Valitusketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Nyt se flunssa iski! :sad001
Ei o ikinä ennen ollu näin sekava, pökkelöinen olo tässä vaiheessa flunssaa. Kurkkukipu alko illalla, nyt vähän nukko jo vuotaa. Mut pää on, ku jonkun kuplan sisällä. Yleensä kykenee sen kurkkukipupäivän olee viel töissä, mut nyt ei mitään saumaa. Zombina joutuis seisoo kassan takana ymmärtämättä mitään mitä asiakkaat tahtoo.
No, kohta hoitsulle ja sit haen makuunista piirrettyjä ja linnottaudun sänkyyn. Yritän unohtaa työasiat ja parannella oloa.
Poika on ollu kovin vilkas tänään... o_O En tiedä onko vaan vilkas päivä vai johtuuko se tästä olosta...
 
Ilmeisesti se on todellakin kamala syysflunssa mitä nyt on liikkeell :/ Onko muuten pojan mellastus jatkunu nyt kun flunssakin jatkuu?
 
Poika on ollu aktiivinen kokoajan ja hyvä niin. Ois kamalaa olla tässä kunnossa ja mahassa ois ihan hiljasta.
Tänään sain lääkäriltä Amorion Comp-kuurin poskiontelon tulehdukseen ja varmistelin vielä neuvolasta, et uskaltaako sitä syödä, mutta sielläkin sanottiin, et syö vaan, koska lääkäri sen on määränny.
Lääkkeiden syönti tuottaa jotenki lisä huolta ja stressiä, ku paketeissa lukee aina, että ei suositella, mut luotetaan nyt lääkäriin ja neuvolaan ja toivotaan, et olo paranee.
 
Mullakin oli viime viikolla ihan jäätävä flunssa, vaikka tavallisesti toimintakyky säilyy suht koht ennallansa. Nyt alkanut jo helpottaa.
Lisäksi tämä selkäsärky. Olin hieman yli viikon sairauslomalla ja sinä aikana kivut hävisivät. Nyt alkuviikosta palattu töihin ja eikös vaan selkä särje taas :( !! Ärsyttää vaan jo itseänikin kun valitan tästä kotona ja töissä. Eikä särky tunnu sellaiselta normaalilta vaan on enemmänkin aaltomaista vihlontaa vain oikealla puolella ja tuntuu säteilevän myös kylkeen. Kuitenkin kestää ilman särkylääkkeitä, että jos niitä joutuisi popsimaan niin marssisin kyllä heti lääkäriin. Tietenkin itseni ja pikkuisen hyvinvointi etusijalla, että jos kivut entisestään nyt pahenevat niin on kotiin taas jäätävä. Ja raskausviikkoa 25 pian viedään.. onneksi neuvola ensi viikolla niin hoituu sitten sieltä lääkäriaika tarvittaessa :)
 
Mulla oli kans aivan kaamee flunssa ja pitkäkestoinen. Nyt on helpottanu, mut useamman viikon kesti.
 
Täälläkin flunssa alkaa helpottaa. Pahin räkäisyys ja limaisuus onneksi meni jo viikko sitten ohi, yskä on jatkunut siitä saakka. Viime yönä ei onneksi yskittänyt enää juuri ollenkaan.

Eilen oli ensimmäisen kerran jo aika kipeitäkin supistuksia, menivät onneksi ohi. :confused: Toivotaan, että oli vain väliaikaista.
 
Täällä kans aletaan olla jo voiton puolella flunssan kanssa. Tahdon ens viikolla kyl jo töihin, koska taloyhtiössä alkaa patteritermostaattien vaihto. Ei o kiva olla kotona, jos työmiehiä pyörii joka puoella!
Viime yönä ei tarvinnu herätä, ku kerran niistämään kunnolla. Maha ei vaan tykkää yhtään yskimisestä. :confused:
 
Vituttaa jo valmiiksi se sokerirasituskoe, kun joutuu oleen syömättä niin pitkään. Jos huudan pää punasena henkilökunnalle, niin niitten on vaan parasta ymmärtää se. Toinen vaihtoehto on, et oon niin kuoleman kielissä, etten jaksa vastustaa, vaikka käsivarren amputoisivat...
 
