Uutisen kertominen muille, milloin ja miten?

'muurahainen'

'muurahainen'

Päivystävä dosentti
Kesämammat 2017
Millä tavalla ja milloin olet kertonut tai ajattelit kertoa uutisen muille perheenjäsenille tai lähisukulaisille?

Me jo miehen kanssa kerrottiin anopille, ettei vaan saa ekaksi kuulla jotain muuta kautta. Tiedän kahden km:n kokeneena, että on aivan liian aikaista, mutta tietääpähän anoppi sitten miksi mieli on maassa jos näin käy. Olemme anopin kanssa tekemisissä todella usein ja siksi hänelle halusimme jo kertoa. Kertoma tavastamme voi käydä lukemassa blogistani: https://muurahaisenunelma.wordpress.com/2016/10/15/anopille-kerrottu/

Esikoiselle yritän pitää vielä salaisuutena np-ultraan asti. Hän kun varmasti haluaa jakaa uutisen ihan kaikkien vastaantulijoiden kanssa sitten. :D Ja ihan kaikille ei vielä haluta kertoa.
 
Meillä kerrottiin heti äitille ja mun pikkuveljille sekä isäpuolelle. Tiesivät että ollaan ilman ehkäisyä joten näin voi käydä, mutta ei kukaan varautunut tähän näin nopeaan tärppiin kun itsekin oon siitä ihan shokissa edelleen. Miehen puolelle kerrottiin lauantaina kun olivat täällä käymässä (asuvat 400 km päässä ). Laitettiin pikkuneidille pieni kyltti kaulaan jossa luki : "arvakkaas mitä, musta tulee isosisko ". Muille sit kerrotaan np-ultran jälkeen mikäli siellä kaikki hyvin.
 
'muurahainen' sanoi:
Millä tavalla ja milloin olet kertonut tai ajattelit kertoa uutisen muille perheenjäsenille tai lähisukulaisille?

Me jo miehen kanssa kerrottiin anopille, ettei vaan saa ekaksi kuulla jotain muuta kautta. Tiedän kahden km:n kokeneena, että on aivan liian aikaista, mutta tietääpähän anoppi sitten miksi mieli on maassa jos näin käy. Olemme anopin kanssa tekemisissä todella usein ja siksi hänelle halusimme jo kertoa. Kertoma tavastamme voi käydä lukemassa blogistani: https://muurahaisenunelma.wordpress.com/2016/10/15/anopille-kerrottu/

Esikoiselle yritän pitää vielä salaisuutena np-ultraan asti. Hän kun varmasti haluaa jakaa uutisen ihan kaikkien vastaantulijoiden kanssa sitten. :D Ja ihan kaikille ei vielä haluta kertoa.
Click to expand...

Oi teillä on pitkä tie takana! Kävin siis vähän lukemassa blogiasi. En voi kuvitellakaan miltä plussa on tuntunut tuon jälkeen :-)

Me ei aiota kertoa kenellekään ennen np ultraa. Samalla lailla tehtiin edellisessäkin raskaudessa.
 
Tarkoituksena kertoa nt-ultran jälkeen isovanhemmille ja muulle perheelle. Jos joku kysyy asiasta suoraan niin ei valehdellakaan.. olin ehkä rv5 kun tätini juhlien yhteydessä asiaa suoraan kysyi. En lähtenyt valehtelemaan. Hän ja hänen tyttönsä ainoita jotka tietää. Serkulla oli joku noitavainu asiasta :D

Aateltiin kertoa niin, että laitetaan esikoiselle päälle paita jossa lukee Isosisko 2017 ja katsotaan tajuaako perhe asiaa :)
 
