Värikoodauksesta ja lapsen sukupuolen arvailusta/olettamisesta.

Hellis

Piirimestaruustason postaaja
Mielenkiinnosta kyselen, että mihin väreihin te puette lapsenne ja onko teidän perheessänne olemassa ajatuksen tasolla selkeästi tyttö- ja poikavärit?

Joutuuko lapsenne usein arvailun kohteeksi tai oletetaanko hänen olevan tyttö tai poika perustuen vaatteiden väriin? Miten suhtaudutte tähän? Korjaatteko luulon vääräksi vai annatteko olla?
 
Meillä ei ole olemassa selkeästi tyttö- tai poikavärejä. Toki se yhteiskunnan luoma jako on iskostuneena tuonne jonnekin takaraivoon, mutta en halua uskoa sitä tai elää sen mukaan. Ajatuksena se, että "saavathan" aikuisetkin pukeutua mihin väriin vaan, niin miksi lapsi ei saisi sukupuolestaan riippumatta pukeutua mihin väriin vaan ilman, että hän muiden silmissä mahdollisesti vaihtaa sukupuoltaan.

Meidän poikaa on aivan yhtäkkiä ruvettu luulemaan tytöksi. Eräskin toinen äiti suureen ääneen ja monta kertaa ihaili kuinka kaunis tyttö minulla onkaan! Yleensä en korjaa luuloa. Jos minun lapseni jonkun mielestä on niin kaunis, että menee läpi tytöstä, niin antaa mennä sitten vaan.

Meillä pojalla on ollut aika paljon näitä yleisesti poikavärisiksi laskettavia värejä, sillä olen paljon saanut kavereilta vaatteita. Itse olen sitten ostellut sekaan kirkasta väriä. Tärkeintä minulle ei ole se, että onko väri ns. tytön tai pojan väri, vaan se, että mikä lapselleni sopii. Meidän pojan The Väri on keltainen. Valkoinen sopii loistavasti sekä myös tummat sävyt, kuten harmaa ja sininen.

Minua ei haittaa, vaikka tytöt kulkisivat "tyttöjen väreissä" ja pojat "poikien väreissä." Tottakai tyttö pinkissä prinsessahörhelössä on suloinen ja poika suloinen vaikka kokovihreässä asussa. Minua lähinnä häiritsee se, että jos tästä normista poikkeaa, niin ihmiset menevät ihan pähkinöiksi. Kaverin poikalapsen The Väri on punainen. Hän kuulee myös paljon ihailua söpöstä tytöstä ja hänen aina korjatessa luulon vääräksi suorastaan tuohtumusta siitä, että kun on kehdannut pojan pukea tytön vaatteisiin! Jotenkin oman käsityksen ulottumattomissa.

Tämä lähtee hieman aiheesta rönsyämään, vaikkakin toki liittyy vahvasti tähän tyttö/poika -jakoon. Nimittäin karvani nostattaa myös se ajatus, että tytöt ovat aina söpöjä ja pojat reippaita. Tytöt suloisia, pojat taitavia. Tytöt kilttejä, pojat remuajia. Öh! Ihmiset tottakai ovat erilaisia, mutta sukupuolen mukaan ne piirteet eivät kyllä yks yhteen mene. Meillä asustaa herkkä poika. Herkkä, ihana, tunteikas, itsepäinen, nauravainen, söpö ja suloinen poika. Ujohko uusissa tilanteissa, mutta vapauduttaan todellinen rymyäjä ja huomion keskipiste. Ei siis tämänkään normin sisälle istu.

Yhteenvetona kaikesta: voi kumpa kaikki saisivat olla yksilöitä ilman yhteiskunnan oletuksia, painostusta ja eriarvoistusta.

Elämäntuskassa kierivä Hellis kiittää ja kuittaa.
 