Sumppi - ei pelkkä termostaattien vaihto ole kovinkaan iso juttu - asentaja kiskaisee vanhan pois, ja pistää uuden tilalle, alle 5 minsaa per patteri ja homma tehty. Sitten jos ne tasapainottaa tai tekee muuta säätöhommaa, niin voi mennä hiukan enemmän, mutta eivät todellakaan käy jatkuvalla syötöllä häiriköimässä.
 
Mää en poistu kotoa enää!!! Menin buffet ravintolaan yksin ja maksoin ruokani. Kerkesin syödä salaattia hieman kun ravintolaan tuli entinen tärkeä ystävä, joka ei mitä ilmeisimmin ole enää ystäväni. Seurueessa oli muitakin tuttujani.

Menin jutustelemaan ystäväni kanssa, joka istuutui jonkin matkan päähän. Entinen huulenheitto ja ystävyys oli vaihtunut kylmiin kuulumisiin ja tuli nopeasti tunne, että seuraani ei kaivata.

Siinä sitten kaverit porukalla istuutuivat ja minä palasin yksin pöytääni. Kukaan ei pyytänyt seuraan. Sitten alkoi kyyneleet nousta, joten mitä tein... Pakenin paikalta kotiin itkien aurinkolasieni takana koko matkan. Nyrjäytin vielä nilkkani lyllertäessäni kiireellä kotirappuun.

Meni ihan vitun hyvin ja tietty nälkäkin jäi...
 
Nii ja sit ku pääsin kotiin ni mies oliki vielä sielä, vaikka toivoin, et ois kerinny lähtiä jo poikansa kanssa kaverin synttäreille. En halunnu, et näkee mut tollasen takia noin hysteerisenä. Tuli lohduttaan ja poitsu kans. Mitään sanomatta poika halas lohduttaakseen, ni sit katkes kamelin selkä ja vollotin entistä pahemmin, ku tuntu niin hyväksytyltä. Onse ihana muksu. Vaikka en hänen äiti ookaan, ni huomioi tollee. Nää hormoonimyrskyt vaa ärsyttää.
 
Tosi kurjaa käytöstä "kaveriltasi". Olikohan heillä joku työporukan tapaaminen, vaikka ei sekään viileää käytöstä selitä? Itestä tuntuu jotenki hassulta olla pyytämättä kaveria porukkaan mukaan tuollaisessa tilanteessa... Yritä olla välittämättä. Onneksi miehesi oli vielä kotona. :)
 
Se on sellane vanha juttu ku vuosia sitten oltiin ihan parhaat ystävät ja paljon yhdessä kunnes aloin seurustelemaan silloisen mieheni kanssa, joka mustasukkasuutensa vuoksi ei päästäny mua minnekään. Jotenki silloin en taistellut ystävyyteni puolesta, niin sit yhteys vaan jäi. Oon sit tässä nyt vuoden ajan pyydellyt anteeksi ja yrittänyt saada yhteyttä takaisin. Taitaa olla vaan liian loukkaantunut vaikka kuinka anelin. Nytkun yhteydenpitoa ei enää exäni estäisi, niin olin käsittänyt, et voidaan saada menetettyä takas. Kurjaa, mut itepä annoin miehen tulla väliimme :(
 