Me odotetaan jouluun, mikäli kaikki on hyvin. Nyt asiasta tietää ainoastaa me kaksi ja mun työparille oli pakko kertoa kun olo töissä on usein väsynyt ja kuvottava.
Appivanhemmille meinattiin vain jättää joululahjojen mukana kortti missä on ultrakuva ja teksti hyvää joulua isovanhemmille, tämän lahjan saatte vasta kesällä. Ei siis olla aattona paikalla kun avaavat lahjat niin saavat sitten ihmetellä kahdestaan hetken.
Omille vanhemmilleni meinattiin kertoa samalla tavalla, mutta sillä poikkeuksella että ollaan itse paikalla kun avaavat kirjeen. Omat vanhempani tuntien he muuten ryntäävät tänne sillä sekunnilla kun saavat tietää, joten on kivempi olla heillä asiasta kertomassa.
 
Kunnioittavasti omille vanhemmille ja lapsille viimeistään viikkoon 12 mennessä mutta ei ole salaisuus jos kysytään vaikka. Muiden osalta en pidä kiirettä koska en halua että koko yhteisö lasten kavereineen on tietoisia vielä pitkään aikaan asiasta.
 
Muokattu viimeksi:
Me on kerrottu vasta mun äidille ja mun pari hyvää ystävää tietää myös. Np-ultran jälkeen kerrotaan muille isovanhemmille, sisaruksille ja lapsille. En tiedä keksitäänkö mitään erikoista tapaa kertoa, voi olla että sanotaan vaan :) Ainakin mun omille isovanhemmille on varmasti parasta kun sanotaan kasvotusten.
 
Me kerrottiin molempien vanhemmille vajaa viikko plussan jälkeen, kun nähtiin. Mulla ei oo mitään tarvetta perheiltä peitellä asiaa, eikä se olisi varmasti onnistunutkaan, kun nähtiin livenä.

Parille kaverille olen kertonut, niille kaikkein läheisimmille.

Töissä olen kertonut ihanalle esimiehelleni (-naiselle) ja tulen kertomaan ainakin yhdelle kollegalle tässä lähipäivinä, ehkä jo tänään, jos kaikki on ultrassa kunnossa.

Mä olen huono valehtelemaan, mieluummin sit vaikka kerron vähän laajemmin. En huutele toki asiaa mitenkään (vielä varsinkaan)
 
Oon kertonut muutamalle läheiselle ystävälle, miehen äiti arvasi niin ei valehtelemaan lähdetty ja mun äidille kerrottiin varhaisultran jälkeen. Oon sellaisessa työssä et lähimmille työkavereille oon kertonut ja esimiehelle, koska neuvolat tulee työaikaan enkä töistä voi poistua mitään sanomatta millon vaan. Esimiehelle kertomista jännäsin, en oo vakkari ja oon uudesta sopparista koeajalla, mut pomo suhtautui tosi iloisesti ja lämpimästi. Ihan oon kertonut ilman mitään sen kummempaa kun en oo jaksanut miettii mitään muuta. Sitten kun ihan julkisesti kerrotaan niin sit varmaan keksin jotain hauskempaa, vuodenvaihteeseen ainakin odotetaan ennenkuin muille kuin perheelle ja lähimmille kerrotaan.
 
Ekasta kerrottiin heti läheisille (suku ja ystävät). Toisesta, joka meni kesken kerrottiin myös aika avoimesti läheisille.

Tästä ei olla kerrottu vielä edes vanhemmille. Yhdelle ystävälle kerroin vkl, koska tuntui, että oli pakko saada sanoa tää.

MieS ei halua, että asiasta puhutaan vielä edes vanhemmille, hän ei halua tuottaa pettymystä, jos kaikki ei meneekään hyvin.

Itse taas olen ihminen, joka haluaa jakaa ilot ja surut, joten on haastavaa olla kertomatta läheisille. Haluan nyt kuitenkin kunnioittaa miehen toivetta ja en kerro vielä vanhemmille tai sisaruksille mitään. Odotetaan, että päästään kurkkaamaan mitä siellä masussa on.

