdestikin. Aluksi poju aktivoitui siitä, mutta simahti syömiseen. Nykyään on vaan todella tyytyväinen ja jatkaa unia kun peppu on puhdas ja kuiva.

Nyt poika nukkuu sylissä, ollaan menossa pihahommiin kohta, täytyy herätellä pian syömishommiin ja jospa uni maistuis vaunuissa lisää!
 
Kyllä mäkin melkein joudun joka yö vaihtaan vaipan kertaalleen ja poika nukahtaa sen jälkeen. Paitsi viime yönä hieman ennen viittä... :/ Onneksi saatiin nyt aamusta otettua vielä parin tunnin unet! Vieraita tulossa tänään ja täytyisi saada hieman siivottuakin.
 
Voi ei, pakko korjaa tota edellistä kommenttia tosta vaippajutskasta...

Yritän siis olla vaihtamatta kahentoista aikaan (se on yö) eli meillä ollaan suht rytmissä; nukkumaan ysiltä, jolloin puhtaat alle ja maha täyteen, sit eka herääminen 00-01, jolloin pyrin et vaippaa ei tarttis vaihtaa ja sit taas kolmen jälkeen kun on nälkä (ja jo aamu), tilanne katsaus ja useimmiten vaippa vaihtuu vasta siinä kuuden tietämillä, kun on taas nälkä :) tää rytmi meillä on ollut jo melkein kotiutumisesta ja tosi täsmällinen kaveri. Äiti kiittää, mutta kyllä sitä on silmät ristissä, varsinkin toi kahentoista ruokailu.
 
Ehdin tosi vähän tänne foorumille. Nytkin on tulossa anoppi ja miehen sisko kylään ja hän on heitä asemalta hakemassa :) Minun pikkuinen nukkuu kyllä hyvin mutta ainut ongelma on painon nostaminen ja sen takia minun on herätettävä pieni syömään öisin, muuten hän nukkuisi vaikka 4 tuntia putkeen. Hassua että on vaakamerkissä syntynyt vauva ja heti saatiin oma vaaka kotia mittailuja varten lastenlääkäriltä. Ja tämän takia olen nyt ottanut hänet myös roikkuvasta kehdosta viereeni nukkumaan. Ja se taas johtaa siihen että hän ei enää nukahda yhtä helposti yksin kehtoon. Aluksi ei ollut mitään ongelmia kun laitoin hänet aina kehtoon nukkumaan. Olenkin miettinyt sitä että nyt jos jää tavaksi vieressä nukkuminen siitä voi olla vaikea opetella pois. Mutta ihan oman jaksamisen takia tuntuu että on pidettävä pieni vieressä kun siten yösyötöt on minulle helpompia hoitaa. Paino on onneksi noussut nyt 30g päivä joka on annettu tavoitteeksi. Tuntuu vaan että pieni on tississä kiinni koko ajan kun imetyksiä on niin usein. Pieni on kyllä aktiivisempi nyt ja pitää silmiä auki enemmän ja myös sanoo kun haluaa syödä. Hyvään suuntaan ollaan siis menossa painon kanssa. Niin ja korviketta en halua antaa ja tavoite on täysimetyksessä.
 
Ccxi mietin juuri aiemmin tuota kirjoittaessani, että mikä on kellekin yö ja mikä aamu. :) Mulle yö kestää suunnilleen sen, kun mennään nukkumaan ja noustaan ylös. Toki jos kello on 11 kun noustaan ylös, niin ei ehkä ole ihan aamu enää.. ;) Mä yritän kans pistää kaverin nukkumaan puhtaalla vaipalla ja sitten juuri 5 ja 6 välillä suunnilleen yleensä vaihdan. Ja se on mulle yö. :D
 
Onko teidän vauvoille tullut jo hormoninäppyjä? Meillä niitä alkoi tulla eilen olkapäihin ja kaulaan. Poika on nyt 11 päivän ikäinen. Huomenna on neuvola niin voi vielä varmistaa että kyse on tosiaan hormoninäpyistä.

Meidän poitsu on osoittautunut todella tempperamenttiseksi. Hereillä ollessaan ei jäpikäs kovin kauaa pysy tyytyväisenä, on oltava tissillä lähes koko ajan. Tutin huolii ihan silloin tällöin.

Viime yö oli miltei jatkuvaa valvomista ja osittain väsymyksestä itkeskelin itse oikeastaan koko päivän. Vähän jotenkin mieli maassa. Mutta ilmeisesti kuuluu asiaan....
 
Triina, meillä on ollut synnäriltä asti poika hormoninäpyissä, siis aina kun on rinnalla tai saa mun maitoa pullosta :D ja mäkin olin näpyillä ennen ku kaveri synty :P (siis käsivarsiin tuli samanlaisia finnin näköisiä näppyjä ja punaisia laikkuja). Tota hormoninäppylää on täällä lähinnä kasvoissa ja kaulalla, mutta alkuun oli jopa jaloissa.

...ja ihan kakat housuissa luulin, et itelläni ja kaverilla on joku allergia, mut luojan kiitos, tääkin vaan kuuluu asiaan.
 
Meillä on synnäriltä asti ollut näppyjä, enemmän tai vähemmän. Ja poika on kohta 6 vkoa. Neuvolalääkäri vahvisti, että ovat hormoninäppyjä ja sanoi, että häviävät 3kk:n ikään mennessä.
 
Saanen avautua, vaikkei avautumiseni liity niinkään vauva-arkeen.

Menee vaan hermo tohon äijään. Siis löytyy multa ymmärrystäkin, sen pitää aamuisin vaivautua kurssille, mutta yöt tuntuu kuitenkin menevän suht hyvin (kuorsaus käy, kun hoidan poitsua) ja se, siis ottaa päähän, kun ei omia jälkiään siivoo. Vauvan kanssa menee siis hyvin eikä valittamista, mutta toi mies on kuin toinen iso vauva, jonka perässä saa juosta rätti kädessä. Kaikki jää levälleen ja sit vaan zombina tuijottaa jotain kökkö sarjaa tms kun pääsee kotiin. Toki hieman jaksaa vauvaakin moikata, mut aika laihaksi jää sekin. Ja sen vanhemmat kun tunkee väh kerran viikossa tänne, argh. Meidän luova kaaos pitää olla tip top kunnossa... ärsyttää niin.

Positiivista kuitenkin se, että kyllä tuo mies osaa olla hellä lapsen kanssa ja selkeästi antaa rakkautta, mutta jotenkin sen energiat on niin surkeat - ei se kurssilla oleminen niin rankkaa voi olla ja kun yötkin saa nukkua suht yhtäjaksoisesti, että välillä ihmettelen, miten joku voi olla noin vätys.

Huh, hieman helpotti ja vauva kutsuu.
 
Hei tuli vaan mieleen kun luin tekstiäs, että voiskohan olla et miehees on iskenyt synnytyksen jälkeinen masennus? :o
 
ccix, mua ärsyttää välillä mies vaikka se tekee täällä parhaansa, siivoaa ja puuhailee vauvan kanssa, mut eiköhän se kuulu asiaan..mun on vaikea antaa toisen tehdä omalla tavallaan asioita, heti kommentoimassa ja korjaamassa :D tässä sitä onkin sitten saanut opetella pitämään kommentteja oman pään sisällä ettei toinen pahastuisi. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top