Vauvoilla ovat mielestäni söpöjä kaikki värit. Meillä on pojallakin vauva-aikana ollut esimerkiksi muutamia pinkkejä housuja, jotka sittemmin sujuvasti siirtyivät tälle tyttövauvalle. Itse tykkään värikkäistä, molemmille sukupuolille sopivista vaatteista lapsilla. Nyt vaan esikoinen on jo hyvin tarkka vaatteistaan ja valitsee ne itse kaapista, joten auto- ja lentsikkapaidoilla sekä valikoiduilla poikaväreillä mennään. Ja koska nuoremmalle on esikoisen jäljiltä lähinnä enemmän poikamaisia/neutraaleja vaatteita, täydennykseksi tulee kyllä ostettua vähän röyhelöisempiä ihanuuksia.
 
Itselläni on nyt kahden pojan jälkeen tyttö, niin tykkään ostella tyttömäisiä mekkoja ja just röyhelöitäkin :) Mutta siis meidänkin lapset on puettu milloin mihinkin väriin, pojillakin oli punaisia pöksyjä, jopa pinkkejäkin! Mielestäni kaikki värit sopii kaikille, jokin väri omaa silmää miellyttää enemmän. Tykkään pitää tytöllä valkoista ja lilaa, koska jotenkin ne hänelle sopii !
Käytän paljon hyödyksi kirppareita, jotenka silloin on usein sama minkä värinen on, kunhan näyttää kätsyltä ja hyvin istuvalta. Esimerkiksi housuja ostan, ihan sama onko punainen vai sininen kunhan istuu hyvin konttaavan lapsen päälle. Raskausaikana sanottiinkin että saa ostella sinistä ja punasta kun meiltä kyseltiin täytyykö olla neutraalia eli vaaleaa. Meidän tyttö kulkee sinisissä vaunuissa ja minulle on sen perusteella sanottu "siellä se pikkuinen poika nukkuu" Enkä ole korjannut asiaa. Myös kerran kaupassa täti sanoi " ompas nätti poju" tytöllä oli silloin paljon pinkkiä päällä :) Enkä tälklöinkään korjannut asiaa!

Pakko mainita myös tässä sellainen, että meiltä myös kyseltiin paljon raskausaikana " Ajattelitteko yrittää nyt tyttöä kun teillä niitä poikia on" Vastattiin siihen, että "ei kun me halutaan lapsi" Välillä oli niin ahdistavaa kun kaikki odotti meiltä tyttöä....no sehän sieltä tulikin, mutta aina korostettiin sitä että lapsi me halutaan ei tyttöö tai poikaa!

Ja olen samaa mieltä siitä että jokaisen tulisi saada olla oma ihana rakastettu yksilönsä, eikä niin että prinsessat on hempeitä ja prinssit uljaita! Rakastan jokaista lastani ja olen onnellinen että he ovat kaikki kolme oma persoonansa :Heartred
 
Iltatähti, kaikki eivät ilmeisesti ole kovin hyvin perillä biologiasta ja sukupuolen määrytymisestä :wink. Mitenkäs sitä tyttöä noin teoriassa yleensäkin erityisesti "yritetään" :wideyed:? Pöh moisille kommentoijille.
 
Tuo on kyllä jotenkin niin omituinen ajatus myös, että yritettäisiin jompaakumpaa sukupuolta "tehdä" ja vielä perustuen mahdollisten muiden lasten sukupuoliin. Pöh. Yhtä arvokkaita ihmisiä molemmat ja varmasti yhtä rakastettuja. On meiltäkin jo kyselty, että meinaatteko tytön seuraavaksi tehdä. Nousee niin karvat pystyyn! Kyselijät kuitenkin tienneet sen, että tämän ensimmäisen "tekemiseen" meni sitä aikaa ja kuljettiin pitkä tie. Olemme mahdottoman onnellisia, jos toinen ihana pieni ihminen meidän iloksemme suodaan, emme todellakaan edes ajatuksissamme rajoita asiaa ajattelemalla, että nyt sitten se tyttö tulemaan. Höh, öh ja pöh.
 
Meillä käytetään kaikkia värejä, mutta paljon pinkkiä myös. On mun lempi väri ja sukulaisilta saatu niin miksei :) En tiedä käytettäisiinkö vähemmän noita pinkkejä jos ois poika. Vaikea sanoa.