Reilun kuukauden kuluttua esikoinen täyttää 4 ja ehkä sitten niissä juhlissa kerrotaan läheisimmilleni, jos varhaisultrassa kaikki hyvin.
 
Meillä kerroin heti kaksossiskolleni ja tämän miehelle. He ovat ainoat, jotka tiesivät yrityksestä. Joulu olisi toki kiva aika kertoa muille, mutta olen silloin vasta jotain 14+ viikoilla, joten kertominen saa odottaa. Varsinkin, kun äitini on "hieman" lörppö. Jos hän kuulee niin sen jälkeen tietää kaikki muutkin. :grin

Mies sanoi, että hänen vanhemmilleen voi sitten syntymän jälkeen lähettää kuvan ja kertoa uutiset, mutta eiköhän hänelläkin mieli vielä muutu. On meinaan ihan läheisiä perheensä kanssa, joten siitä ei ole kiinni. Sinällään kertomatta jättäminen ei ole ongelma, koska he asuvat kaukana ja ei näe mua kuin ehkä kerran kaksi vuodessa.

Näin kolmannen raskauden kanssa (ei vielä lapsia kuitenkaan) ei tosiaan ole niin kiire kertoa. Tuntuu, että kertomalla hakee vaan huonoa tuuria itselleen. :wtf:
 
Mä niin haluaisin kertoa mun omalle mummille koska tiedän että se piristäis hanta. Tykkää niin noista muistakin muksuista. :) MUTTA, tiedän että jos kerron hänelle, niin se on sitten sen jälkeen julkista tietoa :D
 
Omalle äidille jäin kiinni heti seuraavana päivänä plussasta ku kieltäydyin alkoholista... Sanoin etten halua puhua asiasta vielä ja kerron kun on jotain oikeesti kerrottavaa, niinku np-ultran jälkeen.

Mulla ei oo mikään kiire kertoa kenellekään, esikoisestakin kerrottiin aika myöhään muille kun perheen jäsenille.

Esikoiselle ajateltiin kerroa joululomalla, vähän epäilen että kun hän tietää niin sitten tietää kaikki jotka vastaan tulee :D
 
Tänään kerroin yhdelle ystävälle, mutta ajattelin perheelle ja muille kertoa vasta tammikuussa - silloin yhdet häät niin ehkä vatsa näkyy jo hieman siihen mennessä.

Mies haluaisi kertoa perheelleen jouluna, mutta en millään jaksaisi appivanhempieni hössötystä (eka lapsenlapsi heille) :D
 
Me varmaan kerrotaan np-ultran jälkeen, jos tää nyt niin pitkälle ees menee. Äiti ja sisarukset tulee sekoomaan, ne ei osaa ollenkaan odottaa. Äiti on haikaillut lastenlasten perään varmaan jo viisi vuotta. Isän reaktiosta en osaa sanoa, on se varmasti iloinen mutta tuskin tulee sen arkea mitenkään muuttamaan, kun ei olla kovin läheisissä väleissä. Luulen, että aika moni kaveri ja työkamut yllättyy kun oon aina puhunut etten halua vielä pariin vuoteen lapsia. Tosiasiassa oon halunnut mut hetki ei oo ollut oikea. Nyt kuitenkin oli "tähdet kohdallaan" ja vauva sai luvan tulla. Appivanhempien reaktio jännittää vähän. Ne ei oo koskaan ees kysellyt lapsenlapsista ja en todellakaan tiiä miten ne reagoi. Eiköhän nekin ihan ilosia oo, joskaan ei sekoa kuten oma perheeni.