Mä en kestä kun mitkään ulkovaatteet ei mahdu päälle!! Ja tuolla on KYLMÄ! Esikoisen kanssa pitää kuitenkin käydä ulkona melkeinpä joka pv ja nyt sit räkä alkaa valumaan kun hytisen siellä! Sisävaatteita on hyvin mitkä menee loppuun asti, mutta ulkovaatteet... Oon yrittäny kirppiksiltä ja torista jne ettiä, mutta kokoa ei oo löytyny, tai sit niistä on käytettynäkin pyydetty hirveesti! Tänään olis ohjelmassa vielä yks kirppis ja jos ei löydy niin tempasen ja tilaan hm:ltä äitiystoppatakin. Kait sen saa sitten myytyä eteenpäin! Miehen takkia oon pitäny kotipihalla ja mökillä mutta en kehtaa ihmisten ilmoille lähtee sellasella teltalla... :rolleyes: Toppahousut on onneks henkselimallia niin oletan että ne mahtuu kun jättää napit ja vetoketjun auki sitten kun tulee niin kylmä. Nyt menee vielä äippäolohousut ja legginsit alla...
 
Täällä on myös ongelma vaatteitten kanssa!
Mulla on paljon äitiyshousuja koska oon aina rakastanu ostella housuja. Mutta paidat mulla alkaa kaikki olla jo pieniä. Takkina mulla on ainoastaan tuulipuvun takki ja ei se kyllä kauaa enään mahdu päälle kun nyt jo vaikee saada vetoketjua kiinni. Lisäks se alkaa olla jo kylmä.
Päivittäin pitää koiran kanssa lenkkeillä nii vähän on hankalaa toi pukeutuminen :/
En yhtään haluais ostaa äippätakkia kun ei koskaan tiedä tarviiko sitä enään ja ei edes tiedä että kuinka paljon sitä tarvii tässäkään raskaudessa. Jos ei tulekkaan kovia pakkasia nii toppatakki jää käyttämättä. Ja jos ostaisin jonkun syystakin nii en välttämättä tarkene sillä loppu raskaudesta :/ niin hankala kun ei yhtään tiedä koska vauva tulee ja koska pakkaset tulee :D

Mutta paita kaupoille on pakko pikku hiljaa lompsia. Todennäkösesti sillonki ostan pelkkiä housuja :D
 
Mä oon koittanut katsella talvitakkeja 'sillä silmällä' eli jos löytäisin ns. perustakin, esim joku a-linjainen, jota voisi käyttää tämän pötsin kanssa, mutta joka näyttäisi hyvältä myös normivartalolla seuraavina talvina.. Talvitakkien hinnat on kuitenkin sen verran korkeita, ettei niitä ihan parin kuukauden käytön takia viitsi hankkia. Nyt käytössä olevassa toppatakissa alkaa kasvunvara loppupaan..

VILAlta löysin ihan kivanoloisen villakangastakin, jossa ihanan iso huppu, alaspäin levenevä malli ja kuitenkin vyön kanssa käytettynä ihan istuvan oloinen.. En kuitenkaan vielä raaskinut ostaa. Ajattelin jos kuitenkin tsekkaisin ensin hullujen päivien valikoiman, sieltä kun voi tehdä edullisempiakin löytöjä :rolleyes:
 
Eniten harmittaa jatkuvat jalkakrampit ja suonenvedot. Nää on kestänyt jo yli 3viikkoa. Melkein alusta saakka olen syönyt magnesiumlisää neuvolahoitajan suosituksesta eli noin 2,5 viikkoa, ilman mitän vaikutusta :sad001 Eli magnesiumin puutteesta tämä ei ainakaan johdu. Satuu ja suututtaa -lähinnä suututtaa se, kuinka ne häiritsevät mun arkea (liikkuminen välillä mahdotonta, muun aikaa vaan tuskallista, sillä jalkoihin sattuu kokoajan noiden usein toistuvien kramppien väleilläkin) ja myös huolestuttaa kun ei tiedä mistä tää johtuu ja mitä voisin asialle tehdä?!
 
Flunssa on palaamassa takaisin. :mad: Johan tässä on reilu viikko oltukin melkein terveenä.
 
Takaisin
Top