Mua kyllä ärsyttää vauvan vaatteiden jakaminen tyttö- ja poikavaatteisiin. Nettikirppiksiä välillä selaillessa nousee karvat pystyy: "myynnissä vaatepaketti pojalle koko 50/56". Sit siinä paketissa on tyyliin sukkia. Anteeksi vaan, mutta mihin näissä sukissa se pippeli on tarkoitus laittaa?
 
Tytön vaatelipasto on pullollaan pinkkiä, punaista ja kukallista. Pojalla tykkään käyttää punaisia housuja ja värikkäitä vaatteita (tytöllä myös), mutta en kyllä niitä kaikista vaaleanpunaisimpia pojalle laita ja kukallisetkin taitaa ruveta etsimään uutta kotia. Meillä on punainen vaunukoppa ja sen perusteella kyydissä on tietysti tyttö...
Minua ärsyttää myös tämä jaottelu miten tytöt on niitä kilttejä ja pojat rämäpäitä, tytöt arkoja ja pojat niin mahdottoman rohkeita, tytöt sitä ja pojat tätä. Jokainen on omanlaisensa ja se ylenpalttinen määrittely on kyllä niin turhaa.
 
Minua joskus päiväkoti-ikäisenä Tukholman risteilyllä pallomeressä joku tyttö sanoi pojaksi. Loukkaannuin siitä, enkä vissiin ole toipunut vieläkään, koska suutun jos joku luulee meidän typyä pojaksi. :D Siispä meillä hyvin tyttömäinen garderoobi, pinkkiä, lilaa, punaista, mekkoja jne. Ja punaiset vaunut. Sitten kun tyttö haluaa itse ruveta valitsemaan omat vaatteensa, niin annan valita. Katson vain, että päällä olevien vaatteiden värit sopivat yhteen. :)
 
enough, nauroin ääneen :hilarious: Sama ärsyttää kyllä. Minäkin, jos jotain etsin, niin laittelen yleensä, että "tarjoa kaikenvärisiä." Silti usein eka kysymys on, että tuleeko tytölle vai pojalle :shifty: No mitähän väliä, vaikka tulisi naapurin kissalle, jos kaikkia värejä sai tarjota o_O
 
Ja voi kauheeta kun meidän tytöllä on autojakin leluina, ei kai niin voi tehdä :wink Muutenkin tää tyttö on yhtä rohkea ja vilkas kuin pojatkin ovat olleet, sukua ovat siis :p Tänään otettiin ilman tukea kaksi kokonaista askelta, onhan sentään tullut tänään se 9 kk täyteen! Ihmiset ei ees aina ajattele mitä ne sanoo noista tyttö-poika yrityksistä kun eihän se kaikille tosiaan ole itsestään selvää että lapsi ylipäätään tulee maailmaan ilahduttamaan. Sietäis ajatella ennen kuin möläyttelee :mad:
 
Joo, tuo on kans yks, että millä leluilla kukakin sukupuoli saa jonku mielestä leikkiä :meh: Ai kamala, jos tytöt tosiaan leikkii autoilla tai rakentelee legoilla tai poika nukeilla ja keittiöleikkejä... kun siis eihän tytöt isoina tietenkään ole autojen kanssa missään tekemisissä saatikka pojat vauvojen tai keittiössä voi hääriä :eek: Ihmeellistä väkinäistä erottelua.
 
Meillä nuorin poika halusi silloin pienenä nuken vaunut ja nuken ja äitihän hankki lapselle kun kerta halus. Lopulta ne olikin sitten lytyssä kun oli veljeään niissä koittanut työnnellä :grin Onneksi oli käytetyt :wink
 
Meidän tyttö protestoi ankarasti, kun ei saa leikkiä autoilla. Siis isoveljen pikkuautoilla, jotka eivät sovi alle 3-vuotiaille. Suuri vääryys! Onneksi on dubloautojakin.

Saa nähdä, kiinnostuuko tyttö jossain vaiheessa nukeista. Isoveli ei ole kiinnostunut. Kun odotin vauvaa, monet ehdottivat, että isoveli voisi vähän totutella vauvan tulon ajatukseen vauvanuken avulla, mutta eihän häntä moinen kiinnostanut. Eikä mikään "Meille tulee vauva"-kirjakaan, kun esim. Tuomas Veturi-kirja oli vaan hauskempi. Hyvät kaverukset näistä kahdesta on silti tullut. Isoveli on vaan enemmän leikittävää kuin hoivaavaa sorttia.
 