Äitin kohdalla meinasin laittaa salakavalasti ultrakuvan jääkaapin oveen ja sitten käskeä sen hakemaan mulle jotain jääkaapista (niinku aina teen kyläillessä sen luona). Ja videolle tietty reaktio ja sen jälkeen lähetän videon niille sisaruksille jotka ei oo paikalla (osa asuu vielä kotona) ja samalla paljastuu raskaus heillekin. Ollaan tosi läheisiä sisarusten ja äidin kanssa ja yhteydessä päivittäin.
Isälle ehkä lähetän vaan kortin (ehkä isänpäiväksi?), jossa ultrakuva välissä tai sit soitan ja kerron. Appivanhemmille varmaan kerrotaan vaan niin kuin asia on. Samaten kavereille vaan kerron suoraan. Lähimmille työkamuille aattelin kertoa sitten kun perheenjäsenet tietää ja pomolle varmaan joskus joulun aikaan. Loput saa sitten tietää kun maha kasvaa. Äiti ja iskä varmasti tiedottavat kaikille sukulaisille, joten niille ei tarvi erikseen kertoa.
 
Oon yhdelle kaverille kertonu heti plussan jälkeen. Oli just päästävä sanoo ääneen jollekin :D Omalle äidille haluisin kertoa ennen np-ultraa, on tällä hetkellä rankka vaihe elämässä. Siinä on vaan riski ettei raskaus oo enää salaisuus Muille läheisille sitten ultran jälkeen. Loput saa huomata kasvavasta mahasta :D mikä kyl on jo nyt ihanasti turvoksissa :confused:
 
Perheille varmaan ekan ultran jälkeen tekstiviestillä jossa on kuva sikiöstä jos onnistuu saada hyvä.. Näin tehtiin esikoisenkin kanssa ja oli hauska katsoo kuka huomaa ensimmäisenä :-D oon kyllä miettinyt että anopille voitas kertoo aikaisemmink koska sillä on syöpäleikkaus tulevana torstaina niin josko vähän antais lisää voimia parantumiseen.. Hän on toivonut niin kovasti meille toista lasta :-D kavereille pikkuhiljaa sitten ekan ultran jälkeen..
 
Mä kerroin äidille ja siskoille heti plussattuani kp26/28 varotellen kuitenkin että mulla ei ole vielä edes menkat myöhässä :D uutisen vastaanotto sai mut itkemään harmistuksesta kaksi päivää, en kuulemma ole vielä valmis äidiksi... nyt jo suhtautuminen muuttunut onneksi ja uskallan puhua asiasta avoimesti ja kysellä neuvoja mutta kyllä ensireaktio sattui... ollaan miehen kanssa kuitenkin oltu mielestäni kauan yhdessä, mulla on ammatti ja vakituinen työ enkä ole enää niin nuorikaan ettenkö pystyisi huolehtimaan jälkikasvusta. Myös mies valmistuu ennen vauvan syntymää alalle, jossa varmasti riittää töitä.

Paremmin uutisen otti vastaan anoppi joka melkein itki onnesta, vaikka ei olekaan hänelle ensimmäinen lapsenlapsi. Häntä joutui toppuuttelemaan, että tosi alussa mennään eikä pidä kertoa vielä muulle suvulle koska on niin suuret riskit näin alussa keskenmenolle. Hän oli kuitenkin kertonut äidilleen ja toivon vaan ettei nyt jo koko suku tiedä... en halua olla se joka joutuu kertomaan kaikille jos tulee kkm :(

Töissä olen kertonut kahdelle työkaverille, odotan np-ultraan asti ennen kun puhun esimiehelle.

Kaksi parasta ystävää miehineen tietää myös ja olivat todella onnellisia meidän puolesta.
 
Yritän olla kertomatta ennen np-ultraa :) yki ystävä tietää kun tiesi että ei meillä ehkäsyäkään ollu ni hälle sit sanoin kun kysy :) töissä kerron ennen np-ultraa jos on pakko, koska saattaa tulla kohtaamisia aggressiivisten asiakkaiden kanssa niin turvallisuus syistä voi joutua kertomaan :) Aateltiin alustavasti kertoa sitten lähettämällä esikoiseata valokuvaa uudella paidalla, jossa lukee "musta tulee isoveli" :) mut katotaan toteutuuko :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top