Mä puen pojalle aika lailla kaikkea, tosin hempeimmät pinkit potkupuvut puen vain kotioloissa. Tytölle puen myös paljon tummia värejä,, mutta yhtä lailla välillä vaikka päästä varpaisiin punaisiin. Juuri mietin, että mitä tehdä isosiskon pieneksi jääneelle lahjaksi saadulle räikeän pinkille ulkohaalarille. Laadukas ja ehjä vaate, mutta mahdanko kuitenkaan pukea myöhemmin pojalle? Jotenkin älytöntä nämä värikoodaukset tosiaan.

Meidän tyttö leikkii autoilla ja nukeilla ja nyt talvella ollaan aina ihastelemassa aura-autoja, kun ohi ajavat :D Kannustan lasta leikkimään, oli se sitten perinteisen jaottelun mukaan "poikamaista" tai "tyttömäistä". Kunhan leikkii! Meillä on iloinen sekamelska autoleluja ja työkaluja ja samaten nukkeja ja kahviastioita. Oma fiilis on, että nykyään varotaan luokittelemasta ja kannustetaan lapsia olemaan enemmän sitä mitä ovat, lokeroimatta. En ainakaan ole omassa ikäpolvessa törmännyt tytöttelyyn tai pojitteluun. 80+ vuotiaat taas on näitä pinkkiä ja nukkea tytöille, sinistä ja autoja pojille -kategoriaa. Toisaalta itseäni ärsyttää myös yliherkkyys näihin sukupuoliin, että pitäisi olla superneutraalia. Joku tyttö oikeasti tykkää mekoista ja pinkistä ja nukeista, joku poika sinisestä ja autoista jne. Ja päin vastoin.
 
Mä puen pojalle aika lailla kaikkea, tosin hempeimmät pinkit potkupuvut puen vain kotioloissa. Tytölle puen myös paljon tummia värejä,, mutta yhtä lailla välillä vaikka päästä varpaisiin punaisiin. Juuri mietin, että mitä tehdä isosiskon pieneksi jääneelle lahjaksi saadulle räikeän pinkille ulkohaalarille. Laadukas ja ehjä vaate, mutta mahdanko kuitenkaan pukea myöhemmin pojalle? Jotenkin älytöntä nämä värikoodaukset tosiaan.

Meidän tyttö leikkii autoilla ja nukeilla ja nyt talvella ollaan aina ihastelemassa aura-autoja, kun ohi ajavat :D Kannustan lasta leikkimään, oli se sitten perinteisen jaottelun mukaan "poikamaista" tai "tyttömäistä". Kunhan leikkii! Meillä on iloinen sekamelska autoleluja ja työkaluja ja samaten nukkeja ja kahviastioita. Oma fiilis on, että nykyään varotaan luokittelemasta ja kannustetaan lapsia olemaan enemmän sitä mitä ovat, lokeroimatta. En ainakaan ole omassa ikäpolvessa törmännyt tytöttelyyn tai pojitteluun. 80+ vuotiaat taas on näitä pinkkiä ja nukkea tytöille, sinistä ja autoja pojille -kategoriaa. Toisaalta itseäni ärsyttää myös yliherkkyys näihin sukupuoliin, että pitäisi olla superneutraalia. Joku tyttö oikeasti tykkää mekoista ja pinkistä ja nukeista, joku poika sinisestä ja autoista jne. Ja päin vastoin.
 
Kyllä Emmaakin kiinnostaa pikkuautot, juurikin ne 3+ -vuotiaille tarkoitetut missä irtoavia osia. :) Leikkikööt millä haluaa, kunhan on turvallisia leluja. Yritän myös siedättää omaa nukke- ja leikkimökkiallergiaani, että omat antipatiani niitä kohtaan ei siirtyisi Emmalle. :D
 
Takaisin
Top